Olen jo pitemmän aikaa testannut BeOs - käyttöjärjestelmän ilmaista personal edition versiota. Ja voin vain todeta, että missä vika kun järjestelmä ei yleisty???
Linkit (vain muutama):
www.bebits.com
www.yellowtab.com
www.betips.net
www.beosjournal.org
Alkusanat
Haluan tällä keskustelu palstalla tuoda esille BeOs:n hyvät, sekä pahat ominaisuudet, sekä haluasin kuulla muiden "kokeilijoiden" mielipiteitä kyseisestä käyttiksestä. Lopuksi vetoa teihin, hyvät ohjelmoijat, kokeilkaa BeOs -käyttistä, takaan että ette pety (ainakaan kovin paljon.. :D ). No, mennäänpäs asiaan:
Hyvät puolet:
- Alunperin suunniteltu käytettäväksi multimediasovelluksissa
- Myöhemmin kehityssuunnaksi valittu WWW ja internet
- Nopea (vertaa WIN 98/2000/XP ja varsinkin Linux)
- Laajat muokkaus mahdollisuudet (ulkoasu, käytettävyys)
- Tehokas (terminal-moodi)
- Vakaa (Unix-pohjainen)
- Ilmainen kehitysympäristö
- Lähes kaikki sovellukset ovat ilmaisia (no, joo LÄHES)
- Toimii loistavasti ns. kakkoskäyttiksenä
- Ulkoasu on upea ja muokattavissa hyvin vapaasta
- Helpompi käyttää kuin Linux ( yhtä helppo kuin WINTOOSA)
- niin ja mainitsinko jo TEHOKAS.
Huonot puolet:
- Kehitys pysähtynyt
- Huono sovellustarjonta (alfa ja beta versioita)
- Pieniä bugeja (kehityksen syytä)
- Ei tunnettu käyttöjärjestelmä
- Ajurien puute (Microsoft painoi isolla peukalolla valmistajat boikottiin, yleisimmät ajurit löytyvät kyllä .)
Yhteenveto
BeOsia käyttävä huomaa pian erään merkillisen asian. Kehitetyt sovellukset ovat OPEN SOURCE -pohjalta väännetty. Kovinkaan monta kaupallista "kunnollista" sovellusta markkinoilla ei ole. Miksi??
BeOsin asentaminen on yksin maiilman helpoimmista tehtävistä, tuunaaminen toisaalta vaatii oman aikaansa, mutta perus järjestelmä on pystyssä n. 10 minuutissa. (ei paha)
Oudointa tässä tapauksessa on se, että miksi käyttöjärjestelmää ei hyödynnetä kunnolla. Vaikka se tarjoaa eräänlaisen ristisiitoksen kahden maailman välillä, helppo ja yksinkertainen Window kohtaa tehokaan ja monimutkaisemman Linuxin. Tuloksena syntyy käyttäjäystävällinen BeOs.
Visio ja tulevaisuus
Mitä sitten tulaisuudessa? BeOs on kautta aikojen koistanut multimedia (varsinkin ääni) ominaisuuksiltaan (esimerkiksi Ammattilaisten käyttämissä kovalevynauhurijärjestelmissä on hyödynnetty käyttöjärjestelmää osana kokonaisuutta), joten kehitys tällä osa alueella on varsinkin hyödyllistä.
Heitinkin tähän seuraavaksi eurojen arvoisen vinkin. BeOs on täydellinen järjestelmä ammattitasoiseen studio työskentelyyn, koska BeOs-järjestelmä on erillään muusta järjestelmästä, se ei ole altis järjestelmän muiden sovellusten toimintaan. (ammattistudioissa datan säilyvyys koko projektin läpi on erityisen tärkeää). BeOs ääniominaisuudet ovat kehittyneemät kuin Windowsin. Miltä tällainen kuulostaisi? Ostat sovelluksen, niin saat käyttöjärjestelmän kaupanpäälle, tämä on mahdollista. Personal edition vie tilaa vain n. 50 mb (asennettuna 500mb, joka on oma levysegmentti. Käyttöjärjestelmä ei vie koko tilaa, vaan suurin osa siitä on vapaana käyttäjän käytettävissä ...) Ohjelmakehittäjät luovat sovelluksen, joka toimii "omassa" käyttöliittymässä, TOSI MAKEETA.
