En tiedä, onko kysymyksessä vaihdevuodet, ikääntyminen vai mikä, mutta en saa enää oikein mistään kiinni. Tässä sitä ikäänkuin "leijutaan" työn ja kodin väliä. Vapaa-aikani menee tissutellessa, vailla oikeastaan mitään päämäärää tai ajatusta. Kun katson peiliin, näen elähtäneen, ylipainoisen naisen; itseäni ihan yököttää. En saa toteutettua niitä vähäisiäkään suunnitelmia, joita on. Itse asiassa en edes tunnista nykyistä ja entistä minääni. juuri nyt katson ulos ikkunasta ja mietin, missä on se tämän kuoren alla oleva ihminen, joka teki, mitä tahtoi; ei missään.
mikään ei enää maistu
valitusvirsi
10448
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
mä oon kypsynyt kaikkeen, mutta uuteen en ole valmis, mitä se sitten onkin. Mä kuitenkin uskon, että olen menossa jonnekin. Mun pitäisi antautua Jumalalle. Se on se vastaus. En mä mitään antaudu. Mulle pitää varmaan tapahtua jotain kauheeta sitä ennen.
mä en luota edes pyhimyksiin. Paitsi Jeesukseen, koska hän kuoli ristillä. Mutta Hän on riittävä mulle.
johtua jonkinasteisesta masennuksesta?
Tissuttelu tuskin lisää hyvinvointia ja alkoholi lihottaakin, joten kannattaisi vähentää ja ottaa vain vähän ja harvakseltaan. Ehkä itseään voi toisinaan palkita viinilasillisella, kun on tehnyt jonkin keskeneräisen valmiiksi.
Itselleen kannattaa olla armollinen.
Ulos köpöttelemään, suosittelen!
Olen huolestuneena huomannut itsessäni sen piirteen, etten enää jaksa innostua asioista kuten vielä vuosi tai kaksi sitten. Syntymäpäiville ja muihin mukaviin juhliin lähteminen tuntuu enemmänkin velvollisuudelta kuin hauskalta vaihtelulta. Olen myös muuttunut kyynisemmäksi ja kriittisemmäksi. Missään nimessä en halua muuttua äkäiseksi vanhaksipiiaksi. Sekö minusta nyt kuitenkin on tulossa!!????
Asiaa nyt mietiskeltyäni, tuli mieleeni ainakin kaksi juttua, jotka vaikuttanevat asiaan. Olen ihan oikeasti ylittänyt keski-iän elämässäni. Kroppa vanhenee ja kremppaantuu. En jaksa enää yhtä paljon ja tekemättömät asiat painavat mieltä ja ärsyttävät. Tuntuu siltä, että joka puolelta sataa vaatimuksia, mutta kiitosta ei saa mistään. Toinen juttu on ilman kumppania eläessä läheisyyden ja hellyyden puute. Ei ole kotona ketään, jonka kainaloon voisi itsenä tunkea sykkyrälle kun maailma potkii päähän.
Päätinkin nyt, että alan itse ystävällisemmäksi ja kannustavammaksi omia ystäviäni kohtaan. Kaikki me varmasti kaipaamme positiivista palautetta.
Juu, se on aivan omasta asenteesta kiinni, et kuinka yksinäisyyden kestää. Nyt, kun on kevät saa virtaa ulkoilusta. . . Kun elää sinkkuna on itse pidettävä itsestään huolta, sillä kukaan muu ei sitä puolestasi tee. Itselleen ei saa olla liian ankara. . . Ja koskaanhan ei tiedä, et milloin Se Oikea tulee vastaan. . . Aurinkoista ja onnellista kevättä kaikille sinkuille.
Hankin itselleni viime syksynä, pitkän harkinnan jälkeen, koiran.
Tykkään eläimistä ja aikoinaan minulla oli kaksi kissaakin mutta tämä pentu....
on tuonut elämääni aivan uutta sisältöä ja uusia ystäviä (lenkkipolulla tavataan lähes päivittäin ja vaihdetaan kuulumisia) ja jopa naapurit (asun kerrostalossa) ovat alkaneet avautumaan minulle , positiivisella tavalla =))
Vaikka elämä ei muuten ole muuttunut miksikään niin suhtaudun itse siihen nyt paljon valoisammin ja se näkyy myös ulospäin.
