Saimme asiakaspaperimme lastiksilta ja siihen oli kaiken muun pupun ohella kirjoitettu että lapsemme saa avohuollon tukitoimena koulussa erityisopetusta. Ja siis meistä tehtiin aiheeton ls-ilmoitus.
Joo - kyllä saa lukivaikeutensa takia, mutta ei lastensuojelulla ole mitään tekemistä sen kanssa.
Onko tässä ntyt sitten niin että seuraavaksi lapsemme sijoitetaan johonkin kun avohuollon toimenpiteetkin on nyt kokeiltu?
muutenkin oli melkoista puppua koko rekisteri. Katsotaan millaisen jutun näistä saa jo mediaan vähitellen!!
Joo - kyllä saa lukivaikeutensa takia, mutta ei lastensuojelulla ole mitään tekemistä sen kanssa.
Onko tässä ntyt sitten niin että seuraavaksi lapsemme sijoitetaan johonkin kun avohuollon toimenpiteetkin on nyt kokeiltu?
muutenkin oli melkoista puppua koko rekisteri. Katsotaan millaisen jutun näistä saa jo mediaan vähitellen!!
Vastaukset 29
Vanhimmat
En osaa vastata kysymykseesi.Olemme kuitenkin perheenä joutuneet myös aiheettoman lastensuojeluilmoituksen kohteeksi. Mitä ihmettä tässä yhteiskunnassa on tapahtumassa?
Toivottavasti olette jo hankkineet hyvän juristin ja tarkistatte asiakirjanne, korjaten sinne kirjatut perättömät/asiattomat lausunnot.
missään tapauksessa ole avohuollon tukiin luettavissa oleva apu tai palvelu. Ei missään tapauksessa!
Se kuuluu peruspalveluihin, samoin kuin koko perusopetuskin.
On ihan sama kuin lapsen papereihin olisi kirjattu, että osallistuu kunnan perusopetukseen avohuollon tukipalveluna. Kun lukee perusopetuslakia, on erityisopetus samanlainen perusopetukseen kuuluva palvelu kuin muukin perusopetus. Kellä tahansa oppilaalla on oikeus saada erityisopetusta ja suurin osa oppilaistahan nykyisin osallistuukin erityisopetukseen. Ei nimittäin tarvitse olla erityisopetussiirtoa siihen, että koulu antaa erityisopetusta tavallisen yleisopetuksen ohella.
Joskus on kyllä tullut lähinnä vitsinä mieleen, että kai kunnat nykyisten laittomuuksiin menevien säästöjensä takia vielä joskus röyhkeyttään kirjaavat erityisopetuksenkin avohuollon tueksi, mutta tämä on ensimmäinen kerta kun kuulen, että niin on tosiaan tehty. Joissain kunnissahan on menty jo siihen, että riittävän hyvätasoinen erityisopetus on lakkautettu ja sitä saa vain huostaanotettuna jossain laitoksessa. Siis vasta huostaanoton kautta saavat silloin erotuospåetista niidenkin perheiden lapset, joilla ei olisi mitään lastensuojelun tarvetta.
Mutta on aivan käsittämätöntä tämä kaikki. Ja nuo kirjaukset ovat aivan uskomattomia. Ja nyt en tajua miten ne oikaistaaan. sosiaalityöntekijä on siis kirjannut hänen ja koulupsykologin välisen keskustelun sellaiseksi että minäkin jo huolestuin. Kuitenkin koulupsykologi on meille viestittänyt täysin erilaista tekstiä joten vaihtoehdot ovat:
- sos.tt. on ymmärtänyt väärin?'
- koulupsykologi kertoo meille ja sossulle eri tavoin.
Minulle tullut palaute on mailina ja siinä lukee selvästi ettei ole olemassa huolta. Mutta sosiaalityöntekijän mukaan sama tyyppi on kertonut hänelle kuinka koko luomakunta on huolissaan lapsestamme.
Tämä on ihan uskomatonta. Keneen tässä enää voi luottaa?
Ja joo on AA ja muitakin tahoja jo agitoitu mukaan.
Olen kuullut, että isoissa kunnissa lapsia halutaan siirtää erityisopetusLUOKILLE, koska valtio maksaa tuolloin oppilaasta enemmän kunnalle rahaa. Jos koulussa on kerran erityisopetusluokka, sinne kannattaa haalia oppilaita.
Eräs ystäväni (hän on itse sosiaalisosiaalityöntekijä) oli vielä vähän aikaa sellaisessa liemessa, että hänen lastaan oltiin köykäisin perustein työntämässä erityisopetusluokalle, vai mikä lienee luokan nimi. Mutta siis pois tavallisesta luokasta.
Suurella kaupungilla olisi ollut tarjottavana tälle lapselle "erityisopetusta". Kaupunki ryhtyi tällaiseen pelastustoimeen, koska lapsi ei ollut viihtynyt täydellisen hyvin edellisessä päivähoitopaikassaan, mutta nykyisessä ei ole enää mitään entinen päivähoitopaikan ongelmia. Lapsi on muuttanut uuteen kaupunginosaan, joten päiväkotikin vaihtui. Mutta vanhassa päiväkodissa kirjoitetut "raportit" ovat olleet edelleen ohjaamassa tätä EKALUOKALLE menevää lasta erityisopetukseen!!!!