Tämä ei ole ainoa sovelluskohde vaan kohtaita on tuhansia muitakin. Otetaan esimerkkiksi Open Office, jonka käännöstyä BeOs-järjestelmälle on työn alla (tosin eteneminen on eri asia), kun käännös saadaan toimivaksi niin markkinat liikemaailmassa avautuvat. Virastoissa ja liikemaailmassa työskentelevät ihmiset eivät todellakaan tiedä mitää tietokoneista, eikä heitä yksinkertaisesti kiinnostakkaan, mutta he silti vaativat koneilta suorituskykyä. Vastaus on, BeOs, joka helppokäyttöinen ja vakaa, mutta siltikkin tehokas ja monipuolinen (vertaan Linuxiin, koska suurin osa ns. rahvaasti virastoduureista kammoksuu Linuxia ja sen käyttämistä). Tässä asiassa ristisiittoisuus tulee parhaimmin esille. Ja miltäköhän ATK-vastaavasta kuulostaisi sana "ilmainen"? (huom. yleisesti sanat ilmainen tai GPL tarkoittavat huonoa tai vaikeaa)
No mutta nyt löpinät seis, ensin immuttamaan personal edition tai MAX edition verkosta jonka jälkeen testaamaan. Tämän jälkeen on suositeltavaa käydä tutustumassa BeOs-yhteisöihin ja heidän panostukseen, hakukoneilla löytyy kun hakee sanlla BeOS. Ja kun pikkurilli on mennyt pirulle niin loput on jo matkalla kotia, eli sitten takaisin tänne ja palautetta niin että tuntuu...
BeOS - ilmainen käyttöliittymä
23
4715
Vastaukset
- tunppi
Teeppäs laiskan elämä helpoksi ja kerro suorahko osote, mistä voi kyseisen paketin ladata! Tuolta freeos.com:sta löysin FreeBeOS:n, onko sama?
.tunppi- Ash
on, pitänee kokeilla mielenkiinnosta kotona omalla koneella...
- BeReal
Ne osoiteet on siinä postin alkupäässä. Kannattaa kokeilla, ainakin vaikka mielenkiinnosta.(hyvä tietää että muitakin mahdollisuuksia on, vai?);)
- joo
Kokeilin tota beos:si pari vuotta sitte ja vaikutti todella hyvältä MUTTA tosiaa beossin kehitys on pysähtynyt, kehittäjä firma menny ilmeisesti konkurssiin. Beossin lähdekoodeja ei ymmärtääkseni ole kuitenkaa "vapautettu" joten ei kovin ruusuinen tulevaisuus ole edessä. Tietty OpenBeOS voi olla pelastaja.
- BeReal
Näinhän se asia todellisuudessa on...
Sääli sikäli, että siitä olisi voinut tulla erittäin merkittävä kilpailija Windowsille...
Tarkoitukseni olikin hyödyntää jo valmista käyttöjärjestelmää, ei muokata lähdekoodia. Toisin sanoen kehittää softaa, joka toimii ainostaan BeOSissa ja hyödyntää tätä erikoista "eristäytymistä" eli BeOS olisi erillinen osa koko järjestelmää... Onko järkevää??
- BeREal
Palautekirjoitusta saapunut ihan mukavasti, joten oli aika kirjoittaa lisää...
ALKUSANAT
Eri käyttöjärjestelmien nopeustestausta ei ole tietääkseni "virallisesti" suoritettu (koska se ei ole käytännössä edes mahdollista),
mutta alkuperäisessä nopeusvertailussa viittasin omakohtaiseen kokemukseen ja muiden "asiantuntijoiden" mielipiteisiin.
TESTIKONE
Testikone (kokoonpano ollut yhtäjaksoisessa käytössä jo lähes vuoden verran):
- AMD 700 ATHLON
- 400 MB muistia
- MAtrox Millenium G400
- Creative LIVE! 5.1
- Kovalevyt:
- 30GB Windows XP
- 20GB Mandrake Linux 9
- 2GB BeOS
TESTAUS
Kuten tarkimmat huomaavatkin koneeni ei ole mikään turbokiihdytetty nopeushirviö, vaan se edustaakin jo hieman vanhentuvaa konekantaa.
