Laudanlajittelija

Kanadalaisella sahalla oli laudanlajittelijan työpaikka auki ja toimistoon
marssi sokea mies ja kysyi onko työpaikka vielä auki. Työnjohtaja sanoi
että on se mutta tehän ilmeisesti olette sokea ja siinä hommassa tarvitaan
tarkkaa näköä joten ei käy homma teille. Sokea mies sanoi, ettei hän
tarvitse siihen hommaan näkökykyä sillä hän haistaa liukuhihnalla
ohimenevän laudan laadun ja mistä puusta se on sahattu yms.
No, työnjohtaja sanoi sihteeritytylle että haepas muutamia erilaisia
laudanpätkiä ja testataan sokean hajuaisti.
Sihteeri palasi muutaman lankunpätkän kanssa ja työnjohtaja laittoi
ensimmäisen laudan kahden metrin päähän sokean miehen nenästä.
Hetken nuuhkittuaan sokea sanoi, että lauta on sahattu
kuusesta ja siinä on hiukan lahoa tyvipäässä, hylkytavaraa. Työnjohtaja oli
äimänkäkenä sillä sokea tunnisti laudan täsmälleen oikein.
Sama juttu seuraavan ja sitä seuraavan laudan kohdalla. Työnjohtaja meni
sivummalle, vinkkasi sihteerin luokseen ja sanoi hänelle että tehdäänpä
pieni jekku: sihteeri hiipi parin metrin päähän sokeasta miehestä ja nosti
helmansa ylös. Työnjohtaja kysyi: "Mistä tämä lauta on peräisin?" Sokea
nuuhki ja nuuhki ja sanoi että tuoksu on jotenkin tuttu, voisitteko kääntää
tämän laudan toisinpäin jotta saan paremman vainun.
Sihteeri pyörähti ympäri ja hetken haisteltuaan sokean naama levisi hymyyn
ja hän sanoi "ahaa nyt ymmärrän, te yrititte tehdä minulle jekun, mutta
minäpä tiedän että tämä lauta on varmasti sillinpyyntiveneen paskahuusin
ovesta".