LEDi valaisee
maailman.
15439
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Juu niin...
Paljonkohan liitäntälaite vienee tehoa,tuohan alkaa teholtaan pärjätä säästölampuille.
http://alturl.com/2gci
http://www.prosessori.fi/uutiset/uutinen2.asp?id=55158 ja erohan on toteutustavassa
Numerot alkaa olla isoja, se on totta. Toki näistäkin luvuista puuttuu ohjainten häviöt,optiikan häviöt,ja lämmön vaikutus. Nämä max.arvot mitataan niin,että ledi "palaa" muutaman millisekunnin, ja sehän ei normaalikäyttöä vastaa..
Tämä "ennätys" on tehty coolwhite- ledillä, joka lienee 6000K-7000K värilämmöltään, eli aika sininen.
Se mikä tässä on edistystä, niin on se, että "160lm" saavutetaan 350mA virralla.
Omasta mielestäni ledejä ei kannattaisi tunkea mihinkään kantoihin väkisin, vaan tehdä ihan kunnollisia valaisimia.
Olin juuri aikeissa alkaa marista värilämpötilasta yms, mutta ehdit ensin. Tuosta kerrotusta max-valotehosta huolimatta ollaan vielä kaukana hyvin toimivasta ja hehkulamppua vastaavasta valonlähteestä. Ehkäpä täsmälleen hehkulampun kaltainen valo värilämpötilan ja spektrin suhteen ei ole tavoitelistalla, mutta jo hehkulamppua muistuttava valon hajonta valonlähteestä lienee hankala/mahdoton toteuttaa.
Tuo ledilastuhan antaa rakenteensa vuoksi valoa korkeintaan puolipallon muotoiseen avaruuteen, mikä ei vastaa hehkuamun liki ympärisäteilevää valoa. Jos valokuvio hoidetaan jollain optiikalla, niin miten on spektrin tasaisuuden laita? Onko valo yhtä piikikästä kuin loisteputken valo? Jos on, kiitos vain, käytän mieluummin hehkulamppua.
Terveisin: 1920-luvulla hyvin viihtyvä hehkulamppu-uuno. ;)
No ensinnäkin kun ledpoliisi muistuttaa, että puuttuu liitäntälaitteen ja optiikan häviöt, niin niin se on kaikilla muillakin lampuilla (jotka tarvitsevat litäntälaitteen). Koska ledin valo on jo valmiiksi suuntautunutta, voidaan optiikka tehdä usein hyötysuhteeltaan paremmaksi kuin ympärisäteilevällä lampulla.
Kotona käytettävien hehkulamppuvalaisimien optinen hyötysuhde on usein jotain tyydyttävän ja surkean väliltä.
Optiikalla ei ole yleensä vaikutusta valon spektriin. Ledeillä voidaan tehdä ympärisäteileviä lamppuja. Yleensä kuitenkaan ympärisäteilevä lamppu ei ole mikään paras vaihtoehto, jos valaisin voidaan suunnitella muutenkin. Ledit ovat siis parhaimmillaan, kun koko valaisin on suunniteltu ledeille, eikä silloin, kun yritetään jäljitellä hehkulamppua.
Loisteputken valo ei ole piikikästä, jos käytetään parhaan värintoiston lamppuja (Ilmeisesti tarkoitit spektrin piikikkyyttä). Käytännössä piikikäs spektrikin antaa miellyttävämmän värintoiston kuin halvat ledit.
Hehkulampun spektri olisi täydellinen, jos valo ei olisi kellertävää. Toki kellertäväkin valo johonkin käyttöön sopii, muttei läheskään joka paikkaan. 400 V jännitteellä voisi olla jo hehkulampun sävykin hyvä, mutta todennäköisesti kestoikä jäisi liian lyhyeksi.
Moi.
"Kotona käytettävien hehkulamppuvalaisimien optinen hyötysuhde on usein jotain tyydyttävän ja surkean väliltä."