Suosittelen lemmikin ottamista tai jonkun uuden harrastuksen aloittamista.
Syksyllä alkaa taas eri opistoissa uusia kursseja, niin ei muuta kuin mukaan vaan =)
eläimet. En halua lemmikkiä, mutta eläinten hyvinvointi kiinnostaa. Niille vois tehdä testamentin. Nautin tyhjyydentunteesta. En kuuntele musiikkiakaan paitsi ehkä kuulokkeilla joskus. Eläimet on kauniita. Niitä on mukava ajatella. Näin tänään peuran ja haukan.
eläimille ja pölylle. Mun ei kannata harkita senkään takia lemmikkiä. Ottaisin muuten eläinsuojeluyhdistykseltä.
Jokainen päivä on lähes samanlainen jos itse ei halua tehdä elämään muutoksia.
Juo vaikka juhlamokkaa kultakatriinan sijaan ja koita löytää makujen ero :)
Harrastuksia pitää olla, ne auttavat jaksamaan seuraavaan päivään ja piristävät mieltä, tekee ihmisen aktiivisemmaksi jokaisessa asiassa.
Itse aloitin nyt kuntoilun kuukausi sitten, se hiukan väsynyt mies on hävinnyt peilistä ja hitto vie..ulkomuodon suhteen on tullut jo huima muutos. Luulen että olen noin 5-vuotta nuoremman näköinen, se piristää.
Kuntoileminen on muutenkin hyvästä, jaksaa kulkea kauemmin ominjaloin eikä ylitä tiettyä esteettistä rajaa myöskään mahanseudun suhteen. Ylipaino joka koostuu läskistä ei ole hyväksi.
Jos aloittaisit kuntoilun voin tukea henkisesti ja kannustaa vaikka jokainen päivä.
Aloita 3-4 km kävelylenkillä joka toinen päivä ensimmäisellä viikolla ja lisää matka 5 km toiselle viikolle.
Jos teet noin usko pois mutta olet jo eri ihminen kahdenviikon päästä. Saat myös energiaa muihin juttuihin.
Älä katso mitä vaaka näyttää, sillä ei ole niin paljon alussa merkitystä.
Itse lenkkeilin helteisinä päivinä ja olen nyt siihen ratkaisuun erittäin tyytyväinen.
Lenkkeilen itseäni varten mutta voin sanoa että on vaimokin tyytyväisempi jos rinnalleen saa hiukan parempikuntoisen miehen.
ed. kirjoittajan kanssa.
Minäkin "harrastin" aikaisemmin kävelyä ja kävin puntarissa joka päivä, kilo lähti ja kohta se tuli takaisin.
Tein tätä jonkun aikaa kunnes päätin, että antaa olla.
Sitten hankin koiran ja vaikka lenkit koiran kanssa eivät ole ehkä niin reippaita kuin ilman koiraa, niin säännöllisempiä ne kuitenkin ovat.
Yhtäkkiä vain huomasin, että olin laihtunut melkein 10 kiloa pelkästään sillä, että käyn koiran kanssa ulkona ja lopetin painon kyttäämisen.
Nykyään olen ns. normaalipainoinen ja se näkyy tietty kurveissakin mutta itselleni sillä ei ole niin suurta merkitystä koska se on tullut puolivahingossa.
Suurempi merkitys on ollut tosiaan sillä, että kun sinne ulos on pitänyt ja pitää mennä kelissä kuin kelissä, niin jo pelkästään se, että saa happea, on piristänyt ainakin minua. Sohvalla köllöttely ja telkkarin katsominen ovat jääneet vähemmällä ja tilalle on tullut muuta, mielekkäämpää tekemistä.
Samalla tulee touhuttua koti asioitakin mukavammalla fiiliksellä ja näkee sen, että saa aikaiseksikin jotakin.
Joten mieti, mikä voisi olla se sinun juttusi ja aloita uusi harrastus =)