Miten synnytys eroaa hammaslääkärikäynnistä? Onko siellä ollenkaan samoja tuntemuksia mutta toisessa aukossa. Kannattaako ennen synnytystä käydä harjoittelemassa viisauden hampaan poistoissa ilman puudutusta?
TIetämätön
Tietämätön nainen
13380
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
kokeile juurihoitoa. jos siitä selviät niin selviät mistä vaan. ei oo synnytyskään mitään verrattuna siihen.
ei voi verrata. hammaslääkärissä vaan makaat ja sinulle tehdään jokin toimenpide. kipu aivan eri. synnyttäessä teet koko ajan itse; synnytät koski tai ei.
synnytyskipu oli ainakin minulla sanoin kuvaamatonta. Sen kerto sekin että menin kipujeni kanssa johonkin ihan omaan syvään maailmaani, jossa oli vaan kipua ja toivottomuuden tunnetta! mikään ei ole verrattavissa synnytykseen. turhaa hampaittesi takia rassaat..!
itelläni tulee se toivittomuuden tunne hammaslääkärissä ja yleensä jo ennen kun suutani avaan :D voin sanoo oikeesti täysin rehellisesti että lähen millon tahansa mieluummin synnyttämään ku juurihoitoon! hammaslääkäreiden tuottama kipu on sanoin kuvaamatonta ja julmaa, syynytyskipu on ensinnäkin jaksottaista toisekseen se kipu ei tarkota mitään pahaa vaan kertoo että hommat edistyy niinkun pitääkin :)
Jos olet hammaslääkärissä vaikkapa juurihoidossa, niin kipu kestää korkeitaan puolisen tuntia, mutta synnytyksessä sitä kipua kestää keskimäärin 10-20 tuntia, noin joka kolmas reilu minuutti.
niin, mutta se puolen tunnin kipu on jatkuvaa, supistukset tulee ja menee. miusta ne supistukset ei ollu niin pahat ku juurihoito. ja miulle sillä kivun merkitykselläkin on väliä. nyttenkin oon niin lopen uupunu tähän raskaana olemiseen, että ootan innolla että alkas äkkiä jo koskea! ja siitä saa jotain niin ihanaa kun on ne kivut sitten ohi, saa lapsen ja saa huokasta että VIHDOIN se maha on poissa!!
mut ihan totta, kipua kehiin vaan, tässä vaiheessa menisin iteasiassa ehkä mieluummin jopa sinne juurihoitoon ku olisin enää minuuttiakaan raskaana! harmi ettei sitä sillä hampilääkärikäynnillä voi hoitaa :D
kipulääkettä (puudutteet toki sain) hankalan viisarileikkauksen (leukaluusta piti poistaa iso pala, että päästiin runnoutumaan syvälle leuan sisään, jossa hammas uinui) jälkeen tärkeilevän ja pikkusieluisen apteekkaritädin takia (lekuri oli unohtanut reseptistä sv-leiman). Aikansa päiviteltyään täti soitti lekurille, joka auliisti myönsi unohtaneensa. Puhelun jälkeen täti ilmoitti napakasti, että hänpä ei annakaan kipulääkettä, koska lääkärin olisi kuulunut soittaa hänelle eikä toisin päin. Että niin tärkeä apteekkitäti. Meinasin pyörtyä sinne apteekkiin kivusta.
Siitä huolimatta tuo helvetillinen kipu oli pientä verrattuna ponnistuvaiheen kipuun synnytyksessä. Sellaista kipua en uskonut voivan olevan olemassakaan, niin että siitä vielä hengissä selviäisi. Lisäksi eroavaisuus on se, että synnytyksessä synnyttäjä tekee rankan fyysisen työn, hampilekun tuolissa vain makaa paikallaan.
Jos haluat tehdä tutkielmaa kivusta, niin siitä vaan, mutta itse en suosittele.
saanut"Lisäksi eroavaisuus on se, että synnytyksessä synnyttäjä tekee rankan fyysisen työn, hampilekun tuolissa vain makaa paikallaan."
