tappavat veneilystä kaiken fiiliksen. Reitit suunnitellaan tietokoneella ja siirretään gps:lle jota totellaan kuin raamattua sen sijaan että katseltaisiin maisemia. Kaikki suoritukset tallennetaan tietokoneille joita sitten maissa analysoidaan. Veneen mittaristo ohjaa kaikkea toimintaa, vene valitaan suorituskyvyn ja luujuuslaskelmien pohjalta, ei käytännön tarpeitten mukaan. Rannassa olo käytetään pohdintaan miten asiota voitaisiin teknisillä innovaatioilla parantaa. Ja tietysti mitellään muiden veneiljöiden kanssa oman tietotaidon ja suorituskyvyn paremmuudesta. Minua väsyttää.
Insinööri
purjehtijat
321107
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
vain nukkumaan huomenna on ehkä parempi päivä.
Insinööri purjehtijat tappavat veneilystä kaiken fiiliksen ???
Miten he sen tekevät, telepatiallako ?
Itse en ole havainnut mitään vaikutusta vaikka samalla alueella
purjehtisikin joku insinööri.
Mikset hakeudu opiskelemaan insinööriksi niin pääsisit raukka piireihin?
Tuskinpa ketjun ajoittaja tarkoitti että insinööri tappaa fiiliksen muilta kuin oman veneensä miehistöltä, mutta sekin on sääli. Itsekin olen tarttunut muutamiin nykytekniikan juttuihin mukaan, ja havainnut että vaikka itse onkin perin innostunut jostain teknisestä edistyksestä, niin vaimoa se ei voisi vähemmän kiinnostaa. Ja kun sitten hiukan tarkemmin ajattelee, niin tottahan se on että itse asia jää huomattavasti vähemmälle huomiolle kyseisen teknisen hömpän johdosta.
Pari ajatusta siitä miksi lähden purjehtimaan, ei ehkä ole ollenkaan pahasta. Kyllä se paras anti tulee siitä että jättää ne insinöörihienoudet vain polttoaineen arvoiseksi hätäavuksi.
Yleisesti ottaen insinööri suunnittelee sitä, mitä yritysjohto heiltä tilaa. Siis sitä, mitä kaupallinen puoli uskoo saavansa myydyksi. Siihen joukkoon mahtuu jos jonkinlaista turhaketta. Mutta ketään ei pakoteta niitä turhakkeita ostamaan, ei edes käyttämään. Ostopäätöksiä tekevät tuomarit, lääkärit ja ekonomit siinä missä insinööritkin.
Muutoin olen kyllä sitä mieltä, että suorituskyky on niitä käytännön tarpeita ja lujuus välttämätön edellytys. Muitakin käytännön tarpeita toki on, kellä mitäkin. Olenhan minäkin muutaman reitin suunnitellut isolla tietokoneen näytöllä kotona, tosin ne ovat kaikki olleet kilpailureittejä, jotka muutenkin vaativat tutustumista ennakkoon, jotta merellä osaisi tehdä parempia päätöksiä. Muutoin etukäteen on ohjelmoitu reittejä erityisen vaativista paikoista. Niitä toteutuneita kilpailureittejä on muuten sitten analysoitukin jälkeenpäin ja koitettu ottaa oppia havaituista virheistä. Elleivät satelliittinavigoinnin edut olisi niin kiistattomat, olisi mukavaa pitäytyä perinteisemmässä ja säilyttää se kutkuttava haaste, joka nyt on menetetty.
Mittaristoko ohjaa kaikkea toimintaa? Eikö tuo ole enemmän päin vastoin. Mittaristo kertoo tilanteen ja miehistö ohjaa toimintaa haluamaansa suuntaan. Monet tekniset innovaatiot kohdentuvat tekemisen vähentämiseen. Minusta tekemisen vähentäminen vie purjehdusta tylsempään suuntaan. Ehkä olen siinä väärässä, mutta minähän olenkin insinööri.
paras on kyllä ingerjör pettersson- sitä ei voi edes ketjun aloittaja kiistää!
Tuo insinööri tuo heti hyvän fiiliksen- onko muita ammatteja näin kunnoitettu vesillämme kuin Ingengör Petterssoniamme? Aina insinööriä tarvitaan.
