Mietin koiran hankintaa.
Olen tehnyt jo parin vuoden ajan suunnittelua siitä, minkälaisen koiran haluamme. Me olemme lapsiperhe, tytöt ovat 9 ja 4 vuotiaita. Mies on erittäin kokenut koirien kanssa, enkä itsekään ihan toope ole näiden kanssa.
Olen suunnitellut jotakin lapsirakasta koiraa, jonka kanssa saa mennä aktiivisesti. Koira olisi mukana kaikessa arkenamme. Minä teen usein etätyötä ja työskentelen hyvin usein kotoa. Koiralla siis olisi kaveri koko ajan. Se saisi olla mukana perheen kanssa vähän kaikessa, kävelyillä, kauppalenkeillä, luonnossa retkeilemässä, se saisi tulla mukaan autolla lomailemaan kesäisin jne. Ja koska itse olen kova harrastamaan lasteni kanssa, olisi koiralla paljon tekemistä ulkosalla myös, koska se voisi tulla mukaan.
Koira saa olla haastava, mutta sen on oltava ystävällinen lapsille. Lapset ymmärtävät oikein hyvin eläimiä ja osaavta kyllä olla kiltisti. Allergiat on tsekattu, niitä ei ole. Mitään chihuahuaa emme halua, koska se on aika pieni, vaan kaipaamme liikunnallista ja jaksavaa koiraa.. Tietenkin chihuahua saattaisi olla sellainen, mutta sen pieni koko arveluttaa, kun kuitenkin meillä on lapsia.
Mutta siis mikä rotu? Keeshondiin olen itse ihastunut, se voisi olla se :-) Tai jokin kiltti noutaja.
Olen tehnyt jo parin vuoden ajan suunnittelua siitä, minkälaisen koiran haluamme. Me olemme lapsiperhe, tytöt ovat 9 ja 4 vuotiaita. Mies on erittäin kokenut koirien kanssa, enkä itsekään ihan toope ole näiden kanssa.
Olen suunnitellut jotakin lapsirakasta koiraa, jonka kanssa saa mennä aktiivisesti. Koira olisi mukana kaikessa arkenamme. Minä teen usein etätyötä ja työskentelen hyvin usein kotoa. Koiralla siis olisi kaveri koko ajan. Se saisi olla mukana perheen kanssa vähän kaikessa, kävelyillä, kauppalenkeillä, luonnossa retkeilemässä, se saisi tulla mukaan autolla lomailemaan kesäisin jne. Ja koska itse olen kova harrastamaan lasteni kanssa, olisi koiralla paljon tekemistä ulkosalla myös, koska se voisi tulla mukaan.
Koira saa olla haastava, mutta sen on oltava ystävällinen lapsille. Lapset ymmärtävät oikein hyvin eläimiä ja osaavta kyllä olla kiltisti. Allergiat on tsekattu, niitä ei ole. Mitään chihuahuaa emme halua, koska se on aika pieni, vaan kaipaamme liikunnallista ja jaksavaa koiraa.. Tietenkin chihuahua saattaisi olla sellainen, mutta sen pieni koko arveluttaa, kun kuitenkin meillä on lapsia.
Mutta siis mikä rotu? Keeshondiin olen itse ihastunut, se voisi olla se :-) Tai jokin kiltti noutaja.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Chihuahua ei ole paras ratkaisu. Se on pieni, mutta myös kova räksyttämään ja usein hieman aggressiivinen muita kohtaan (koiria lähinnä) koska pelkää. Lapsien kanssa voi olla paha koska siihen ei tarvitse paljoa, että koira loukkaa. Papillon olisi hieman isompi, itselläni on ja perheessä on 2v lapsi. Tulevat hyvin toimeen, PAITSI jos lapsi ottaa turkista kiinnis ja sattuu niin saattaa näykätä. Mutta ei tule ainakaan suurempaa pipiä kun papillonilla ei ole juurikaan puruvoimaa.
