Miksi valitsit lemmikiksi juuri koiran? Suojelu/vartiointi/seuran/ulkoilu/jonkun muun syyn vuoksi.
Ulkoilu on kaksijakoinen plus-miinus mielessä. Joku voi kaivata syyn lähteä ulos ja ei vaan ilman koiraa sinne pääse. Toisaalta varsinkin syksyn vesisateissa ja talven loskakeleillä varmaan toivoisi, että ei olisi sitä koiraa vaan olisi vaikka kissa tai joku muu lemmikki jota ei tarvitse viedä ulos.
Sitten vähän laajemmin. Miksi ylipäätään täytyy olla jokin lemmikkieläin? Onko syynä se, että se on aina "hyvällä" tuulella eikä sano vastaan tai murjota, niinkuin puoliso tai lapset toisinaan? Yksinäisyys? Koska muillakin tutuilla on lemmikki. Joku muu syy?
Miinuksia: Matkustelun ajaksi täytyy aina löytää jostain hoitaja. Ruoka, tarvikkeet, lääkäri ym. aiheuttavan ylimääräisiä kuluja.
Plussaa: Tuo iloa elämään.
Ulkoilu on kaksijakoinen plus-miinus mielessä. Joku voi kaivata syyn lähteä ulos ja ei vaan ilman koiraa sinne pääse. Toisaalta varsinkin syksyn vesisateissa ja talven loskakeleillä varmaan toivoisi, että ei olisi sitä koiraa vaan olisi vaikka kissa tai joku muu lemmikki jota ei tarvitse viedä ulos.
Sitten vähän laajemmin. Miksi ylipäätään täytyy olla jokin lemmikkieläin? Onko syynä se, että se on aina "hyvällä" tuulella eikä sano vastaan tai murjota, niinkuin puoliso tai lapset toisinaan? Yksinäisyys? Koska muillakin tutuilla on lemmikki. Joku muu syy?
Miinuksia: Matkustelun ajaksi täytyy aina löytää jostain hoitaja. Ruoka, tarvikkeet, lääkäri ym. aiheuttavan ylimääräisiä kuluja.
Plussaa: Tuo iloa elämään.
Vastaukset 14
Vanhimmat
on ainakin tärkeä. Koska olen siihen niin kiintynyt. Se tykkää aina minusta. Ja osoittaa aina joka päivä hetkensä kun on kiva olla minun kanssa. Koira on uskollinen kumppani. Se ei petä, eikä jätä. Hyvää oloa tuottaa se kun huomaa kuinka se minusta pitää. Päivittäin. Ja on kiva seurata sen juttuja. Kyllä ihmiset on kavalia. Voi olla myös ne joita lähimmäksi luulee. Kaveritkin pettää. Koira on luotettava kumppani. Ja vilpitön. toisin kuin ihmiset
uskollisii ja ne pitää sinusta ,eika tarvii olla yksin sillonku ei oo ihmisten seuraa =) ja ei mua kyllä kaduta loska/kura keleillä et mulla on koira. Kyllä sitä tottuu säässä ku säässä ulkoilemaan,se on kivaa. Onneksi mulla ainakin on hyvä tilanne senpuoleen että saan koirani hoitoon lähes aina jos jonnekkin lähden.kiitos perhenjäsenten ja kavereiden.
terveisin kahden koiran emäntä
Mulla myös kaksi koiraa, jotka, ikävä kyllä, hankittu ehkä "väärästä" syystä. Otin ne, kun sukulainen ei enää kyennyt niitä hoitamaan. Olivat molemmat alle vuoden ja hankalassa iässä, mutta selvittiin niistä murkkuongelmista ja nykyään en enää osaa ajatellakaan elämää ilman niitä.
Ennen koiria en ois lähteny sateella tai loskakelillä ulos, mutta nykyään kun on "pakko", niin kunnon vaatetuksen kanssa lenkkeily on ihanaa kaikilla keleillä. Koirat ovat hoidossani saaneet turvaa ja rajoja ja olen niistä ja itsestäni ylpeä. Eli minulle ainakin koirat ovat tuoneet elämään vastuuta ja onnistumisen tunnetta ja tietty paljon iloa, kun ne ovat tosi hauskoja temppuineen.
Siksi ne ovat niin helposti koulutettavia. Koirasta on paljon apua ja hyötyä, kuten taakkojen vetämisessä, lasten hoidossa, harrastamisessa, mäyränluolien etsinnässä ym.