Eipä se ole koulutuksesta niinkään kiinni. Itse kärsin aloittajan mainitsemista ongelmista myös ystävien taholta. Kaikenlainen päteminen syö veneilyn nautintoa.
elektroniikka insiniööri lomaallaan haluaa päästä irti kaikesta turhasta tekniikasta, joten väitteesi on siltä osin väärä. Eniten turhaa elektroniikkaa veneeseen hankkivatkin humanistit, pikkupojat ja muut, jotka eivät luonnosta itsestään löydä virikkeitä.
aloittajan viestin niin että insinööri ei suoranaisesti tarkoita tiettyä ammattikuntaa, vaan tiettyä asennetta joka vallitsee myös arkielämässä. Se ehkä enemmänkin kuvastaa markkinavoimien voittoa, joka luo meille tarpeet ja jotkut siihen lähtevät mukaan. Kaikkien purjehtijoiden tätytyisi hetki miettiä miksi purjehdin?
Tarvitaanko siihen jääkaappia?
Samoilla linjoilla olen siinä ettei insinööri tarkoittane pelkästään insinöörin koulutuksen saanutta tekniikan ihmeisiin hurahtanutta. On silti ollut kiva lukea miten aihe on saanut tekniikan puolustajia ja vastustajia. Ja selvästi on erottunut myös erilaiset purjehduksen suuntaukset, yhdet näkevät purjehduksen etupäässä kilpailuna ja jotkut retkeilyn ja matkailun näkökulmasta. Toinen puolustaa mittareita ja reittisuunnittelua kilpailun näkökulmasta, toinen ei näe jääkaappia tarpeellisena.
Itse olen sitä mieltä että tekniikka on tullut jäädäkseen, ei se ole vain muoti-ilmiö. Mutta näiden teknisten apuvälineiden käyttö onkin taitolaji jotta ne pystyy sopeuttamaan kokonaisuuteen siten ettei itse purjehdus jää taka-alalle. Meillä navigaattori on päällä vain silloin kun ollaan olosuhteissa joissa siitä on selkeää apua, jääkaappi on käytössä jos ollaan useampia päiviä liikenteessä lämpimällä säällä. Eli tekniikka on apulainen jota käytetään silloin kun siihen on tarvetta.
Juurikin näin! Insinöörit ovat kaiken pahan alku veneilyssä. Mutta ei jäädä tähän. On paljon muitakin inssinöörien keksintöjä jotka ovat vieneet purjehduksesta tunnelman ja päästäneet kaikenmaailman kukkakepit harrastamaan tätä perimiesten puuhaa.
Esim. vaikkapa vinssit. Purjeiden nostaminen ja säätäminen on niin lapsellisen helppoa, että sitten jää maisemien katselu ja muu merihenkinen fiilistely pois, kun vaan säädellään niitä purjeita.
Tai sitten toi guttaperkka. Veneiden huoltaminen ja hoitaminen on tehty aivan liian helpoksi, jolloin ei osata arvostaa sitten sitä kahden viikon lomapurjehdusta oikealla tavalla.
Tai sitten liimat! Ennen hyvinä aikoina terva se veneen piti tiiviinä. Mites nyt? Kaiken maailman suoraan purkista tursotettavia sikaflekseä, jotka eivät tuoksu, eivät tahraa ja vielä hemmetti pysyvätkin liki ikuisesti paikallaan. Kyllä ovat inssinöörit tosiaan pilanneet purjehtimisen ilon.
Kyllä ennen asiat olivat kohdallaan, prkl!
puhumattakaan köysistä ja purjeista. kyllä purjeiden pitäs edelleen olla puuvillaa, että venyisivät ja kutistuisivat oikein kunnolla kastuessaan ja kuivuessaan; homehtuisivat, jos ne jätetään kosteina veneeseen; ovat märkinä kunnolla raskaita, ja märkä spinnu liimautuisi miehekkäästi veneen kanteen.
Ja entä köydet, kyllä niitten pitäs olla kovia hamppuköysiä, saatas kunnon känsät käteen, ja köydet tulee sitoa puukaaneihin, ei mitään käysilukkoja. Purjehduksesta on insinöörien myötä tullut pelkää homostelua. Vaatteidenkin pitää olla vettäpitäviä ja hengittäviä, silti keveitä ja lämpimiä. Kyllä ennen oli asiat ihan toisin
"tappavat veneilystä kaiken fiiliksen."
Fiilis tulee siitä, että pitää osata ja pinnistellä osaamisen eteen eikä sittenkään voi olla kaikesta varma, vaan eteen saattaa tulla yllätyksiä ja kiperiä tilanteita.
Esimerkiksi GPS on tehokas fiiliksen tappaja, koska sen avulla suunnistaminen on niin pirun helppoa.