Ja tässä onkin koko kupletin juoni. Vanhalla ja hitaalla koneella nopeus erot tulevat paremmin esille eri järjestelmien välillä.
Se mitä tarkoitin Linuxin hitaudella, johtuu ns. tehokkuus/ulkonäkö kokonaisuudesta. Toki Linux voidaan tuunata nopeaksi, pieneksi ja tehokkaaksi,
mutta koneen resursit eivät ole loputtomat, joten ulkoasu yleensä saa kärsiä...
LINUX
Itse viritin oman Mandrakeni mahdollisimman tyylikkääksi, lopputuloksena oli upein koskaan näkemäni käyttöjärjestelmä. Toisaalta järjestelmän käyttäminen ole yhtä
antoisaa kuin omien hammastikkujen vuoleminen männystä... Koneeni hyytyyi aivan käsittämättömän hitaaksi. No, kun suurin tuunaus vimma laantui, aloin muokkaamaa
järjestelmää mahdollisimman mukavaksi käyttää (nopeammaksi). Lopputuloksena järjestelmä on lähes yhtä korea kuin WinXP:n standardi tyyli, ja toimintaa muutenkin
rajoitettu lähemmäs XP:n tasoa. Ikävä tosi asia on kuitenkin se, että (ei voi mitään..) Windows vei voiton järjestelmän nopeudessa. Nopeustesti perustuu suurelta
osin käyttökokemuksen mukaisesti (järjestelmän reaktionopeus, näytän vakaus, levynhallinta, muistinhallinta).
Windows, Linus vai BeOS
Näiden järjestelmien kesken nopeuden mittaminen on epärelevanttia sinänsä, koska kaikki järjestelmät ovat muokattavissa siinä määrin, että yksiselitteistä tulosta
ei voida saavuttaa mitenkään. Tärkeämpää onkin järjestelmän käytettävyyden mittaaminen. Käyttöjärjstelmistä (testaajan mielestä) BeOS on nimensä mukaisesti
ripein, seuraavana seuraa WindowsXP ja viimeisimpänä LINUX. Nopeus eri järjestelmien kesken muodostuu läyttöjärjestelmän sisäisestä arkkitehtuurista ja siitä
millaiseen tarkoitukseen järjestelmä on "alunperin" suunniteltu. Linux perustuu Unix-maailmaan ja sillä on varsin tukeva maaperä serveri maailmassa. Toisaalta
pöytäkoneissa Linux ei vielä ole iskostunut kansaan, syy voi olla se että sitä ei alunperin edes tarkoitettu käytettäväksi näissä pöytälaatikoissa. Serveri ja
Unix-järjestelmät asettavat aivan erilaiset lähtökohdat järjestelmän suunnittelulle, kuin mitä kotikoneissa on totuttu käyttämään. Tässäkin kohti pätee sanonta
mitään ei saa koskaan ilmaiseksi, vaan Linuxin vakaus ja turvallisuus näkyvät koneen resurssien käytössä. WindowsXP (eli windows NT 5.1) perustuu osittain vanhaan
windows NT käyttöjärjestelmään, jonka juuret ovat myös UNIX-maailmassa. NT kehitettiin aikoinaan ns. toimivaksi käyttöjärjestelmäksi, jo vanhentuneiden MS-DOSiin
pohjaistuvien järjestelmien tilalle (win95, Win98, WinME).XP on vakain (ja parhain) Windows-järjestelmä, mitä kuun tällä puolen on nähty, mutta täydellesyys on kuitenkin
varsin kaukana. BeOS kehitettiin alunperin toimivaksi omissa BeBOX koneissa, mutta myöhemmin siirryttiin ensin MACin PowerPC-koneisiin, jonka jälkeen käyttöjärjestelmä
portattiin x86-koneille (PC). Käyttöjärjestelmä ei pyri kilpailemaan Windowsin, Linuxin tai MACin kanssa niiden reviirilleillä, vaan pyrkii tarjoaamaan käyttäjälle jotakin
muista järjestelmistä poikkeavaa. Toisin sanoen käyttäjän pääasiallisena käyttöjärjestelmänä on jokin yllämainituista järjestelmistä, mutta erikoistoimintoja
vaativat sovellukset suoritetaan "suljetussa" BeOS-järjestelmässä. Toisin sanoen BeOS ei pyri korvaamaan jo käytösä olevia järjetelmiä vaan se ikään kuin laajentaa
niiden toimanta mahdollisuuksia. Tästä syystä BeOS onkin kehitetty toimimaan ns. workstation mallin mukaisesti (käyttöjärjestelmää käyttää pääsääntöisesti vain yksi
käyttäjä, joka suorittaa ohjelmat omalla koneella).BeOS ei näin lähes laisinkaan serveri käyttöön, vaikka se onkin Unix-pohjainen.