Plussat: Koirasta on paljon seuraa, mukava tulla kotiin kun tietää, että joku odottaa siellä, sen kanssa on mukava puuhata kaikenlaista, ja tietysti lenkkeillä(jota ei muuten tulisi tehtyä läheskään yhtä paljoa). Koiraharrastuksissa/puistoissa tapaa uusia ihmisiä, Koirapito opettaa vastuuta lapsille. Koira tuottaa paljon iloa perheeseemme, vain olemalla oma hassu itsensä
Miinukset:Isoon koiraan menee aika lailla rahaa, Eläinlääkärit ovat varsinkin erittäin kalliita, vaikka vakuutus onkin. Ja tietysti jos koira on sairaana, on sydän aina vähän syrjällään.. Lomien ajaksi koira menee sukulaisille, eli se ei ole ongelma.
Miksi pitää olla lemmikki? Koska ne tuovat iloa elämään, niistä on seuraa.. Toiset soittaa pianoa, toiset pelaa jääkiekkoa, minä kulutan vapaa-aikaani puuhastelemalla koirani kanssa.
Miksi olemme päätyneet koiraan lemmikkinä... En ole aikaisemmin edes asiaa kovin syvällisesti pohtinutkaan. Suurimpana syynä on varmasti koiran sosiaalisuus, ja asenne ihmistä kohtaan (meillä palveluskoiria). Aina on kaveri ulkoilemaan, ja osittain minulla myöskin se, että koiran seura on turvallisuustekijä. Niin ulkoillessa kuin kotonaollessanikin. Kukaan ei pääse meille huomaamatta, takuulla, ja kuulun niihin, jotka pelkäävät hiukan yksinollessaan.
Koirat ovat kuuluneet osaksi elämääni koko aikuisikäni. Ja lapsenikin ovat kasvaneet koirien keskellä, ja koirattomuus olisi heille kauhistus. Koirasta on aina seuraa. Ja ne myöskin aktiivisesti sitä tarjoavat. Koirallisuus on myöskin tärkeä osa omaa sosiaalista statustani. Moni ihmissuhde olisi jäänyt syntymättä ilman koiria. Tosin, vaikea sanoa, mitä olisi syntynyt tilalle, jos harrastaisin vaikkapa käsitöitä tai kieltenopiskelua.
Toki sitä aina miettii pahimpiin aikoihin, jolloin iskee kura-aika, karvanlähtö ja juoksut vielä samaan aikaan. Sillä lailla puolivakavasti tulee välillä turhauduttua, mutta ei koskaan niin, että oikeasti olisi harmittanut.
Hoitojärjestelyt ovat meillä olleet helppoja, aina on löytynyt kodinvahti ja koirienhoitaja omista verkostoista, jos matkoille mennään. Eli ei oikeastaan iso miinus. Myöskin kulut; no ne ovat meillä olleet aika-ajoin suuriakin, mutta jos ne tasaa koko koiraneliniälle, niin ei siitä paljon kuukautta kohden tule, ottaen huomioon, että kyseessä on koko perheen yhteinen harrastus. Ja monesti on maksaja löytynyt ihan muualta, eli jos toinen koira aiheuttaa vammat, niin kyllä aiheuttaja on maksanutkin. Mitään isoja sairauksia ei ole tullut. Ruokakulut ovat suhteellisen korkeat olleet, mutta nykyisin, kun entistä enemmän koirat ovat raaka-ravinnolla, niin nekin ovat tippuneet huomattavasti. Eli, omalla työlllä voi säästää. Toki, muihinki n harrastuksiin rahaa menisi, joten luulen, että lisäkulu ei niin älyttömän suuri ole, nyt kun ei juuri muuta harrastetakaan :)
Kissojakin meillä oli ennen kaksi, mutta niistä jouduttiin luopumaan astman puhkeamisen vuoksi. Ne eivät kuitenkaan missään vaiheessa sisäkissoja kun olivat, vastanneet muuta kuin siihen, että toivat elämään iloa ja seuraa. Erityisesti lapsille oli vaikeaa, kun kissat muuttivat pois.
Toki meillä on tarpeen myöskin farmariauto, mutta olisi todennäköisesti ilman koiriakin.