Toki esim. kultainennoutaja on perus perhekoira ja tulee toimeen lasten kanssa, koska pienet turkista kiinniotot eivät tunnu. :)
koiran kuin koiran luonnetta eli miten koiraa kohdellaan, miten sitä koulutetaan jne. Aina rodussa kuin rodussa koirat ovat yksilöitä ja kaikki koirathan ovat kilttejä lapsille ja muille. Pelko ja agressiivisuus kehittyy lähes aina koiran kokemusten kautta eli siinä mielessä on erittäin tärkeätä, että lapset (ja aikuiset) kohtelevat koiraa oikein. Ei kukaan koira ole syntyjään lapsivastainen. Sinulle varmaan tuttua asiaa, mutta kirjoitinpahan silti.
Jääkö koiralle aikaa?
Koiralle ei riitä se, että se saa olla mukana ja seurata ihmisten tekemistä. Juoksentelu lasten pallon perässä on aika rasittavaa pidemmän päälle.
Täytyy olla aikaa myös koiran kanssa olla ihan oikeasti. Mieti rotuvalintaa sitä kautta mitä TE voitte tarjota koiralle. Ei niin, että mitä te vaaditte koiralta. Silloin koiran elämästä ei tule kaikkein mukavinta ja se voi alkaa tylsistyä, stressata jne mikä tietää ongelmia.
Sillä koiralla olisi tosi hyvät oltavat. Liikumme nimenomaan luonnossa paljon ja siitähän ne koirat tykkää :-) Siis minä ja lapseni olemme aktiivisia liikkujia, eikä sillä haukulla varmasti olisi mitään sitä vastaan, että se on kanssani myös vaikkapa kentän laidalla, kun tyttöni pelaa futista muiden lasten kanssa.
EIköhän koira ole juuri siitä onnellinen, että se saa olla mukana perheen kanssa. Koiralle olisi nimenomaan aikaa joka päivä ja tosi paljon!
Jotkut koirat on yksin monta tuntia kun porukat on töissä ja se on ok, mutta meillä sen ei edes tarvitsisi olla yksin.
Haluan vielä kommentoida sinun viestiäsi "mielipidekj".
Kyllä se niin on, että koiran pitää olla sopiva siihen perheeseen, missä se on. Koira ei ole se, joka perheessä määrää, vaan ihmiset. Ja jokainen koira on nimenomaan onnellinen siitä, että sillä on omistaja, joka tietää mitä tekee.
Toki minulla on aikaa oikeasti siis koiralle. Juoksen pitkiä lenkkejä ja tarvitsen myös lenkkikaveria. Ja haluan sellaisen hauvan, joka tykkää oikeasti samoilla metsissä ja luonnossa, koska sitä meijän perhe tekee.
Ja tiedätkö, olen nähnyt monta onnellista hauvaa, jotka ovat pelanneet parhaan kamunsa kanssa palloa vuosia ja se paras kamu on ollut nimenomaan perheen pikku poika tai tyttö. Ihmiset ovat koiralle sen lauma, se kiintyy ihmisiinsä. Mutta ihmisten kuuluu olla johdossa, myös lasten.
ON ihan tarpeeksi nähty sellaisia tapauksia, kun perheeseen otetaan koira ja sille annetaan kaikki mahdolliset palvelut.. Ja ihmiset ikäänkuin palvelevat sitä koiraa ja mitä siitä tulee; häiriintynyt koira!! PERHEEN EI TULE ELÄÄ KOIRAN EHDOILLA; VAAN KOIRAN PERHEEN EHDOILLA -- Ja niin se on onnellisinkin!
Hauvan pitää päästä säännöllisesti tietenkin irrottelemaan myös toisten koirien kanssa, mutta toki sellaiseenkin leikkiin se pääsisi ihan säännöllisesti :)
Mut juu, kiitos kaikille muillekin vastauksista.. Mietin niitä tässä pää pöristen!!! :)
Iloinen koira = katsoo kentällä reunalla, kun lapsi juoksee pallon perässä...???
Mielipiteensä kullakin.
KOIRALLE ETSITÄÄN SOPIVA PERHE. Jos perhe ei ole sopiva, kasvattaja ei myy. Moni kuvittelee olevansa loistava koiraihminen. Omasta mielestään :)
nähty täälläkin perheitä, joihin hankittu koira lasten kaveriksi, äipälle lenkkikaveriksi. Koira on aina tiellä, otetaan mukaan, kun jaksetaan ja just kentän reunalle istumaan ja kommenetaan olemaan hiljaa. Sitten ollaan niin hyviä koiraihmisiä, kun harrastetaan koiran kanssa... Kuka ymmärtää mitäkin harrastuksilla. Koira voi ajatella siitä onnellisuudestaan ihan muuta kuin omistaja.