Ekaluokkalaista!
Miten lapsen entinen, jo vuoden takainen päiväkoti voi muka nähdä, ettei lapsi pärjäisi ensimmäisellä luokalla ensi syksynä? Entisessä päiväkodissa ilmenneet levottomuusongelmat ovat sittemmin tyystin hävinneet uudessa päiväkodissa. Laitos ja sen aikuiset projisoivat pikku lapseen omia ongelmiaan?
Ystäväni piti taistella viranomaispalavereissa, että hän sai pidettyä lapsensa normaalissa opetuksessa. Lapsen "ongelmat" kun eivät ole sellaiset, että hän tarvitsisi erityistä opetusta. Oppiminen sujuu. Ja muukin. Lasta riensi onneksi lopulta pelastamaan psykologi, joka sanoi, että tälle lapselle aiheutuu enemmän ongelmia siitä, että hänet siirrettäisiin erityisopetukseen kuin mitä se pystyisi niitä ratkaisemaan.
Tämä sosiaalityöntekijäystäväni on joutunut kamppailemaan samantyyppisten ongelmien kanssa kuin mekin, jotka tällä palstalla kirjoitamme.
Hän yksinkertaisesti kärsii sosiaalisista (ei siis psyykkisistä, vaikka näinhän suomalainen sosiaalityö haluaisi asian aina nähdä) vaikeuksista, koska hän on lähes totaaliyksinhuoltaja ja maahanmuuttaja. Olen jälleen vähän järkyttynyt sen takia, että suurenkin kaupungin opetus- ja sosiaalitoimi ovat piilorasistisia. Ystäväni on kertonut minulle muutamia tarinoita elämästään.
Hän ei itse työskentele kunnassa, vaan valtiolla.
http://www.adhd-liitto.fi/julkaisut.html
3. Kunnat palveluiden järjestäjänä
Kunnat ovat joutuneet säästötalkoisiin talouden kiristyessä. On ollut pakko arvioida
kriittisesti olemassa olevien voimavarojen käyttöä ja eri tahojen resurssitoiveita.
Päättäjät haluavat hoitaa taloutta vastuullisesti, mutta samaan aikaan AD/HD-lapsen
vanhemmat haluavat tukea ja palveluja, koulu sekä sosiaali- ja terveystoimi lisää
määrärahoja. Eri toimijoiden tavoitteet näyttävät osittain ristiriitaisilta, mutta ovatko
ne sitä oikeasti?
On fakta, että useimmat AD/HD-lapset tarvitsevat lisätukea, jotta he selviäisivät
koulusta kunnialla. Toinen fakta on, että elleivät he selviä, se tulee yhteiskunnalle todella
kalliiksi.
On valittava pienen ja ison laskun välillä. Olisi kaikille edullista, jos päättäjät valitsisivat
edellisen vaihtoehdon, mutta liian usein he päätyvät jälkimmäiseen – rahapulaan
vedoten.
On ristiriitaista, että rahaa kuitenkin löytyy kohtuullisesti kriisitilanteessa, jossa
lapsi tai nuori ei kykene käymään koulua ja tarvitsee akuuttia erikoissairaanhoitoa
tai huostaanottoa. Näyttää siltä, että päättäjien on vaikea nähdä lapsiin ja nuoriin
kohdistuvaa ennaltaehkäisevää toimintaa kannattavana investointina. Miksi ei toimita
silloin, kun se taloudellisesta ja inhimillisestä näkökulmasta olisi viisasta?
Perusopetuslaki korostaa varhaista puuttumista
Myös uudessa 1.8.2003 voimaan tulleessa perusopetuslain täydennyksessä korostetaan
lasten ja nuorten kehitykseen liittyvien vaikeuksien ennalta ehkäisyä sekä varhaista
puuttumista niihin niin, että edistetään hyvää oppimista sekä oppilaiden
psyykkistä ja fyysistä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia.
Uusi laki määrittelee entistä tarkemmin oppilaan oikeutta oppilashuoltoon, kodin
ja koulun välisen yhteistyön tehostamista sekä opetus- ja sosiaali- ja terveydenhuollon
viranomaisten yhteistyövelvoitetta. Lain mukaan kodin ja koulun välinen
yhteistyö tulee määritellä opetussuunnitelmassa yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon
toimeenpanotehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa.
Laissa säädetään myös oppilaan oikeudesta saada opetukseen osallistumisen edellyttämä
oppilashuolto. Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä,
fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen.
Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve
ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä
sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia.
Oppilashuollon tavoitteena on myös oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä
koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen
ja poistaminen mahdollisimman varhain.
http://www.adhd-liitto.fi/Paattajienopas.pdf
"
6 §
Oppilaan koulupaikan määräytyminen
Opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä.
Kunta osoittaa oppivelvolliselle ja muuta tässä laissa tarkoitettua opetusta saavalle oppilaalle 1 momentin mukaisen lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa tämän lain 4 §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen järjestämään opetusta. Kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa.
Lasta ei ilman huoltajan suostumusta saa osoittaa opetukseen, jossa 31 §:n 3 momentin nojalla peritään oppilaalta maksuja, eikä opetukseen, jossa kunnan päätöksen tai opetuksen järjestämisluvan perusteella noudatetaan erityistä maailmankatsomuksellista tai kasvatusopillista järjestelmää.
