Minulla on ollut paljon monenmerkkisiä pannuja.
Suhteellisen lyhyen käytön jälkeen alkaa ruoka jo tarttumaan pannuun kiinni.
Nyt ostin taas uuden pannun, merkiltään Swiss Diamond.
On outo merkki ja aika hintava.
Nyt kysyisin, onko kellään kokemuksia kyseisestä pannusta?
Tuliko rahat laitettua heikkoon kohteeseen?
Suhteellisen lyhyen käytön jälkeen alkaa ruoka jo tarttumaan pannuun kiinni.
Nyt ostin taas uuden pannun, merkiltään Swiss Diamond.
On outo merkki ja aika hintava.
Nyt kysyisin, onko kellään kokemuksia kyseisestä pannusta?
Tuliko rahat laitettua heikkoon kohteeseen?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ostitko sittarin tarjouspannun (se pienin malli) vai isomman satasen hintasen?
Hyväksi on kehuttu, ei ole kokemuksia.
En enää osta näitä kalliita pannuja .Eivät kestä sen paremmin kuin halpispannut .
No ostin vielä sen kalliimman, 26 cm
Nyt, kun ajattelen, niin noita Jaska kakkosen tarkoittamia halpispannuja olisi saanut melkein 20 kpl.
Tehty, mikä tehty, toivottavasti pelaa pitkään.
Ollut Scanpannia jne. Nyt on Julienne. Sellasia satasen pannuja. Tää nykyinen on kestänyt jo aika kauan. Kun tahtoo olla, että pinnoitetut pannut tulee aina pilattua itse. Kuumentamalla liikaa. Se on sitten se ja sama, onko vitosen tai satasen pannu, entinen se sen jälkeen on.
Mutta jos ei kuumenna pilalle, kalliimmissa pannuissa on paremmat pinnoitteet, ne muuten on kestävämpiä.
Ei Swis Diamond ole aivan outo merkki. Sitä ei vain tuo maahan juuri kukaan. Sitä ei myydä joka marketissa. Ei toi Juliennekaan ole mikään hittimerkki täällä Mutta senkin kauppias oli aiemmin tuonut itse maahan Scanpannia, ennenkuin se muuttui markettikamaksi.
Niin, vilkaisin nopeesti. Swis Diamond on luemma pinnoitettu jollain teflonin ja teollisuustimantti kalvolla, Julienne kiven ja jonkin teflonin kalvolla ja Scanpann taas jollain muulla. Eli kalvoitettuja pannuja. Ja hox. Millekkään niistä ei luvata lämmökestoksi kuin 260 astetta. Valurauta kestää mitä vaan, pinnoitettu pannu ei.
Varo liikaa kuumentamista.
Kiitokset tiedoista.
Voi olla, ettei ole ihan surkee.
Meilläkin on joskus ollut valurauta pannu, en muista, miksi se on hylätty.
Sitä kokeillaan seuraavaksi, kun tästä aika jättää.
tarpeessa, valurauta kun tarvii sellaista aika ajoin pysyäkseen hyvänä, niin ja astianpesukoneestahan se ei tykkää
Saattoi olla rasvapolton tarpeessa, astianpesukoneeseen ei ole pannuja laitettu.
Vai kävikö niin kuin ennenvanhaan huonekaluille.
Täyspuiset kalusimet heitettiin kaatopaikalla ja tuotiin lastulevyä tilalle.
Voihan nenä.
Perheessämme on UPO 5 merkkinen valurautapannu vuodelta 1949 ( vanhempien häälahja ) Uskollinen palvelija vuodesta toiseen. Sitä ei kyllä antaisi pois missään tapauksessa. Kun tarvitaan pannu, missä pitää ruskistaa, niin tässä se onnistuu. Valurautapannussa sekin onnistuu kohtuu pienellä rasvamäärällä. Ei tarvita mitään 1/2 voikokkaretta ... Käytön jälkeen pesu ja kevyt sipaisu pannun pintaan ruokaöljyä, niin pannu on iskukunnossa seuraavaan käyttöön.
Kohta pannu siirtyy kolmannelle sukupolvelle.
Tänä aikana on meidän huushollissa monta ihmepinnoite pannua lentänyt vesilintua !!
Työkaverin äiti kuoli ja ikää oli jo 90 vuotta. Ainoa asia, minkä työkaverini halusi jäämistöstä, oli valurautapannu.
Sen parempaa pannua ei ole kun on kunnon valurautapannu, voit kuumentaa ja ruskistaa jauhot eikä mene mikskään, minulla on perintöpann ja joiden ikä on yli satavuotta mutta ei pesukoneeseen käsin pesu on paras.