Oikeasti lapset vievät suuren ajan ja työelämä..kai olet töissä?
eli kannattaa miettiä kunnolla ajankäyttöä ja miten sen 1,5h per päivä lenkittää koiran ja hoitaa lapset. Vkl koira menee 2h lenkkiä ja koulutus vie kaksi vuotta koiran kera eli kunnes tulee aikuiseksi.
vaikkapa amerikanakita?
Tuollaiseen perheeseen amerikanakita olisi todella sopiva. Amerikanakita tarvitsee kyllä päättäväisen, johdonmukaisen, mutta oikeudenmukaisen omistajan. Isona ja vahvana koirana ei missään nimessä lapsien lenkitettäväksi.
Perhettään uskollisesti rakastava rotu.
Vieraskoira-agressiivisuus täytyy ottaa huomioon. Koiran tulee toki sietää toisia koiria, mutta sitä ei todellakaan saa koskaan rakastamaan iholle tulevia koiria.
Rodusta on enemmän tietoa www.amerikanakita.fi tai kotisivuillani www.kennelasterismos.webs.com
Meille saa aina tulla tutustumaan rotuun.
Mielestäni amerikanakita ei ole ehkä paras rotu lapsiperheeseen. Ellei sitä tietenkin kouluta kunnolla, mutta itse en ensimmäisenä valitsisi amerikanakitaa.
Näitä koiria on lapsiperheissä siinä missä muitakin koiria.
Cockerspanieli. Cockerspanieli on keskikokoinen aktiivinen rotu, joka haluaa osallistua kaikkeen toimintaan. Se on luonteeltaan lempeä ja lapsiystävällinen. Cockerspanieli jaksaa liikkua paljon säällä kuin säällä.
Rotu on miellyttämisenhaluinen ja helppo kouluttaa. Turkki kammataan kerran viikossa ja trimmataan 3-6 kertaa vuodessa. Cockerspanieli on kohtuullisen terve rotu. Sillä esiintyy lonkkavikaa, iho-ongelmia ja korvatulehduksia.
Bokseri tai yhtä aktiivinen ja lapsirakas mutta pienempi rotu: bostoninterrieri.
Bostoninterrieri. Bostoninterrieri ei ole nimestään huolimatta terrieri, vaan se on sukua bulldogeille ja mastiffeille. Bostoni on kiltti ja seurallinen pieni koira. Se osallistuu mielellään kaikkiin perheen menoihin.
Kotimaassaan Yhdysvalloissa bostoninterrieriä kutsutaan usein leikkisästi "amerikkalaiseksi herrasmieheksi" johtuen bostonin ystävällisestä luonteesta ja värityksestä, joka tuo mieleen miesten tumman puvun valkoisine paitoineen.
Bostoninterrieri ei vaadi välttämättä pitkiä lenkkejä, mutta siitä saa seuralaisen pitkillekin lenkeille. Myös uiminen on niille hyvää liikuntaa. Turkki on helppohoitoinen. Se harjataan ja pyyhitään kostealla liinalla tarvittaessa. Turkista ei irtoa karvaa.
Ohut ja lyhyt turkki ei suojaa bostonia Suomen talvessa, joten koiralle puetaan kelin mukaan päälle mantteli, haalari tai villapaita, eikä kovilla pakkasilla lenkkeillä kovin pitkälle. Monelle bostonin omistajalle ompelemisesta ja neulomisesta on tullut koiran myötä uusi harrastus, sillä hyvin istuvia valmisvaatteita voi olla vaikea löytää.
Bostoninterrierin kanssa voi harrastaa agilityä, tokoa, koiratanssia, pelastusetsintää ja näyttelyitä.
Bostoninterrierillä ei ole metsästysviettiä, joten se ei karkaa vaan pysyy omistajansa läheisyydessä. Metsästysvietin puutteen vuoksi se tulee myös hyvin toimeen muiden eläinten kanssa.
Suomeen ensimmäinen bostoni saapui vuonna 1955, mutta rotu oli pitkään melko harvinainen, ja on yleistynyt Suomessa vasta viime vuosina. Yhdysvalloissa bostoninterrieri on suosittu rotu, onhan se Yhdysvaltojen kansalliskoira.