17 §
Erityisopetus
Oppilaalla, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia, on oikeus saada erityisopetusta muun opetuksen ohessa.
Jos oppilaalle ei vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun niihin verrattavan syyn vuoksi voida antaa opetusta muuten, tulee oppilas ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Erityisopetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan muun opetuksen yhteydessä taikka muutoin erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Tässä momentissa tarkoitetun oppilaan opetuksessa voidaan poiketa 11 §:stä sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään. Oppilaalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.
Jos muu opetuksen järjestäjä kuin kunta ei järjestä 2 momentissa tarkoitettua opetusta, oppilaan siirtämisestä erityisopetukseen päättää opetuksen järjestäjän esityksestä oppilaan asuinkunta.
Sen lisäksi, mitä hallintomenettelylaissa (598/1982) säädetään, menettelystä otettaessa tai siirrettäessä oppilas 2 momentissa tarkoitettuun opetukseen säädetään asetuksella. Opetusryhmien muodostamisesta 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa opetuksessa säädetään asetuksella.
18 §
Erityiset opetusjärjestelyt
Oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos:
1) oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot;
2) perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta; tai
3) se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä."
Erityisopetuksen järjestäminen ei siis saa olla syynä huostaanotolle, vaikka niin nykyisin tapahtuukin. Ja vaikka laissa sanotaan, että lasta ei saa siirtää sellaiseen opetukseen, josta peritään maksuja, niin huostaanottohan oikeuttaa kunnan perimään vanhemmilta niin paljon maksuja kuin röyhkeyttä riittää ja vanhemmalla maksukykyä riittää.
18 pykälän 3 momentilla tarkoitetan sairaalassa olevan lapsen opetusta sairaalakoulussa. Jos lapsi on esim. syöpähoidossa, hän osallistuu sairaalakoulun opetukseen.
menossa siihen, että aina kun lapsi on sairaalahoidon tarpeessa tai hän voisi hyötyä erityisopetuksesta, hän voi saada kyseisiä palveluja vain huostaanotettuna. Järkeä? Oikeusturvaa?
Onko tämä jokin väliporras siihen, että nyt väitetään ko. palvelut järjestettävän AVOHUOLLON TUKENA, että lasta ei tarvitsisi huostaanottaa?
Jos tämä kehitys jatkuu, perusopetuskin siirtyy lastensuojelulaitoksille ja joka lapsi saa opetusta vain joko avohuollon tukena tai huostaanotettuna. Onko näissä asioissa menetetty järki lopullisesti?
Näyttää siltä, että koska kunnissa ei riitä resursseja tukitoimiin, lapset huostaanotetaan jotta olisi varaa antaa tukea.
Olen kritisoinut paljon suomalaista järjetöntä, mielivaltaista systeemiä, joksi nykyinen "lastensuojelu" on kehittynyt.
Sanon suoraan, että nykyisen systeemin ollessa voimassa, katsokoon jokainen vanhempi mitä lapsen asiassa tapahtuu, pyytäkää luettavaksi jokainen Teistä kirjoitettu asiakirja, vaatikaa mahdolisiin virhelausumiin oikaisua HETI, jos ongelma ei poistu, ottakaa itsellenne mahdollisimman varhaisessa vaiheessa erittäin valveutunut asianajaja ajamaan perheenne asiaa ja pyytämään oikaisut lausumiin mielellään eduskunnan oikeusasiamiehen kautta.
Anu Palosaari
http://www.anupalosaari.com/
4. AD/HD-liiton suosituksia
AD/HD-oireyhtymän hoidossa, niin lasten kuin aikuistenkin kohdalla, avainsana on
moniammatillinen yhteistyö. Kunnissa AD/HD-henkilön elämänkulkua voidaan auttaa
kiinnittämällä huomiota seuraaviin asioihin:
Varhainen tunnistaminen
Lasten neurologisen kehityksen erityisvaikeudet on tunnistettava ennen kouluikää tai
viimeistään peruskoulun alaluokilla. Vaikeuksien tunnistamisen, seulonnan, hoidon ja
kuntoutuksen tekevät asiantuntijat yhteistyössä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä
myös liitännäisongelmien ennaltaehkäisyyn ja tunnistamiseen. Sitä varten kuntiin tarvitaan
uusia työ- ja toimintamalleja. Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ongelmiin
vähentävät syrjäytymisen riskiä ja syrjäytymisestä kunnalle koituvia kustannuksia.
Hoidon oikea porrastus
AD/HD-lapsen, -nuoren ja aikuisen diagnosointi tulee tapahtua perusterveydenhuollossa.
Diagnosointia varten kunnassa on oltava käytettävissä moniammatillinen
tiimi, johon kuuluvat lääkäri, psykologi, terapeutit ja terveydenhoitaja. Erikoissairaanhoidon
palvelut ovat tarvittaessa käytössä. Hyvin toimiva perusterveydenhuolto
pienentää erikoissairaanhoidon kustannuksia.
