meiän lansu herra on kohta kaks vuotias. Käyttäytyy kotona tosi hyvin, mitä nyt pentuna parit kengät tuhos. Osaa peruskäskyt hyvin ja tottelee. Suurin ongelma on varmaan se etten pysty viedä sitä ulos, vaan faija joutuu aina viedä. Faijan kanssa tottelee kuulemma hyvin, mutta mun kanssa räyhää ohikulkijoille, hyppii vasten jne. Ja kun koitan lähteä takaisin kotiin, menettää malttinsa ja alkaa hyppiä vasten ja puremaan, pari kertaa talvella kaato lumihankeenki, enkä millään saa sitä rauhottumaan.
Toinen juttu mitä tullu mietittyy on se että kun meiän Napsu makaa kulkuväylällä kotona ja astuu lähellekkään vatsaa tai tassuja, alkaa murista. Onko normaalia?
Kolmanneks vielä, kun napsu kerjää ruokaa tai huomiota ni se alkaa pitää ihan ihme ulinoita, tekeekö teiä lansut samaa? :) ikinä ennen en oo nimittäi kuullu muitten koirien ääntelevän noin.
Toinen juttu mitä tullu mietittyy on se että kun meiän Napsu makaa kulkuväylällä kotona ja astuu lähellekkään vatsaa tai tassuja, alkaa murista. Onko normaalia?
Kolmanneks vielä, kun napsu kerjää ruokaa tai huomiota ni se alkaa pitää ihan ihme ulinoita, tekeekö teiä lansut samaa? :) ikinä ennen en oo nimittäi kuullu muitten koirien ääntelevän noin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vaikuttaa hieman siltä että koirasi ei luota lenkeillä kykyysi puolustaa sitä ja itseäsi, eli et ole koiran silmissä "pomo". Jotenkin se johtajan paikka pitäisi siis saavuttaa (eikä se tuon kokoisella koiralla onnistu väkisin)...suosittelen koirakouluttajan puoleen kääntymistä.
Tuo toinen kohta kuulostaa myöskin melko huolestuttavalta, sillä siitä ei ole kuin pieni matka siihen että koira ottaa kiinni. Tässäkin kyse johtajuudesta. Murinoita tuon kokoiselta koiralta en kauaa kuuntelisi (itsellä kokemusta luiden vahtimisesta). Eli siis koirankouluttajalle, niin saatte kunnon vinkit ongelmien pois kitkemiseksi!
Kolmanteen kohtaan sanoisin että se koira tekee kyllä mitä tahansa saadakseen huomion ja makupaloja, eli parhaiten saa ulinat kitkettyä huomioimattomuudella.
enemmän vaan lenkkejä ja aivotyötä .. loppuu tykkänään tommonen ihan itestään :)
itse lansujen kanssa touhunneena tiedän ja tunnen rodun...siis 12v.kokemuksella ja muutama pentue maalimalle laitettu....lansulle kun het pentuaikana näyttää kuka on isäntä niin se on maaliman uskollisinkoira....sen kanssa pitää vaan verronki pentuaikana n.2vuoteen touhuta paljon....urokset on kyllä vähä semmosia omanarvonsa tuntevia ja eivät verronkaa toisten urosten kanssa toimeen tule...yleensä....mutta kovaa koulua vaan sen herran kanssa...ja ei missään vaiheessa yhtään periks....sen pitää tajuta että ihminen on sen isäntä!!! oli sitten vaikka emäntä sen kanssa lenkillä!!!...koirakouluun vaan....ja treeniä kotona....siitä se oppii....