Ja koska minun mielestäni purjehduksen pitää olla juuri tällaista, kaikkien muidenkin mielestä pitää. Jos joku typerä insinööri nauttii laitteistaan purjehtiessaan, se ei voi missään tapauksessa olla oikein. Sanoohan sen järkikin. Tai fiilis.
No, se oli minun kokemukseni. Minulle harrastukset merkitsevät sitä, että pääsee irti arjesta tekemään asioita, joita ei työssä tee. Gepsien myötä tilanne on muuttunut sellaiseksi, että tuijotan ruutua sekä töissä että veneessä.
Ja mikäs siinä, jos siitä tykkää. Mutta monet harrastavat sitä, vaikka eivät tykkääkään, koska ihminen on yksinkertaisesti laiska ja pyrkii aina kohti helppoutta, vaikka helppous ei toisikaan yhtä suurta nautintoa kuin ponnistelu ja yrittäminen.
"Esimerkiksi GPS on tehokas fiiliksen tappaja, koska sen avulla suunnistaminen on niin pirun helppoa. "
Aivan samoilla linjoilla ollaan. GPS ja plotteri pannaan käyntiin vasta silloin, kun turvallisuus sitä vaatii (oikeastaan tulee mieleen muutama tilanne. Keskiyöllä säkkipimeässä, oltaessa huonolla näkyvyydellä pitkällä linjalla ison laivan tullessa vastaan sekä sumu). Muuten maisemanavigointi ja kompassi antaa sitä oikeaa merenkulkufiilistä)
Toi olis muuten ihan noin, mutta päälle laitto vasta tarvittaessa on aivan liian myöhään. Yksi todellisia navigoinnin mielenkiintoiseksi tekeviä asioita poistui jo melkein kokonaan Deccan myötä, gps tappoi loputkin. Nyt pitää vain sitten herkutella uusien ominaisuuksien tuomilla mahdollisuuksilla. Aina se jotain antaa, jos ottaakin.
Meillä gps ja plotteri ovat AINA päällä, kun ollaan liikenteessä. Ja ne laitetaan päälle jo hyvissä ajoin ennen liikkeelle lähtöä. No ok, plotterin voi kyllä sulkea kaukana keskellä merta satojen mailien päässä lähimmästä rannasta, kun ei siinä näy muuta kuin loputtoman syvää merta (eipä silloin paljon maisemanavigoidakaan), paitsi jos ollaan vilkkaasti liikennöidyllä alueella, jolloin plotteriin kytketty AIS näyttää laivat. Meillä tykätään kyllä laitteista ja käytetään niitä ahkerasti. On meillä toki paperikartatkin, mutta niillä on vertailukohdan lisäksi enää lähinnä koristearvoa veneen sisustuselementtinä.
Vaan jos kokee olevansa allerginen laitteille, niin sopiihan sitä seilata ilmankin. Ei kai kukaan pakota niitä hankkimaan ja käyttämään. Vähän niinkuin jotkut vanhukset ovat viimeiseen henkäykseensä asti vastustaneet kännyköitä ja luottaneet vain lankaluuriin. Eivätkä ole suostuneet opettelemaan tietokoneen käyttöä.
että valtaosa veneilijöistä ei ole kiinnostunut tuontyyppisestä "oikeasta merenkulkufiiliksestä". Jos olisi, niin eihän niitä plottereita ja GPS:iä juuri myytäisi.
En ole koskaan käsittänyt enkä tule koskaan luultavasti käsittämäänkään tyyppejä, jotka haluavat tieten tahtoen tehdä asioita vaikeimman kautta. Joku yritti sitä mulle kerran selittää jonkinmoisella "kiva nähdä, että osaa/pystyy" -jutulla. Mutta kun kyseessä on "so fucking what" asian osaaminen/pystyminen, niin mitä iloa siitä saa? Jonkin ruuvin täytyy olla löysällä.
"En ole koskaan käsittänyt enkä tule koskaan luultavasti käsittämäänkään tyyppejä, jotka haluavat tieten tahtoen tehdä asioita vaikeimman kautta."
Kyllä siihen on selityksenä nautinto. Kun selviää talvisessa erämaassa omin tarpein, voimin ja taidoin pari viikkoa, niin siitä yksinkertaisesti tulee hyvä ja rento olo. On eri asia vetää suksin kamppeensa erämaahan ja selvitä kylmässä kuin viedä ne moottorikelkalla, pystyttää lämmitettävä teltta ja loikoilla mukavasti.