Olemassa olevat resurssit tehokkaampaan käyttöön
AD/HD-henkilöiden diagnosoinnin, hoidon ja kuntoutuksen järjestäminen ei välttämättä
vaadi uusia virkoja vaan olemassa olevien resurssien uudelleen suuntaamista,
moniammatillisen osaamisen hyödyntämistä ja uusien työ- ja toimintamallien
käyttöönottoa. AD/HD-liiton Verkkoprojektin kaltainen työparityöskentely
AD/HD-henkilöiden parissa on monin paikoin mahdollista nykyisiä resursseja uudelleen
kohdentamalla ja ottamalla käyttöön testattu toimintamalli. Asiantuntijuus
ja tieto siirtyvät perheisiin työntekijöiden kotikäyntien myötä.
Yksilöllistä tukea
Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tarpeet vaihtelevat yksilöllisesti. Kunkin
AD/HD-henkilön kohdalla on parasta yrittää löytää ne yksilölliset tukitoimet ja toimintatavat, jotka tukevat parhaiten häntä hänen tilanteessaan. Moniammatillisesti
laaditttu opetus-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelma auttaa jäsentämään AD/HD-henkilön
vaikeuksia ja toteuttamaan yhdessä laadittuja suunnitelmia tavoitteellisesti
http://www.adhd-liitto.fi/julkaisut.html
http://www.adhd-liitto.fi/Paattajienopas.pdf
Tiedonkulku joustavaksi
Toimiva tukiverkosto edellyttää joustavaa tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. Suurimmaksi
tiedon kulun ongelmaksi viranomaisten välisessä yhteistyössä on useassa
eri tutkimuksessa nimetty salassapito- ja vaitiolovelvollisuus. Kun perhe otetaan
alusta alkaen mukaan lapsen hoitoon ja kuntoutukseen sekä heille selvitetään tiedonkulun
merkitys lapsen näkökulmasta, vanhemmat useimmiten antavat luvan jakaa
lapseensa liittyvää tietoa toimijaverkostossa.
Tiedonkulun edistämiseksi on kehitetty erilaisia välineitä. Yksi mahdollisuus on
kansio, johon on kerätty lasta koskevat tiedot mm. tutkimuksista, kuntoutuksesta ja
oppimiseen liittyvistä seikoista. Erityisesti koulun vaihdon yhteydessä on tärkeää
siirtää lasta koskevaa tietoutta eteenpäin. Usein tiedonvälitys jää vanhempien harteille.
Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) on koulun
tapa siirtää tietoa eteenpäin erityisopetukseen siirrettyjen lasten kohdalla. Palvelusuunnitelma
on yksi tapa tiedon kokoamiseen ja siirtämiseen.
Tiedonsiirtoa nivelvaiheissa
Nivelvaiheet ovat muutostilanteita; esiopetuksesta alkuopetukseen, peruskoulun alaluokilta
yläluokille ja yläluokilta toisen asteen opintoihin siirtymisiä. Myös perhetilanteet
muuttuvat, opettajat ja terapiatyöntekijät vaihtuvat. Näissä tilanteissa perhe
ja nuori tarvitsevat tukea. AD/HD-perhe on tekemisissä monien eri asiantuntijoiden
kanssa. Joustava tiedonsiirto perheen ja eri hallintokunnista tulevien toimijoiden välillä
helpottaa AD/HD-henkilön tilanteen ymmärtämistä ja toiminnan suuntaamista
yhteistyön kannalta mielekkäällä tavalla.
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8977771/43461207
Halutaanko tuottaa syrjäytettyjä vaiko selviytyjiä? 15.9.2008
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten tilannetta ja määrää arvioitaessa on jäänyt kovin vähälle huomiolle opettajien osuus asiassa (HS 14.9.). Eräässä tapauksessa, joka edustaa tyypillistä 2000-luvun huostaanottoa, sosiaalitoimi esitti 14 -vuotiaalle lapselle ja tämän perheelle lastenkotisijoitusta koulunkäyntiongelmien takia. Perheen vastustaessa asiaa käsiteltiin hallinto-oikeudessa huostaanottoasiana.
Lastensuojeluasiakkuus oli alkanut koulun lastensuojeluilmoituksesta, jossa ilmaistiin huoli lapsen levottomuudesta. 7. luokalla koulu ilmoitti turvautuvansa ”terapeuttisiin kiinnipitoihin” lapsen aggressiivisuuden takia. Lapsi kertoi, että hänet kaadetaan maahan ja kaksi tai kolme aikuista pitää häntä käsistä, jaloista ja yksi istuu hänen päällään.
Vanhemmat olivat ottaneet vastaan perhetyöntekijän, veivät lapsensa sosiaalitoimen kehotuksesta perheneuvolaan ja lastenpsykiatrisiin tutkimuksiin, jossa todettiin masennusoireinen käytöshäiriö. Kun lastenpsykiatrinen hoito ei auttanut, he vaativat tarkempia tutkimuksia, tukea kouluun ja opettajia puuttumaan pitkään jatkuneeseen koulukiusaamiseen. Vanhemmilla ei ollut kotona vaikeuksia lapsensa kanssa. Rehtori vakuutti koulun tekevän kaikkensa.