Miksi valitsit lemmikiksi juuri koiran?
syyt: Halusin lenkkikaverin, harrastamiseen sopivan eli koiran. Koira on minulle perheenjäsen ja tuottaa minulle suunnattomasti iloa ihan vain sellaisena kuin on. Antaa laajan sosiaalisen ringin myös kun tulee koiran kautta tutustuttua paljon muihin koiran ulkoluttajiin ja harrastajiin. En yksinkertaisesti osaa olla ilman lemmikkejä- se tuo niin paljon väriä elämään..että miksi köyhdyttäisin sitä ja matkustelen myös mutta vain toisinaan joten olen totuttanut koirani vierailuun sukulaisilleni..ja on tottunut/hyväksynyt sen.
Ainoastaan työmatkani takia olin kolme kuukautta pois ja silloin kyllä huoletti miten pärjää kun olin juuri sen kanssa käynyt verikokeissa ja oli ilmennyt epilepsia. Joten olin huolissani. Onneksi noin pitkiä reissuja ei enään ole vain kahden viikon lomareissu parin vuoden välein ja vkl-reissuja.
valitsin aikoinani myös lintuja (undulaatteja)kun opiskelin ja omaa koiraa ei ollut. Syyt: tuo elämää hiljaiseen kämppään ja on kiva jutella pikkuisten lintujen kanssa jotka osaa matkia, viheltää ja puhua paapattaa sekä istuu olkapäällä paapattamassa. Olivat kuitenkin hyvin persoonallisia kuten koirakin ja erittäin rakkaita ihan yhtä hyviä lemmikkejä ja perheenjäseniä..mikä yllätti minut. Lintujen aikana/jälkeen valitsin kuitenkin taas koiran koska sairastuessa se ei ole niin hankala hoidettava ja sen on helpompi ottaa mukaan.
Mutta lämmöllä ajattelen aikaa jolloin lintuja minulla oli enkä ole häkkiä luovuttanut pois..jos joskus vielä sellaisia otan mutten usko että toista samanlaista voin koskaan saada.. en olisi voinut uskoa että lintu vaikuttaa noin voimakkaasti minuun.
en tietenkään jättäisi heitä pitkäksi aikaa. Minusta ei ole ikävää ulkoilla syksyllä tai pimeällä, vaatetus vain tilanteen mukaan, syksy on kaunista aikaa, vesisade raikasta ja silloin saa ulkoilla paremmin rauhassa, kun vettä pelkäävät eivät ole ulkona (tiellä). Kotona on ollut koiria, itsestään selvyys, että hankin myös oman. Koira on perheenjäsen.
pikkuvauvasta asti elänyt tiiviisti koiran kanssa. Elämäntapa. Ilman koiria olisin onneton.
Minua käsketään töissä. Haluan kompensoida sen hankkimalla käskettävän itselleni.
ala yrittäjäksi? palkkaat vielä työntekijöitä niin sinulla on niitä käskytettäviä sata ennen kuin huomaatkaan... ehkä xD
Olen aina pitänyt eläimistä ja etenkin koirista. Jo lapsena ramppasin naapurien eläinten perässä ennen kuin kotiin tuli eläin/miä.
Eläinten kanssa kommunikointi on osin intuitiivista joten se on hyvin kiintoisaa. Koen iloa eläinten kanssa ja tuntuu että eläimetkin yleensä pitävät meikäläisestä.
Ehkä me eläinihmiset olemme tarpeeksi eläimiä, niin eläinmaailma on lähellä. Se on ihossa.
Koira on laumaeläin, joka on jalostunut niin kesyksi, että se laumautuu jopa ihmisen kanssa. Minkään muun lemmikkieläimen kanssa vastaavaa ei tässä mittakaavassa tapahdu. Koiran ja isännän välille muodostuu ainutlaatuinen molempisuuntainen vuorovaikutus. Elämä koiran kanssa on eräänlainen suhde. Tämä on se perimmäinen syy, joka ylipäätään mahdollistaa koiran käytön mitä erilaisimpiin tarkoituksiin (harrastelu, lenkkeily, vartiointi, metsästys, seura...)
Myös muut laumaeläimet, kuten norsut, rotat, hevoset, apinat, delfiinit ym. ovat helposti koulutettavia, sillä niitähän käytetään kaiken maailman tehtäviin, kuten hevosia ratsastuksiin, norsuja sirkustehtäviin, rottia agilityihin ym. Koira vain on se suosituin ja pisimmälle lemmikkimuotoon jalostettu.