No täällä tuo tuolissa vain makaaminen on todella raskasta kun sydän hakkaa tuhatta ja sataa ja kädetkin hikoo. Tuolista noustessa on kuin olis juossut maratonin, mutta näin mulla..
..ja minäkin menisin koska tahansa mieluummin synnyttämään kuin hammaslääkäriin. Synnytyksessä voit hallita tilannetta, kun taas hammaslääkärissä et voi tehdä mitään.
Hyvä kysymys, mua kanssa kiinnostaa kun on ensimmäinen synnytys edessä. Pahin kipu mitä oon koskaan tuntenu oli yks juurihoito. Se oli tulehtunut eikä muutenkaan kai puudutukset auta hermoon. Eli ihan karseeta hermosärkyä se oli. Yleensä mua ei ollenkaan haittaa hammaslääkärissä käynti vaikka melkeen joka hammasta on porattu.
kannattaa käydä vähän harjoittelemassa visureiden poistoa ilman puudutusta: pyydä vielä että leikkaavat ala-visurit ilman puudutetta;)
ihan asiaa aiheesta: itse kävin poistattamassa viisauden hampaita raskauden aikana ja sen jälkeen, ja vaikken hammaslääkäripelkoinen olekaan, niin synnytyksen jälkeinen visurin leikkaus oli ihan kamala jota jännitin ja pelkäsin etukäteen hullunlailla vaikka tiesin saavani nyt kaikki mahdolliset puudutukset ja kivunlievitykset (raskaana ollessani leikkaustoimenpiteessä pyysin mahdollisimman vähän puudutteita ja vakuutettuani lääkärin korkeasta kipukynnyksestä niin myös leikattiin pienillä määrillä). Raskausajan hammasleikkauksen kestin siis pienillä puudutuksilla vauvaa ajatellen, kestin jälkikivut ilman buranaa sitten ja synnytin 4 ja 1/2 kiloisen vauvan ilman mitään kivunlievityksiä mutta kun en ollut raskaana ja menin hammaslääkäriin, pelkäsin yht`äkkiä kipua hullunlailla:).
Kaks viisaudenhammasta on multa poistettu mutta ne ei tuntunu missään. (Onko eri kuin viisaudenhampaiden leikkaus?) Ja yks juurihoito oli suht kivuton, mutta se toinen...!
Tosiaan kiinnostaa että onko synnytyskipu yhtään samaa luokkaa kun kuitenkin noista hammaslääkärikeikoista selvisin hengissä vaikka se toinen juurihoito oli ihan karseeta hermosärkyä.
Mikään muu lääkintätoimenpide ei ole mulle ollu karseeta kärsimystä vaikka oon joutunu aika paljon ronkittavaks, pisteltäväks, kameroita sisään yms.
"..ja minäkin menisin koska tahansa mieluummin synnyttämään kuin hammaslääkäriin. Synnytyksessä voit hallita tilannetta, kun taas hammaslääkärissä et voi tehdä mitään. "
Sitä synnytystä nyt ei voi mitenkään hallita. Se muksu tunkee sieltä ulos tavalla tai toisella, sinä vaan siinä mukana kärvistelet ja ponnistat sen minkä jaksat. Näin on.
joo hallita synnytystä...!!
Itse koin avautunisvaiheen pahimpana. aukesin 2cm 10cm:iin vähän reippaassa tunnissa! supistuksia oli koko ajan..pieni mitatön tauko välissä jossa ei todellakaan kerennt voimia keräämään tai hyvää asentoa etsimään. ei mitään kipulääkitystäkään keritty antamaan. ponnistusvaiheen koin helpottavana..toki se vain 5min. ja tämä vielä ensimmäinen synnytys, esikoinen synty sektiolla.
tämä nyt ei hammaslääkärikäyntiin oikeen liittynyt, mutta en voi pahempaa kipua kuvitella...