8. luokan alussa vanhemmat veivät lapsen yksityisesti lastenneurologille ja neuropsykologisiin tutkimuksiin. Hänellä todettiin keskivaikea lukihäiriö ja hahmottamisen häiriö, joka vaikeuttaa huomattavasti selviytymistä arjessa. Lääkäri suositteli kouluun avustajaa, oppimistilanteiden rauhoittamista ja kannustavaa tukea. Lapsen älykkyys todettiin keskimääräistä korkeammaksi.
Lapsi oli siirretty erityisopetukseen. Sopeutumattomien luokassa toimi erityisopettaja, joka oikeudessa paljastuikin historian tutkijaksi. Hän kertoi soittaneensa sosiaalitoimistoon, kun lapsella oli läksyt tekemättä tai hän karkaili tunnilta. Opettaja ei osannut kertoa, oliko käytössä ollut jokin lasta kannustava menetelmä tai oliko ylipäänsä kokeiltu eri opetusmenetelmiä.
Lapsen psykiatrisesta hoidosta vastannut kunnallinen lääkäri kirjoitti sosiaalityöntekijälle lausunnon, jossa suositti lapsen sijoittamista strukturoituun ympäristöön. Vanhemmat, joita lääkäri oli vain muutaman kerran tavannut, eivät hänen mukaansa kyenneet antamaan lapselleen tarpeeksi tukea. Lääkärillä ei ollut lastenpsykiatrin koulutusta eikä hän ollut tutkinut lasta. Sosiaalityöntekijä, joka esitti huostaanottoa, paljastui valtiotieteen ylioppilaaksi ilman mitään peruskoulutusta.
Leeni Ikonen
varatuomari, Sipoo
http://www.knuutilaki.net/node/17
Missä syy lisääntyneisiin huostaanottoihin? 3.11.2008
SK (nro 44) antaa yksipuolisen ja virheellisen kuvan lasten huostaanotoista, ja 1.1.2008 voimaan tulleen lastensuojelulain ongelmista. Kun huostaanottojen syistä annetaan väärää tietoa, päädytään vääriin korjaaviin toimenpiteisiin ja sosiaalitoimen itse itselleen aiheuttama ja julistama hätätila vain syvenee. Samalla luonnollisesti perheiden hätä ja ahdistus syvenee.
Kirjoituksessa on haastateltu mm. uuden lain laatineen työryhmän puheenjohtajaa, sosiaaliviranomaisia ja Pelastakaa Lapset ry:n edustajia, eli niitä tahoja, jotka puolsivat uuden lain sisältöä. Eduskunnassa niukasti läpi menneen ja kiistellyn lain laadinnassa ei huomioitu lainkaan asiantuntijalausuntoja, jotka ennakoivat nyt toteen käyneet ongelmat (mm. Suomen Oikeusapulakimiehet ry ja Pesue ry). SK:n kirjoituksessa palveluja käyttävän tahon eli perheen näkökulma jäi niin ikään varsin vaatimattomaksi. Näistä lähtökuopista lain ongelmien ja epäonnistumisen arviointi ei ole objektiivista.
EIT:sta lukuisia tuomioita Suomelle
Huostaanottojen yleisin syy ei suinkaan ole vanhempien alkoholi- ja huumeongelma kuten viranomaiset virheellisesti esittävät. Stakes ei ole tilastoinut syitä, ja YK:n lapsen oikeuksien komitea on huomauttanut Suomen valtiota tilastoinnin puutteista, samoin kuin kiinnittänyt huomion perheiden tukemiseen. Käytännössä tänä päivänä suurin syy huostaanotoissa ovat kouluun liittyvät ongelmat. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan lapsen kouluvaikeudet näyttäytyvät suurimpana syynä (37 %) kodin ulkopuolelle sijoituksissa. Sen sijaan päihdeongelmat ovat syynä vain 10-15 % tapauksista (2.4.2007 tutkimustiedonanto 76). Uusin ilmiö on vauvahuostaanotot, jotka kohdistuvat lastensuojelun omiin kasvatteihin eli esimerkiksi kouluongelmien takia huostaanotettujen nuorten äitien vauvoihin. Ensi- ja turvakodit ovat kadottaneet alkuperäisen tarkoituksensa, nuorten äitien tukemisen, ja lähteneet mukaan sosiaalitoimen asiakashankintaan.
Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta useita tuomioita lasten huostaanotoissa. Tuomiot tarkoittavat, että maamme hallintotuomioistuimet ovat ylintä astetta, eli korkeinta hallinto-oikeutta myöten hyväksyneet viranomaisten ihmisoikeusloukkaukset. Lastensuojelun kriisin syvin ydin löytyykin hallinto-oikeusmenettelystä, jossa ei toteudu oikeudenmukainen oikeudenkäynti. Ihmisoikeussopimusten vastaista better mother -politiikkaa ajaa voimakkaasti Pelastakaa lapset ry kuntien sosiaalitoimen avustajana, Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Huostaanotoista on tullut kannattavaa liiketoimintaa, ja kunnat ovat tänä päivänä valmiit maksamaan sijoituksesta jopa yli 700 € vuorokaudessa. Tässä toiminnassa Pelastakaa Lapset ry on avainasemassa.
eri viranomaisten ylläpitämistä ja lastanne tässä asiassa koskevista rekistereistä pyydätte
kopioina ja viivyttelemättä
asiaanne sotkeutuneiden viranomaisten taholta toimitettuna käyttöönne.