KÄYTTÖJÄRJESTELMÄT TYÖYMPÄRISTÖSSÄ
Tämä on mielenkiintoinen aihe, johon palaan seuraavassa kirjoituksessani hieman tarkemmin...
Oma henkilökohtainen kokemukseni käyttäjärjestelmien tutkimesessa alkoi, kun työskentelin ATK-tukihenkilönä eräässä valtionlaitoksessa, jossa jokainen laite ja
sovellushanki joudutaan kilpailuttamaan eri valmistajien kesken. Mielenkiintoni heräsi, kun ihmettelin miksi käyttöjärjestelmän vaihtamista esim. Linuxiin ei
oteta edes harkintaan, vaikka lähes muut ohjelmistohankinnat testataan ja vertaillaan keskenään. Suurimpana syynä ovat tottumus ja yhteensopivuus kysymykset, jotka
painavat asiaa eteenpäin automaattisesti (WIndowsin hyväksi). Suurin ongelma Windowsissa on kuitenkin uudet lisenssimaksut, jotka herättävät hilpeyttä kaikissa
muissa kuin talousosaston ihmisissä...(esimerkkiksi Windows serverin omituiset käyttäjä maksut). Raha mikä pitää Microsoftin johdon tyytyväisenä tulee suureltaosin
juuri lisenssimaksuista. (tämän takia Microsoft ei kiinnitä huomiota, muiden kuin toimistojen lisenssioikeuksiin,koska työpaikalla työntekijät sitten vaativat saada
käyttöönsä jonkin tietyn ohjelman, jota he ovat tottuneet käyttämään...no, näin se vain menee...) jatketaan myöhemmin aiheesta lisää...
MUITA KÄYTTÖJÄRJESTELMIÄ
Olisi kiva saada tietää, mitä kaikkea maailmalla on ilmaiseksi tarjolla, siis käyttöjärjestelmiä. Lähettäkää listaa tulemaan, niin tutkitaan ja haukutaan yhdessä...- Peks_u
Mielenkiintoista tosiaan. Harmi vaan että Be inc. on konkassa ja kehitys on lopetettu. Jälkimmäinen syy on ehkä se vahvin miinusääni BeOSille.
Nopeusvertailut on hanurista, muuten se menisi ehkä näin:
Linux (Kernel 2.6)
BeOS
Win XP - freeos
Onhan noita ilmaisia käyttiksiä:
http://www.freeos.com/download.php
http://www.theosfiles.com/general/osf_free_oses.htm
os2 oli aikoinaan kova sana, harmi vaan että se ei taida olla vieläkään ilmainen. - BeReal
freeos kirjoitti:
Onhan noita ilmaisia käyttiksiä:
http://www.freeos.com/download.php
http://www.theosfiles.com/general/osf_free_oses.htm
os2 oli aikoinaan kova sana, harmi vaan että se ei taida olla vieläkään ilmainen.Os2, oli aikoinaan suhteelisen kova ja varsin mielenkiintoinen uutuus (aikoinaan)... Sehän ilmeisesti myös toimikin, toisin kuin eräät käyttikset siihen samaan aikaan...
Mutta niin kuin historiakin opettaa, parhaat ei pärjää, ainostaan vahvimmat (tai rikkaimmat).