Bostoninterrieri on melko terve ja pitkäikäinen rotu. Niillä tavataan allergioita, epilepsiaa ja silmäsairauksia.
Bostonit eivät ole terveitä, vaan melko sairaita.
Juuri näin. Lisäksi eivät ranskanbuldoggien ja enkkubuldoggien tavoin pysty synnyttämään luonnollisesti. Kuka haluaa tämmöisen näin pitkälle ulkonäköjalostetun koiran joka ei pysty edes synnyttämään? Edes vakuutus ei korvaa sektiota koska se on niin yleistä näillä :/ tuo että joutuu sektion tekemään selittää myös osin syytä miksi on suomen toiseksi kallein koirarotu.
Miksi lyhyt kuonoisia pitäisi suosia?
>>>Lyhyt kuono vaarantaa hengitys- ja lämmön- säätelyjärjestelmän normaalin toiminnan ja aiheuttaa siksi eläimille vakavia terve- ysongelmia.
Kaikki lyhytkuonoiset eläimet kärsivät ainakin jossain määrin hengitysvaikeuk- sista koko elämänsä ajan. Hengityksen vajaatoiminnan aste vaihtelee yksilöi- den välillä
Historia
"Vaikka bostoninterrierin alkuperämaa onkin Yhdysvallat, sen juuret ovat alun perin Englannissa. Koiratappelut olivat muodissa Englannissa 1800-luvulla. Tätä varten haluttiin saada niihin sopivia koiria. Kokeiltiin monia eri risteytyksiä, joissa yhtenä osana oli bulldoggi. Sen ja nyttemmin jo hävinneen old english terrier -rodun risteytys osoittautui 1800-luvun alussa onnistuneeksi, ja siitä saivat alkunsa bostoninterrierin esi-isät. Koiratappeluiden suosio kasvoi myös Yhdysvalloissa, varsinkin Bostonissa ja sen ympäristössä. Vuonna 1865 sinne vietiin edellä kuvatun taustan omaava koira, josta bostoninterrieri sai alkunsa. Esi-isissä on myös ranskanbulldoggia ja bokseria."
Terrieriä on siis myös ja hyvä niin sillä muut on taistelukoirapohjaisia ;)
siperianhusky showline. todella kiintyvä omistajaansa jos ei ole toista koiraa. tykkää lapsista todella paljon. ei agressiivinen muita koiria kohtaan. todella perusterve rotu. ei syö paljon vaikka kokoakin on. käyttölinjaiset vaativat paljon enemmän liikuntaa. meillä riittää normaali lenkitykset ja kickbike ajo iltaisin n5-10 km. sekä koirapuistossa käymme 2 kertaa vk. ja todella hiljaisia koiria, vastaantuleva saa räksyttää kuinka paljon haluaa, husky täysin hiljaa ainoastaan valppaan näköinen. miinuksena miellyttämisenhalun puuttuminen. sekä kova saalistusvietti.karvanlähtö aikana 2 kertaa vuodessa karvaa lähtee jätesäkillinen. furminator ja viikko niin on sekin hoidettu. ja sisäkoirana meillä ei ainakaan haise ikinä, pesee itsensä kuin kissat.
Tuli vaikutelma, että pystytte tarjoamaan aktiivisen ja hyvän kodin koiralle. Siinä mielessä moni koira voisi olla sopiva. Koska liikutte paljon, niin ehkä sitten kiinnittäisin ennen kaikkea huomiota koiran terveeseen rakenteeseen (tästä syystä esim. bulldogit tai ihan pienet koirat jättäisin pois laskusta, vaikka luonteensa puolesta saattaisivatkin sopia).
Lasten kanssa keskikokoinen koira varmaan paras (tarpeeksi kokoa, ettei jää leikeissä jalkoihin, muttei liikaa kuitenkaan voimaa, että on pienemmänkin taluttajan hallittavissa)
Sosiaalisia ja liikkumaan luotuja rotuja mm. cockerspanieli, spingersspanielit, colliet, noutajat (esim. novascotian noutaja, jos perinteinen kultainen noutaja on liian iso)
Niin ja tuo itse mainitsemasi keeshond vaikuttaa myös hyvin kriteereihisi sopivalta, vaikkei itselläni olekaan omakohtaista kokemusta ko. rodusta.