Tästä nyt voisi ensimmäiseksi tehdä kantelun lastensuojeluviranomaiselle ja tiedoksi tietenkin hänen pomolleen.
Myös lääninhallitukseen viranomaisiin olisi todella syytä olla yhteydessä.
Myös tämän uuden laitoksen, Valviran sakin olisi syytä olla tästä avohuollon "palveluun" kuuluvasta tavasta ja asiasta tietoisia.
Tämän maan viranomaisten törkyvirkatoiminnalla ei siis näytä olevan mitään rajaa eikä mitään tajua siitä mikä on laillista ja mikä on rikollista.
Perusopetuslaki takaa siis kaikille ja kaikenlaisille oppijoille oikeuden opetukseen
ja opetus on lakien mukaan opetuksesta vastaavan viranomaisen vastuulla
eli kunta vastaa opetustoimen ylläpitämisestä ja järjestämisestä.
Lastensuojelulla ei ole mitään laillista oikeutta kirjata avohuollon tukitoimenpiteeksi erityisopetusta.
Sama koskee myös päivähoitoa
eli päivähoitokin kun on subjektiivinen oikeus kaikille alle kouluikäisille niin se ei voi olla mikään lastensuojelun avohuollon tukitoimenpide. Vaikka tässä maassa siis näiden kykenemättömien lastensuojeluviranomaisten toimesta sitäkin tehdään ja kirjataan asiakkaiden papaereihin.
Tottakai ammattitaidoton ja kykenemätön lastensuojeluviranomainen voi tehdä kaikessa kaikkivoipaisuudessaan ihan mitä vaan. Kaikki on mahdollista.
Mutta tätä viranomaisten mielivaltaa ja huostahulluutta, rikosllista ja laitonta toimintaa vastaan on taisteltava. Kaikkien ketkä tämän asian jo tiedostavat.
Tälle lastensuojelun viranomaisena esiintyvien henkilöiden mielettömyydelle ja järjettömyydelle
on tultava loppu ja pikimmiten.
"Perusopetuslaki takaa siis kaikille ja kaikenlaisille oppijoille oikeuden opetukseen
ja opetus on lakien mukaan opetuksesta vastaavan viranomaisen vastuulla
eli kunta vastaa opetustoimen ylläpitämisestä ja järjestämisestä.
Lastensuojelulla ei ole mitään laillista oikeutta kirjata avohuollon tukitoimenpiteeksi erityisopetusta."
Tuossa olen samaa mieltä ja kunnathan rikkovat tätä lakia jo sillä että eivät jaa koko korvamerkittyjä rahoja kouluihin jolloin olisi riittävästi resusseja kouluun riittävästi päteviä opettajia ja saataisiin luokka koot pienemmiksi.
Sitten syyllisiä ovat myös taas opettajatkin/koulu omalla tavallaan koska siirtävät ns.oman vastuun sosiaalitoimelle tekemällä lastensuojelu ilmoituksia. Sitten sen kautta taas lastensuojeluviranomaiset syyllistyvät huostaanottamaan laittomasti. Erikoinen kierre eikö? Tavallaan kaikki nämä rikkovat lakia.
Erikoista on sekin että mikseivät opettajat ja sosiaalitoimi ole vaatinut kuntaansa vastuuseen toimia lain mukaan tai painostaneet kuntaa antamaan kouluille sen korvamerkityn varan kokonaan sellaisena kun valtio on sen tarkoittanutkin, eikä niin että vain osa jaetaan ja toinen puolikas meni/menee johonkinmuuhun tarkoitukseen ja mielenkiintoista olisi tietää minne? Tai valtiolle ilmoittaneet kyseisestä ongelmasta jolloin valtio olisi voinut tehdä jonkin laisen ratkaisun saada kuntia noudattamaan lakia esim.sakko rangaistuksilla, vaan ovat olleet hiljaa ja kärsineet? Suurimmat kärsijät ovat sitten olleet ja ovat LAPSET/NUORET,vanhemmat,suku,ystävät,ym.
on mahdollisuus antaa rikollisesti eli lainvastaisesti toimineille kunnille uhkasakkoja, vaatia valtionosuuksia takaisin jne.
Ns. hallinnollisia voimakeinoja on siis käytettävissä valvovolla viranomaisilla ja jossain päin maata näitä keinoja on käytetty mm. Kuopiossa lastensuojeluviranomaisten toimintaan liittyen.
Jotkut kaupungit ovat saaneet sanktion niskaansa kun ovat käyttäneet teattereille varattuja määrärahoja muualla kuin on tarkoitettu jne.
Läänihallitukselle olisi syytä tehdä jokaisen joka joutuu laittomuuksien kohteeksi viranomaisissa
kantelu, valitus.
Muutoin tämä rikollisuus, anarkia paikallisviranomaisten taholta ei lopu.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628
............................
Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta.
.........................
Perusopetuslaki 21.8.1998/628
.............................
17 §
Erityisopetus
Oppilaalla, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia, on oikeus saada erityisopetusta muun opetuksen ohessa.
Jos oppilaalle ei vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun niihin verrattavan syyn vuoksi voida antaa opetusta muuten,
tulee oppilas ottaa tai siirtää erityisopetukseen.
Erityisopetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan muun opetuksen yhteydessä taikka muutoin erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa.
Tässä momentissa tarkoitetun oppilaan opetuksessa voidaan poiketa 11 §:stä sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään.
Oppilaalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.
Ennen päätöstä, jolla oppilas otetaan tai siirretään 2 momentissa tarkoitettuun erityisopetukseen, tulee neuvotella oppilaan huoltajan kanssa sekä,
jos mahdollista, hankkia oppilaasta ja hänen oppimisedellytyksistään psykologinen tai lääketieteellinen tutkimus taikka sosiaalinen selvitys. (13.6.2003/477)
Jos muu opetuksen järjestäjä kuin kunta ei järjestä 2 momentissa tarkoitettua opetusta, oppilaan siirtämisestä erityisopetukseen päättää opetuksen järjestäjän esityksestä oppilaan asuinkunta.
Sen lisäksi, mitä hallintomenettelylaissa (598/1982) säädetään, menettelystä otettaessa tai siirrettäessä oppilas 2 momentissa tarkoitettuun opetukseen säädetään asetuksella. Asetuksella säädetään myös opetusryhmien muodostamisesta 2 momentissa tarkoitetussa opetuksessa. (30.12.1998/1188)
HallintomenettelyL 598/1982 on kumottu HallintoL:lla 434/2003. Ks. menettelystä HallintoL 434/2003 9 luku. Ks. erityisopetuksen opetusryhmistä PerusopetusA 852/1998 2 § 2 mom...................
_____________________
Tästä voisi laittaa kysymyksen muutamille kansanedustajille ja ministerille. Onko lastensuojelun avohuollon tukitoimenpide siis
- erityisopetus?
"Tästä voisi laittaa kysymyksen muutamille kansanedustajille ja ministerille. Onko lastensuojelun avohuollon tukitoimenpide siis
- erityisopetus? "
Vastaus: Erityisopetus ei ole lastensuojelun avohuollon tukitoimi. Erityisopetukseen voidaan toki päätyä lastensuojeluasiakkuuden ja yheistyöverkoston sekä vanhempien yhteisestä näkemyksestä, jos se on lapsen tilanteeseen ja tämän edun mukaista.
lastensuojelun avohuollon tukitoimi. Niin miksei sitten erityispäivähoito tai -opetus?
Väitä nyt vielä, että koko perusopetus on yhtä avohuollon tukea, se tästä enää puuttuukin.
kysy vaikka sossuilta!!
lastensuojelu pystyisi selvittämään lapsen erityisopetuksen tarpeen? Eihän se kuulu heidän ammattialaansa millään tavalla?
Tuntuu olevan nyt sellainen keskustelualue, josta ihmisillä on mitä kummallisempia vääriä käsityksiä.
Eräänkin äidin blogiin joku ilkeilijä oli laittanut kommentin, ihan kuin erityisopetukseen joutuminen olisi jonkinlainen rangaistus lapselle. Se, millaiseksi laki on sen tarkoittanut, on lapselle apu ja tuki koulunkäyntiin, useimmille vain väliaikainen ratkaisu. Joskus riittää erityisopetustuntien lisääminen oman luokkaopetuksen ohella ja joskus vanhemmat hakevat erityisopetuspäätöstä lapselle, eikä sekään ole välttämättä kuin esim. vuoden tai kahden kestävä.
Nyt ongelmana on vain se, että kunnat ovat laittomilla säästöillään saattaneet erityisopetuksen sellaiseen tilaan, että se ei monessa kunnassa tai koulussa vastaa enää tarkoitustaan.
Joskus tuntuu, että ei uskoisi, miten typeriä ihmisiä löytyy, jos internettia ei olisi ikinä keksittykään. Mitenkähän tuollaisten neropattien suu pannaan kun nyt suunnitteilla oleva Kaste-hanke otetaan kokonaan käyttöön. Silloin kun vielä entistä useampi lapsi kuuluu enemmän tai vähemmän erityisopetuksen piiriin.
ei ole olemassakaan, esimerkiksi päivähoito voi olla avohuollon tukitoimi. Sossujen ei ole kuitenkaan pakko kertoa päiväkodin henkilökunnalle, kuka lapsista on päivähoidossa avohuollon tukitoimena. Hah, hah!
löytyy nyt sellaisia kouluja, joiden erityisopetukseen ei yhdenkään vanhemman kannata lastaan hakea. Ongelma on vain siinä, että jos yhtenä vuonna jonkun koulun pienryhmä vastaa oppilaan tarpeita, niin puolen vuoden tai vuoden kuluttua tilanne voi olla jo aivan toinen. Oppilaat kun vaihtuvat pienryhmissä paljon enemmän kuin suurissa luokissa. Jotenkin vain näyttää, että jos tilanne jossain koulussa alkaa mennä huonoon suuntaan, on sitä mahdoton saada enää käännetyksi parempaan. Vantaalla tilanne vaikuttaa olevan hieman parempi, en kuitenkaan tiedä tilannetta sieltä kovin monen koulun osalta.