On sikäli sääli, että monet teknisesti ylivertaiset, mutta huonosti tunnetut järjestelmät (ja sovellukset) eivät koskaan saavuta ansaitsemaansa kunnioitusta.-> vertaan tätä Os2:n ja BeOSiin, johoin ihnmisillä on jo ennestään suuret ennakkoluulot (yleensä negatiiviset, eihän sille oo ees pelejä)ilman että he olisivat edes kokeillee kyseisiä järjestelmiä...kokeilka ihmiset - BeEater
BeReal kirjoitti:
Os2, oli aikoinaan suhteelisen kova ja varsin mielenkiintoinen uutuus (aikoinaan)... Sehän ilmeisesti myös toimikin, toisin kuin eräät käyttikset siihen samaan aikaan...
Mutta niin kuin historiakin opettaa, parhaat ei pärjää, ainostaan vahvimmat (tai rikkaimmat).
On sikäli sääli, että monet teknisesti ylivertaiset, mutta huonosti tunnetut järjestelmät (ja sovellukset) eivät koskaan saavuta ansaitsemaansa kunnioitusta.-> vertaan tätä Os2:n ja BeOSiin, johoin ihnmisillä on jo ennestään suuret ennakkoluulot (yleensä negatiiviset, eihän sille oo ees pelejä)ilman että he olisivat edes kokeillee kyseisiä järjestelmiä...kokeilka ihmisetAsensin Beos 5.01 koneelleni tänään, boot diskin tekovaiheessa tuli ongelmia koska boot diskiä ei luotu vaikka näenäisesti näin tapahtui.
Kyllästyin ja poistin uninstal kohdasta Beosin nyt ongelmana on se että beos on poistettu mutta tilaa katosi noin 500mb.
kyseessä on Beos personal edition.
Käyttöjärjestelmä WinXP. - Shadown
BeEater kirjoitti:
Asensin Beos 5.01 koneelleni tänään, boot diskin tekovaiheessa tuli ongelmia koska boot diskiä ei luotu vaikka näenäisesti näin tapahtui.
Kyllästyin ja poistin uninstal kohdasta Beosin nyt ongelmana on se että beos on poistettu mutta tilaa katosi noin 500mb.
kyseessä on Beos personal edition.
Käyttöjärjestelmä WinXP.Juu siitä 500mb kadotuksesta...hommaa jostain esim. bartition magic ja ota sillä käyttöön ne 500mb.
- muuli
Ei millään pahalla mutta ihmettelen kovasti miten linux on voinnut olla hitain kokeilemista käyttöjärjestelmistä. Linux on nopeimpia käyttöjärjestelmiä mitä on tehty sekä yksi vakaimmista. Oletko seurannut ikinä paljonko eri prosessit syövät esim. prosessorin tehoa?
- fffunk
näin on.. kun aletaan pyörittämään GUI kilkkeitä, linux jää todella kauas sekä myös windows, BeOS:sta. BeOS on kuin uuden aikakauden AmigaOS tietyllätavalla.
Olisipa siitä tullut jotain :~( - tyhmä
fffunk kirjoitti:
näin on.. kun aletaan pyörittämään GUI kilkkeitä, linux jää todella kauas sekä myös windows, BeOS:sta. BeOS on kuin uuden aikakauden AmigaOS tietyllätavalla.
Olisipa siitä tullut jotain :~(mitää ne on!!!!!!!!
- BeReal
Viittasin kyseisessä kirjoituksessa järjestelmän nopeutta, ns. nopeus/ulkonäköbarometrin mukaisesti. En missään nimessä tarkoita että itse järjestelmä eli kernelin toiminta olisi mitenkään hidas, vaan sen ympärille rakennettu ikkunointijärjestelmät...
- JPQ
fffunk kirjoitti:
näin on.. kun aletaan pyörittämään GUI kilkkeitä, linux jää todella kauas sekä myös windows, BeOS:sta. BeOS on kuin uuden aikakauden AmigaOS tietyllätavalla.
