Volvo-Penta D3 sarja

Viimeiset kolme vuotta yksi extrakone varaosina, lohkojen lisaksi toisen koneen kansi, melkein kaikki kiertokanget, molemmat kampiakselit alkuperaisia, peruskorjattu kokonaan kahdesti ja aina sita mukaa kun on tarvittu. ajettu viimeiset viisi vuotta 1900rpm maks. Viela naa vois periaattessa kerran korjata mutta apulaitteiden liitokset, (aftercooler/lammonvaihdin/oljynlauhdutin) on taysin finaalissa, aiemmin ei ollut mahdollista vaihtaa koneita joten tuli aina vaan korjattua... Varmaan olis tullut halvemmaksi vaihtaa molemmat aiemmin, mutta aina kun tuli jotain jompaankumpaan niin korjattiin ja mentiin taas muutama sata tuntia ennen seuraavaa ongelmaa.

ennätyksiä. Eihän tuosta tule kuin 12500 h. Huviveneilijän näkökulmaa vain vääristää herkästi se, että huvikäytössä 100 h per vuosi on paljon. Dieselkonetta ei ajaminen rassaa, vaan enemmän se kylmänä ja korroosiolle alttiina seisominen.

13 kirjoitti:

ennätyksiä. Eihän tuosta tule kuin 12500 h. Huviveneilijän näkökulmaa vain vääristää herkästi se, että huvikäytössä 100 h per vuosi on paljon. Dieselkonetta ei ajaminen rassaa, vaan enemmän se kylmänä ja korroosiolle alttiina seisominen.

Lue lisää

nimenomaan noita konetyyppejä, eli 2,4 litraista belos- ja 3,6 litraista kuutosvolvoa. Eli alunperin jo huvikäyttöön suunniteltuja moottoreita. Jos dieselistä saadaan tehoa luokkaa 70 hv/litra ja jatkuvat kierrokset ovat yli 80% maksimikierroksista, niin ei yleensä kestä kymmeniä tuhansia tunteja.

rönkvisti kirjoitti:

nimenomaan noita konetyyppejä, eli 2,4 litraista belos- ja 3,6 litraista kuutosvolvoa. Eli alunperin jo huvikäyttöön suunniteltuja moottoreita. Jos dieselistä saadaan tehoa luokkaa 70 hv/litra ja jatkuvat kierrokset ovat yli 80% maksimikierroksista, niin ei yleensä kestä kymmeniä tuhansia tunteja.

Lue lisää

Joo, kylla se pitempiaikainen seisominen syo enemman kuin tunnit. Oisko kellaan kommentteja naiden D3 sarjan koneiden hulloista ja yleensa elektronisella suihkutuksella varustetuista commonrail/yhteispaine koneista. Kiinnostaa kovasti koneen valinnan osalta tama huoltaminen ja luotettavuus. Haussa on kevyemmat ja taloudellisemmat modernit moottorit, ilman elektronista vikasimulaattoria jota ei pysty itse reissussa huoltamaan. Veneen koosta johtuen vapaastihengittavat isommat dieselit ei ole vaihtoehtoina sopivia, eli haussa suora akseliveto, maks. 400kg ja 170-220hp/3600-4000rpm, luotettavuus/huollettavuus/elinkaari merikaytossa (atlantti) on valintaperusteet, kokemuksia ja mielipteita seka kaytannon vinkkeja otetaan mielellaan vastaan.

Ribsteri kirjoitti:

Joo, kylla se pitempiaikainen seisominen syo enemman kuin tunnit. Oisko kellaan kommentteja naiden D3 sarjan koneiden hulloista ja yleensa elektronisella suihkutuksella varustetuista commonrail/yhteispaine koneista. Kiinnostaa kovasti koneen valinnan osalta tama huoltaminen ja luotettavuus. Haussa on kevyemmat ja taloudellisemmat modernit moottorit, ilman elektronista vikasimulaattoria jota ei pysty itse reissussa huoltamaan. Veneen koosta johtuen vapaastihengittavat isommat dieselit ei ole vaihtoehtoina sopivia, eli haussa suora akseliveto, maks. 400kg ja 170-220hp/3600-4000rpm, luotettavuus/huollettavuus/elinkaari merikaytossa (atlantti) on valintaperusteet, kokemuksia ja mielipteita seka kaytannon vinkkeja otetaan mielellaan vastaan.

Lue lisää

Ei se sen kummempaa ole kuin normaalin mekaanisen moottorin. Korjaukset on sitten toinen juttu.
Olen asentanut FNM 250 hv:n moottoreita vanhojen dieseleiden tilalle. Ero on merkittävä. Pienempi paino on aina hyödyksi. Taloudellisuus ero verrattuna perinteiseen dieseliin ero on 15 -20 %.

R K-S kirjoitti:

Ei se sen kummempaa ole kuin normaalin mekaanisen moottorin. Korjaukset on sitten toinen juttu.
Olen asentanut FNM 250 hv:n moottoreita vanhojen dieseleiden tilalle. Ero on merkittävä. Pienempi paino on aina hyödyksi. Taloudellisuus ero verrattuna perinteiseen dieseliin ero on 15 -20 %.