Kyllähän niitä voi huonojakin olla, mutta myös hyviä, luulen. Jos ajatellaan valaisinta, jossa on kartion muotoinen varjostin/heijastin, eikä lampun edessä ole valaisimen rakenteita, valo tulee mielestäni aika hyvin; ajatellaan vaikkapa pöytävalaisinta jossa on mainittu muoto ( Heat, Moda pöytävalaisin):
http://www.netanttila.com/webapp/wcs/stores/servlet/ProductDisplay?productId=532699&storeId=1444&catalogId=1444&shopId=10008&com...
Mutta tokihan valaisimen umpinainen rakenne vie lumen-arvoa alaspäin.
"Yleensä kuitenkaan ympärisäteilevä lamppu ei ole mikään paras vaihtoehto, jos valaisin voidaan suunnitella muutenkin."
On kyllä olemassa valaisimia, jotka oikeastaan vaativat ympärisäteilevän valonlähteen. Yksi tällainen on pallon muotoinen riisipaperivalaisin, josta itse pidän, mutta sitä en tiedä, kuinka valon ammattilaiset suhtautuvat tähän kodin valaisimeen. Toinen on vaikkapa tämä, Eero Aarnion Tupla Kupla:
http://www.netanttila.com/webapp/wcs/stores/servlet/ProductDisplay?productId=460454&storeId=1444&catalogId=1444&shopId=10008&com...
Oikeastaan aika monikin "lampun kanta alas" -pöytävalaisin vaatii valonlähteen ympärisäteilevyyttä.
-Joo, tarkoitin sen spektrin piikikkyyttä. "Käytännössä piikikäs spektrikin antaa miellyttävämmän värintoiston kuin halvat ledit." -Taidan olla samaa mieltä. Ne parhaan värintoiston lamput taitavat olla viileitä 940- ja 950-putkia, vai onko niitä lämpimällä 927 tai 930-valolla olevia olemassa?
Tarkoititko, että 230V-lampulle annettaisiin 400V? Heh, +74% jännite taitaisi tehdä hehkulangasta entisen melko nopeasti. Eikö 300V riittäisi? Itse kyllä pidän 2700K valosta, mutta senhän tiesitkin jo. :)
Tietysti video- ja elokuvaaminen asettaa valolle omat vaatimuksensa, mutta silloin ollaan jo astuttu ulos tavallisen kodin tavallisesta valaisemisesta. Mahtaako ledistä olla tähän tehtävään? Olen skeptinen.
Toki on optiselta hyötysuhteeltaan hyviäkin kotitalousvalaisimia. Pahaimmillaan hyötysuhde on valaisimessa, joka on pelkkä katosta roikkuva lampun kanta. Mutta eihän sellaisessa toki yleensä järkeä ole. Tuo kuvassa oleva pöytävalaisin voi olla ihan kelvollinen, mutta siinäkin kartio on sen verran jyrkkä, että valoa kyllä jää reippaasti valaisimeen, useita kymmeniä prosentteja. Jopa valonheittimissä, joissa on tarkoituksenmukainen eloksoitu heijastin, jää usein yli 30 % valosta valaisimeen.
Lämpimän valkoisia 930-loisteputkia on olemassa. Niidenkään värintoistoindeksi ei yleensä taida olla huippuluokkaa (96 - 98), vaan vain 93 tms. Ja valikoima on rajallinen, lähinnä perinteisiä T8-putkia, ei esim. pienloistelamppuja. Myös monimetallilamppuja on 930-sävyisenä, soveltuvuus kotikäyttöön on toki rajallinen.
"Tarkoititko, että 230V-lampulle annettaisiin 400V"
Joo, tarkoitin. 400 V olisi saatavana vaiheiden väliltä ilman muuntimia toisin kuin 300 V, ja värilämpötila ja valotehokkuun olisi parempi. Mutta se kestoikä, en ole kokeillut, joku väitti joskus ettei ihan heti hajoisi, vaikka itse luulen kyllä niin.