Lakien rikkomukset terveydenhoidon puolella kostautuvat myös koulumaailmaan.
että koska oikeita avohuollon tukia ei ole käytössä, niin sossu voi kirjata mitä tahansa avohuollon tueksi, niin se on kyllä todettu jo tässä ketjussa. Mutta alkuperäisen tarkoituksensa mukaan erityisopetus ei ole mikään lastensuojelun avohuollon tuki.
Allaoleva linkki on Erityisopettajat sivustolle.
Linkki aukeaa kohtaan Seurantapedgogiikka- mitä se on?
Linkissä paljon muutakin luettavaa.
Lainaus.
Seurauspedsgogiikka on eksistentaalisen filosofiaan perustuva kasvatus ja opetusmenetelmä tai työskentelytapa. Pedsgogiikan kehittäjä Jens Bay, halusi vuonna 1974 kokeilla voitaisiinko ongelmallisten nuorten kanssa työskenneltäessä saavuttaa parempia tuloksia kasvatuksellisin keinoin, kuin rangaistusten, hoitojen, tai sosiaalityön menetelmin. Hänen mielestään vastuuta lasten ja nuorten kasvatuksessa on vanhemmilta päiväkodeille, kouluttajille, ammattiautajille.
Jokainen toimija luulee, että toinen hoitaa asian ja lopputuloksena on ongelmallinen normittomuus ja juurettomuus.
Jensin ajattelun mukaan, nuoret eivät ole pahoja, siksi heitä ei tule rangaista. He eivät ole sairaita, siksi heitä ei tule hoitaa. Se mitä heillä ei ole on kasvatus, käytöstavat ja ammattitaito, kaikki puutteita, jotka syrjäyttävät heitä yhteiskunnasta ja työelämästä. Jens painottaa sitä, että nuorille tulee antaa käsitys siitä miten yhteiskunnassa tulee käyttäytyä ja toimia.
Seurauspedagogiikka pohjautuu siihen, että jokainen ihminen on vapaa tekemään oman elämänsä valinnat, joita kunnioitetaan, mutta vastuuta valinnoissa ei voi paeta. Asiantuntijat "auttajat" eivät voi valita nuorten puolesta, "muuten autettavalta" viedään vapaus ja vastuu sekä vaatimus omaan ajatteluun.
Nuorille on tehtävä näkyväksi mitä erilaisista valinnoista seuraa. Kaikki valinnat näkyvät tekoina - nuori on siis sitä mitä hän teoillaan näyttää. Jonkun on kerrottava, miltä nuoren valinnat ja sitäkautta teot näyttävät muiden silmissä ja mitä ne kertovat hänestä itsestään.
Miksei Suomessa?
Päivän kysymys. Mitä tarkoittaa - "Rangaistusten ja sosiaalityön menetelmin"?
http://erityisopettaja.fi/artikkelit/seurauspedagogiikka-–-mita-se-on/
**************
se pohjautuu, mutta yksinkertaisuudessaan se on keinojen hakemista siihen, mikä on lapsen tapa oppia. Joka ihmisellä kun oppimistapakin saattaa olla erilainen. Pienryhmässä opettajalla on aikaa paneutua eri tavalla oppilaan työskentelyyn kuin suuressa ryhmässä. Keinot eivät ole mitään salaista magiikkaa, vaan joka vanhemman yksinkertaisesti opittavissa, kun lapselle parhaat oppimistavat on löydetty. Moni vanhempi, joka opettaa lastaan kotona, löytää samoja keinoja ihan automaattisestikin.
Esim. lukihäiriöisen oppilaan kirjoittamaan ja lukemaan opettelu tapahtuu hieman eri menetelmillä kuin tavanomaisesti. Ennen heitä pidettiin yksinkertaisesti laiskoina tai tyhminä, mutta ei enää erityispedagokiikan kehittymisen myötä.
Hyvä esimerkki siitä, miten lain pitäisi turvata lapsen elämää, auttaa ja helpottaa sitä, mutta laittomilla säästöillä on palattu aikaan ennen erityispedagokiikan kehittämistä.
Ennen tosiaan lapsia pidettiin vain tyhminä ja laiskoina, kun oppimisongelmista ei vielä tiedetty. Oikeastaan ongelma-sana pitäisi poistaa tuosta kokonaan ja siirtyä puhumaan erilaisista oppijoista. Erit.pedagokiikan kehityksen myötä lakiinkin tuli kohta, jonka mukaan eri tavoilla oppijoille piti järjestää heidän tarvitsemaansa opetusta.
Näin siirryttiin entisistä apukouluista erityisopetukseen, tilanne oli joitain vuosia aika hyvä, kunnes hyvinvointiyhteiskunnan romuttamisen myötä erityisopetus alkoi kärsiä RAHAN PUUTTEESTA. Sama tapahtui terveydenhoidon puolella ja ilman hoitoa ja kuntoutusta jääneitä psykiatrisia ja neurologisia lapsia alettiin nimittää häirikköoppilaiksi. Näin entiset hyvät erityisluokat ovat muuttuneet monessa kunnassa ja koulussa häirikköluokiksi, on palattu takaisin vanhaan apukouluaikaan, jolloin lapsia ei edes pyritä tai pystytä opettamaan häiriköinnin takia. Noiden lasten kohtelussa rikotaan sekä terveydenhoito- että perusopetuslakia.