Ja kun rakensin ensimmäisen oman soutuveneeni, niin olihan se työläs urakka, mutta kyllä siitä vain hyvä olo tuli, vaikka ostamalla olisi selvinnyt paljon helpommalla ja kauniimman veneenkin olisi saanut.
Ei helppous luo välttämättä tyytyväisyyttä. Ponnistelu ja arjen kuvioista poikkeava aivojen ja taitojen käyttö on eräänlaista vapautta. Se rentouttaa.
Mitään muuta johtopäätöstä tuosta höpötyksestäsi ei voi vetää. Täysin sairasmielinen luuseri.
jodiko se siellä?
Wannabee ei ole vielä myyty, Jodia ei vielä ole pystynyt Eero ostammaan.
Taitaa mennä ensi kesä vielä X-75.llä purjehtimisessa. On kurjaa, kun niin hidas.
Pöly on kait laskeutunut Wannabeen päälle, kun ei ole aiheesta mitään kuulunut!
Tai Jodi on omaksunut uuden profiilin, jossa capslock kuuluu unohtaa päälle ja muukin tyyli on ala-arvoista.
Taidat yleistää, mutta totta on että jotkut elävät yleensäkin ikään kuin mittaamisen kautta. Ehkä se on epävarmuutta, ei uskalleta tehdä asioita perustuen omiin päätelmiin - fiiliksestä puhumattakaan, varsinkin jos kokemusta ei ole. Sitten jos joku mnee 'pieleen' niin ei ainakaan itse ole syyllinen, vaan jossain laitteessa täytyy olla vikaa...
Ihmisen aivot ovat äärimmäisen epäluotettava "tietokone" ja häviävät tarkkuudessa väistämättä instrumenteille. Eräs virhelähde on nimenomaan se "kokemus", toisin sanoen ennakkoasenne, joka ohjaa aivot rakentamaan aistiärsykkeistä vääränlaisen havainnon.
Vertauksia; liikennelentämisessä huoli peruslentämisen taidoista koska vuotuisen 800 tunnin lentämisestä ohjaa pilotti käsin vain muutaman tunnin, ja lopun hoitaa autopilotti.
aina välillä harrastaa, viranomaisetkin sitä suosittelevat. Laitteet kiinni ja perinteiset menetelmät käyttöön. Se on kaiken lisäksi mukavaa. Vertaus: Jostain syystä itse kalastettu kala maistuu paremmalta kuin marketista ostettu.
olen ollut joskus gastina veneessä, jossa on kaikki laitteet navigointiohjelmineen vimpan päälle. Kipparin kaikki huomio meni ruudun tarkasteluun, ja jossain vaiheessa tajusin ettei hänellä ole hajuakaan navigoinnin periaatteista sinänsä. En viitsinyt alkaa asiasta vääntämään, vaan pidin huolen että itse tiedän missä mennään. Laitteet sentään pelasivat.
Vähän niin kuin olisi ollut hifistin luona musaa kuuntelemassa: ihan sama mitä kuunnellaan, mutta saundit on vimpan päälle.
Hui! Olipa hurja yleistys!
Itse olen insinööri joka päivät pääksytysten puuhailee milloin minkäkin vempeleiden kanssa, pää täynnä dataa. Mutta se on mun arki. Kun lähdetään perheen kanssa veneilemään niin tekniset vempeleet ovat kaukana. Luotan pelkästään omaan ja vaimon navigointitaitoon. Tekniikka on muutenkin minimoitu. Finn 26 tosin onkin yksinkertainen (e)peli.
Vekottimien kanssa kun työkseen puuhastelee niin vapaalla sitä kaipaa vähän primitiivisempää meininkiä ja toisenlaisia pähkinöitä purtavaksi. Luulen että ne on ne lääkärit, ekonomit ja juristit, jotka noilla pullistelee.
Ei niitä vekottimia ole pakko ostaa ja laittaa sinne veneeseen, yhä voi purjehtia ihan kartan perusteella ja ohjata ilman autopilottia jos niin haluaa.
Mikä sinut saa olettamaan että insinööri olisi vapaa-aikanaan jotenkin erityisen kiinnostunut teknologiasta. Ainakin omalta osaltani saan aivan tarpeeksi miettiä työajalla teknisiä innovaatioita ja sitä miten asioita voi parantaa. Miksi jatkaisin työasioiden mietiskelyä kun köydet on irti ja ollaan vapaa-ajalla. Kyllä ne pahimmat vekotinhullut taitaa löytyä ennemmin teknologian amatöörien keskuudesta kuin sitä ammatikseen tekevistä.