Ja noista ledeistä vielä, kyllä 160 lm/W valkoista valoa on mahtava saavutus, mikään yleisesti käytettävä valonlähde ei vastaavaan pääse. Myös 110 lm/W on erinomainen ja voittaa valotehokkuudessa esim. keraamiset monimetallilamput.
" Pahaimmillaan hyötysuhde on valaisimessa, joka on pelkkä katosta roikkuva lampun kanta. Mutta eihän sellaisessa toki yleensä järkeä ole."
Minulla muuten on yksi valaisukohde, jossa käytän juuri tätä. Ostin Biltemasta
http://www.biltema.fi/osteri/data/webpics_all/Web%20images%20Sorted/35/huge/35-0059_h.jpg
keraamisen lampun kannan (mukana myös pistoke ja 15 cm johto), ja asensin johtoon johtohimmentimen ylijännitteen (jatkuva riesa) poistamiseksi. Valo (himmeä 75W hehku) tulee sopivalta korkeudelta ja valaisee sopivasti. Tämä keraamikanta kestää 200w, vaikka itselläni suurin lamppu on puolet tästä. Usein ei tarvitse, joskus kuitenkin.
Jos 930-putkia on olemassa, saattaisin jopa kokeilla. 8-sarjan putkissa värintoisto lienee lukuarvoltaan ainakin kymmenen numeroa pienempi. Kylppärissä tai keittiössä voisi tuota kokeilla.
Osaatko kuvailla tämän 930-putken värintoistoa? Jos katsoo spektrikäyrää, voidaanko sanoa, että se on merkittävästi parempi?
"400 V olisi saatavana vaiheiden väliltä"
En tullut ajatelleeksi asiaa käytännön tasolle asti enkä tiennyt, että lampun voisi periaatteessa kytkeä noin. Se oma 300V oli myös käytännöstä irto oleva ehdotus, pyöreä luku. Meneekö käytäntö niin, että otetaan kolmesta vaiheesta mielivaltaiset kaksi, ja kytketään toinen lampun kantaan, toinen jengaan? Lampun kestotesti olisi suhteellisen yksinkertainen järjestää vaikka 40w lampulla ja sillä keraamikannalla. Arvaan, että lanka höyrystyy minuuteissa.
"160 lm/W valkoista valoa on mahtava saavutus.."
Varmasti on näin. Taskulamppuvalmistajat, mm Fenix, kiittävät. Oikeasti kiinnostaisi nähdä tuon ledin valo lukuarvoina ja käyrinä. Mutta entäs jäähdytys? Jos tuosta soveltaa kierrekantalampun, alumiinisia jäähdytysripoja pitää olla. Jos lamppu menisi massavalmistukseen, alumiinin kulutus nousisi varmaankin raketin lailla. Ja saataisiko se metalli kierrätykseen? Jos ei, paha juttu. Ehkäpä pantti ostettaessa, kuten limupulloissa? Femman pantti ja palautus% lienee erinomainen.
Tai sitten voisi suunnitella lampun niin, että sen runko ei ole kertakäyttöinen vaan "ikuinen", ja loppuun palanut sisuskalu on helposti vaihdettavissa. Tämä vähentäisi materiaalien kulutusta merkittävästi. Kyllä insinööri tuon piirtää. *Ne pari ideaa olivat siis lampun pantti ostettaessa kuten pulloissa, ja hyvin jäähdyttävä ei-kertakäyttöinen lampun runko, johon voidaan vaihtaa sisuskalut helposti.
"käytettävväksi". Just.
Näppiksessä kontaktihäiriöitä, tekee tuplalyöntejä omin päin. Joskus näköjään jotain pääsee oikoluvun läpi.
Tuote uutisen: ".. alle seitsemän watin sähköteholla .." - johtaa huoleen: - "Mutta entäs jäähdytys?"
Kun hyvin pienellä pinta-alalla useampi watti muuttuu lämmöksi, nostaa se ledin lämpötilan hajoamislukemiin ilman jäähdytystä. Teholediä ei voi käyttää ilman jäähdytystä.
Ilmiö on sama kuin tietokoneen suorittimessa: ilman jäähdytystä prossu päästää savut muutamassa sekunnissa.
