Niilo Rauhala kirjoittaa (vuodelta -71):
Sinun nimesi tuoksu,
laulan siitä,
jossakin on tuntematon paikkasi,
laulan nimestäsi,
kerran kukkivat puut pihallasi
ja hedelmät kypsyivät,
kerran otit tulijan vastaan kuin aamun,
sen nimi tuoksui
kuin vuorten kevättuuli.
Mutta nyt laulan nimestäsi ja kaukana
käy tuntemattoman paikkasi yli
itkeväin öitten polku
kuin kaikki sanat, jotka haluiasit puhua.
Kevättuuli, surman tuuli,
kun sydämesi lähti pois,
et tuntenut enää vuoria auringon maaksi.
"Kun sydämesi lähti pois..." Mistä minun sydämeni lähti pois? Lapsenuskostaan. Se tuli fundamentalismin ruhjomaksi ja hyväksyi entisen uskonsa tilalle valheuskon. Mutta ei se jaksanut sen lakihengen alla elää, vaan pakeni välinpitämättömyyteen. Mutta se muistaa ne pihan kukkivat puut...
Sinun nimesi tuoksu,
laulan siitä,
jossakin on tuntematon paikkasi,
laulan nimestäsi,
kerran kukkivat puut pihallasi
ja hedelmät kypsyivät,
kerran otit tulijan vastaan kuin aamun,
sen nimi tuoksui
kuin vuorten kevättuuli.
Mutta nyt laulan nimestäsi ja kaukana
käy tuntemattoman paikkasi yli
itkeväin öitten polku
kuin kaikki sanat, jotka haluiasit puhua.
Kevättuuli, surman tuuli,
kun sydämesi lähti pois,
et tuntenut enää vuoria auringon maaksi.
"Kun sydämesi lähti pois..." Mistä minun sydämeni lähti pois? Lapsenuskostaan. Se tuli fundamentalismin ruhjomaksi ja hyväksyi entisen uskonsa tilalle valheuskon. Mutta ei se jaksanut sen lakihengen alla elää, vaan pakeni välinpitämättömyyteen. Mutta se muistaa ne pihan kukkivat puut...
Vastaukset 6
Vanhimmat
että aivopesu on onnistunut kohdallasi noin hyvin. Maailmahan tarkoittaa vl-piireissä kaikkea pahaa ja ilman vl-kyttäystä ihminen ei osaa valita oikeaa ja väärää. Ajattelepa kuitenkin kaikkia niitä mätiä omenia siellä puussa (perheväkivalta, henkinen kylmyys, insesti). Ehkä teit juuri oikein.
Kyllä sulla on lupa rentoutua ja nähdä elämä muussakin kuin kielteisessä valossa. Niitä kukkia mitä jäit kaipaamaan, löytyy muualtakin. Ja voi ne muistelemasi kukat olla vain kuvia siitä mitä "uskominen" olisi voinut olla, ei siis todellisia. Uskoa voi ilman lahkoakin ja toivonkin ettet hurahda mihinkään lahkoon enää. Ymmärrän kyllä tuon viestistäsi välittyvän hengellisen kodin etsinnän.
ymmärsit väärin, mutta se on minun syyni, kun kirjoitin niin epämääräisesti. En viitsinyt kirjoittaa paljon, kun en tiedä saako tuo avaus olla täällä tekijänoikeussyistä. Muistelen kyllä nähneeni täällä joskus Rauhalan runoja. Satuin vain tietystä syystä lukemaan Rauhalan kirjaa, ja tuo runo kolahti.
Tarkoitin, että muistan hyvänä lapsenuskon, sen missä elin pienenä. Sen tilalle runtattiin sitten väkivalloin toisenlainen "usko".
Ongelma on siinä, että tahdon uskoa samaan mihin lapsena uskoin, enkä muuhun voisikaan uskoa, mutta lapsen tavalla voi uskoa vain lapsi. Siis kohteesta ei ole epäselvyyttä, tavasta on.
Lapsena koit vl-uskon hyväksi mutta nyt näet sen varjopuolet? Käytät sanoja fundamentalismi ja valheusko, mutta silti hyväksyt sen. Ehkä luulet vian olevan suhtautumistavassasi. Ikävä sanoa, mutta siellä lapsenuskossa voivat olla todellakin vain lapset ja höppänät. Muut periaatteessa tajuavat kupletin oikean juonen, mutta eivät ihan usko näkemäänsä todeksi. Seurakunnan paimenilla on monia keinoja vaientaa epäilykset, tehdä laumalleen lobotomia. (Jos noita keinoja ei tarvittaisi, ei uskossanne mitään vikaa olisikaan.) Mutta sullekin asiat vain tapahtuvat ja menet passiivisesti mukana, jotta olisit uskossa. Haikailet sen lapsenuskon perään. Uskon, jota ei oikeasti enää löydy ainakaan vl-jengistä.
En mä tajuu.
Ei pieni lapsi elä vl-uskossa, vaan omassa lapsenuskossaan, joka on puhdasta.
Ihmisen on löydettävä oma oikea tie, ei voi jäädä sellaiseen joka on viety omituiseen harhaoppiin. Minä en ainakaan. Jumalan toivomus on että emme raatele toisiamme ja sitähän tehdään ja on tehty ry:n sisällä.
Kummallista. Kun olin kirjoittanut tänne, tajusin muutaman tunnin kuluttua yhtäkkiä, mitä minun on tehtävä. Ei yhtään mitään! Saan uskoa tällä paikalla missä olen hyvään Jumalaan ja syntien anteeksiantamukseen. Kuin olisin palannut kotiin!