Lue lisää

Kiitos kommentista, miten vakavuus muuttui kevyempien moottorien myota? Ma olen katsellut vaihtoehtona myos mercruiserin dieseleita jotka on ilmeisesti VM-dieseleita ja Cumminseja, Kaikki nama modernit koneet on niin paljon kevyempia etta olen miettinyt joudunko jarjestelemaan polttoaine/makeavesitankkeja uudelleen tai teettamaan jollain viisaammalla vakaus laskelmat. Melkein kaikissa vaihtoehdoissa paino tippuu 100-200kg/kone. Tama keventyminen on tietysti positiivinen juttu, jota osaltaan tavoittelen, mutten vakauden kustannukksella, nykyasennuksessa kampiakselit on jotakuinkin vesilinjan tasossa, samoin molempien pera tankkien (300l) keskilinja, makeavesi (250l) ja keskitankki (300l) on vesilinjan alapuolella moottorien etupuolella. Nykyisella systeemilla vene on tasapainossa, mutta jos koneista tippuu 400kg pois niin joudun kylla siirtamaan makeavesitankin keulasta konehuoneessa saastyneeseen tilaan.

Ribsteri kirjoitti:

Kiitos kommentista, miten vakavuus muuttui kevyempien moottorien myota? Ma olen katsellut vaihtoehtona myos mercruiserin dieseleita jotka on ilmeisesti VM-dieseleita ja Cumminseja, Kaikki nama modernit koneet on niin paljon kevyempia etta olen miettinyt joudunko jarjestelemaan polttoaine/makeavesitankkeja uudelleen tai teettamaan jollain viisaammalla vakaus laskelmat. Melkein kaikissa vaihtoehdoissa paino tippuu 100-200kg/kone. Tama keventyminen on tietysti positiivinen juttu, jota osaltaan tavoittelen, mutten vakauden kustannukksella, nykyasennuksessa kampiakselit on jotakuinkin vesilinjan tasossa, samoin molempien pera tankkien (300l) keskilinja, makeavesi (250l) ja keskitankki (300l) on vesilinjan alapuolella moottorien etupuolella. Nykyisella systeemilla vene on tasapainossa, mutta jos koneista tippuu 400kg pois niin joudun kylla siirtamaan makeavesitankin keulasta konehuoneessa saastyneeseen tilaan.

Lue lisää

Painiskellut vähän saman koneenvaihtokysymyksen parissa, on joka tapauksessa
edessä lähivuosina
http://www.tapimer.fi/tarjoukset/

Noita on tullut tutkiskeltua, kokemusta ei ole noista Nannin koneista itsellä,
mutta Yanmar käyttää samoja lohkoja.

ao kirjoitti:

Painiskellut vähän saman koneenvaihtokysymyksen parissa, on joka tapauksessa
edessä lähivuosina
http://www.tapimer.fi/tarjoukset/

Noita on tullut tutkiskeltua, kokemusta ei ole noista Nannin koneista itsellä,
mutta Yanmar käyttää samoja lohkoja.

Lue lisää

Ihan hyvilta noi nayttaa, menen talla viikolla katsomaan yhta nannin nelisylinterisen 165hp yksittaisen moottorin asennusta, kylla noi varsinkin hinnaltaan on ihan harkitsemisen arvoinen vaihtoehto. Kuvissa nayttaa mukavalta toi systeemien jarjestely ja etenkin letkujen ym. kiinnitykset ilman enempia o-rengas tiiviste viritelmia, filtterit ja anodit helpoissa paikoissa, pitaa lueskella toi omistajan kasikirja ja kayda katsomassa.

rönkvisti kirjoitti:

nimenomaan noita konetyyppejä, eli 2,4 litraista belos- ja 3,6 litraista kuutosvolvoa. Eli alunperin jo huvikäyttöön suunniteltuja moottoreita. Jos dieselistä saadaan tehoa luokkaa 70 hv/litra ja jatkuvat kierrokset ovat yli 80% maksimikierroksista, niin ei yleensä kestä kymmeniä tuhansia tunteja.

Lue lisää

kumpikaan huvikäyttöön suunniteltuja, vaan sekä huvi- että ammattikäyttöön. Eikähän tuo 12 500 vielä ole "kymmeniätuhansia", vasta vähän yli ensimmäisen kymppitonnin, eli ei mikään ihmeellinen lukema.

18 kirjoitti:

kumpikaan huvikäyttöön suunniteltuja, vaan sekä huvi- että ammattikäyttöön. Eikähän tuo 12 500 vielä ole "kymmeniätuhansia", vasta vähän yli ensimmäisen kymppitonnin, eli ei mikään ihmeellinen lukema.

Lue lisää

Kenellä on eniten pyörinyt 30- tai 40-sarjan Volvo? Ja millaisilla remonteilla? Millaisessa veneessä? Itsellä kokemuksia vain 5.000 tuntiin asti... 70-sarjalaisia sen sijaan olen käyttänyt yli 40.000 tuntia ajettuja.

Kiitos, hyvalta kuulostaa.