Tehtävä: hanki viiden watin keraaminen lankavastus vaikka kaiutintarvikkeita myyvästä liikkeestä (esim. Hifitalo, Radio Duo) ja lämmitä vastusta viiden watin teholla. Jos nyt kosket vastukseen, poltat sormesi. ("tuoteuutinen" on yhdyssana)
prosessori, josta johdan pihalle n. 150W häviötehoa yhden rivan ja puhaltimen avulla ja CPU'n lämpötila on jotain 60°C ja pii-substraatti kestää n. 150°C.
Haluatteko sen vastuksen jäähdytysrivalla vai ilman?
Saatte _ITSE_ laskea tarvittavan jäähdytyksen sille osalle tehoa, joka siitä 'alle 7 watista sähkötehoa' muuttuu lämmöksi ja minkälaisen rivan se tarvitsee, kun sen kikkulan lämpötila pidetään vaikka 60°C ympäristön lämpötilan ollessa 25°C?
Kiiitoos.
"""No ensinnäkin kun ledpoliisi muistuttaa, että puuttuu liitäntälaitteen ja optiikan häviöt, niin niin se on kaikilla muillakin lampuilla (jotka tarvitsevat litäntälaitteen).""""
Toki...ajoin takaa sitä että tuo 160lm ei ole se mikä lampusta tulee ulos noin vaan...
"""Koska ledin valo on jo valmiiksi suuntautunutta, voidaan optiikka tehdä usein hyötysuhteeltaan paremmaksi kuin ympärisäteilevällä lampulla."""""
MUTTA: Kun tässä jutussa kuitenkin puhuttiin vertailusta hehkulamppuun. Itse valaisimen hyötysuhde on tässä kohtaa toinen asia taas..
""Loisteputken valo ei ole piikikästä, jos käytetään parhaan värintoiston lamppuja (Ilmeisesti tarkoitit spektrin piikikkyyttä)""
Hyvä tai paras Ra-indeksi ei kerro tuosta piikikkyydestä mitään. Se että miten kukakin sitten kokee tuon piikikkyyden, niin on toinen asia..en usko että monikaan edes huomaa.
Homma menee mönkään, jos valaistussuunnittelussa lähdettäisiin siitä, että vain vaakasuorat pinnat (tai ei aivan kaikkea niitäkään) valaistaisiin ja käytettäisiin vain pieneen kulmaan suuntaavia valonlähteitä. Viihtyvyyden, tilojen hahmottamisen ja ennen kaikkea näkemisen kannalta on monessa paikassa tärkeää, että myös ympäröiviä pintoja valaistaan. Joissakin paikoissa suuntaavat valonlähteet ja rajattujen juttujen valaiseminen ovat ok, mutta ne eivät ole ratkaisu kaikkeen valaistukseen.
160 lm/W ledillä on kova juttu, mutta kuinka siitä saadaan hyvä ja kestävä valaisin? Lämmön keston ja lämmön johtumisen parantaminen ledillä olisi vielä kovempi juttu.
Wolfram Rulesille: Tavanomaisen teholedin spektrin mallia voi nähdä esim. linkissä http://en.wikipedia.org/wiki/File:White_LED.png . Laadukkaissa ledeissä spektrin kaksi huippua ovat leveämmät ja pyöreämmät. Spektrin ”piikit” kaartuvat siis aika nätisti. Kun halutaan alhaista värilämpötilaa, kasvatetaan 550 nm:n huippua suhteessa 450 huippuun.
Spektristä puhuttaessa kannattaa muistaa, että kaikki 350 – 800 nm taajuudet eivät vaikuta näkemiseen samalla tavalla (mm. asteikon reuna-alueet). Spektrin piikit, sahalaidat yms. eivät suoraan tee valonlähteestä huonompaa verrattuna sellaisiin, joissa mutkat ovat loivempia. Parempi ehkä on verrata värilämpötilaa ja värintoistoindeksiä sekä sitä, kuinka lähellä valkoista valoa ollaan.