Olisipa siitä tullut jotain :~(Onneksi AmigaOSia kehitetään edelleen ja sitä paitsi AROS matkii sitä kuitenkin pitkälti myös niin MorphOS. Tosin MorphOS ja nykyinen AmigaOS eivät kumpikaan ole ilmaisia ja vaativat omaa rautaansa ja huom. tulossa oleva AmigaOS4.0 on PowerPCeellä pyörivä niinkuin MorphOSkin. Nimimerkki AmigaOS käyttäjä joka odottaa juuri konettaan joka tulee ajamaan MorphOSia. Pyydän anteeksi linkittömyyttä mutta jos haluaa hiljaisen koneen ovat oivia vaihtoehtoja jos haluaa Windowsista eroon josta yritän vähitellen vallan eroon. NASAkin käyttää ilmeisesti vieläkin Amigoita AmigaOSin kanssa telemetriaan.:)
- KimmoK
JPQ kirjoitti:
Onneksi AmigaOSia kehitetään edelleen ja sitä paitsi AROS matkii sitä kuitenkin pitkälti myös niin MorphOS. Tosin MorphOS ja nykyinen AmigaOS eivät kumpikaan ole ilmaisia ja vaativat omaa rautaansa ja huom. tulossa oleva AmigaOS4.0 on PowerPCeellä pyörivä niinkuin MorphOSkin. Nimimerkki AmigaOS käyttäjä joka odottaa juuri konettaan joka tulee ajamaan MorphOSia. Pyydän anteeksi linkittömyyttä mutta jos haluaa hiljaisen koneen ovat oivia vaihtoehtoja jos haluaa Windowsista eroon josta yritän vähitellen vallan eroon. NASAkin käyttää ilmeisesti vieläkin Amigoita AmigaOSin kanssa telemetriaan.:)
Laitoitpas melkoisen koosteen, heh!
Hyvät informaatiolinkit mainitsemiisi käyttiksiin:
http://www.intuitionbase.com
http://www.aros.org
http://www.pegasosppc.com
- veikko
tarviiko beossille tehä oma osio ku mul on nyt winxp ja freebsd koneella, vai kuinka se asennus tapahtuu ettei tuu jyrättyä winxp:n yli.
- BeReal
BeOS voidaan asentaa ns omalla osiolle. Tälläin ohjelman asennuksen aikana, käyttöjärjestelmä automattisesti luo oman 500 MB osion (BFS -Beosin oma tiedostointijärjestelmä), halutulle levyasemalla (FAT-asemalle). Toisin sanoen mikäli sinulla on Wintoosa, jollakin asemalla niin BeOS luo uuden partition jonka sisällä käyttöjärjestelmä toimii... Kun asennus on onnistuneesti suoritettu ja BeOS-käyttöjärjestelmä on buutattu päälle, voidaan BeOS "siirtää" uuteen tyhjään partitioon (toiselle levylle tahi toiseen partitioon).
Ainoa suurin pelko mikä voi tulla vastaan on Wintoosan käyttämä buuttisektori, joka voi aiheuttaa närää, jos käytät BeOS buuttimanageria. Kun poistat BeOSin koneelta, muista varmistaa, että myös partitionti vapautuu!!! - veikko
BeReal kirjoitti:
BeOS voidaan asentaa ns omalla osiolle. Tälläin ohjelman asennuksen aikana, käyttöjärjestelmä automattisesti luo oman 500 MB osion (BFS -Beosin oma tiedostointijärjestelmä), halutulle levyasemalla (FAT-asemalle). Toisin sanoen mikäli sinulla on Wintoosa, jollakin asemalla niin BeOS luo uuden partition jonka sisällä käyttöjärjestelmä toimii... Kun asennus on onnistuneesti suoritettu ja BeOS-käyttöjärjestelmä on buutattu päälle, voidaan BeOS "siirtää" uuteen tyhjään partitioon (toiselle levylle tahi toiseen partitioon).
Ainoa suurin pelko mikä voi tulla vastaan on Wintoosan käyttämä buuttisektori, joka voi aiheuttaa närää, jos käytät BeOS buuttimanageria. Kun poistat BeOSin koneelta, muista varmistaa, että myös partitionti vapautuu!!!vinkeistä, kyselen sitte lisää jos ongelmia ilmenee.
- veikko
beos max editionin laitto xp:rinnalle ettei se jyrää xp:n yli kiintolevy mulla on osioitu 3:meen osaan joissa yhdessä xp, kun meinasin asentaa beossin ja sitte tulee se valikko mihin beossi laitetaan niin se ei näytä muita vaihtiksia kuin sen missä mul on xp. mitä tehdä? kiinnostaisi vaan kokeilla kun kattelin beossin sivuilla ohjelmia ja ajuritkin löytyy! ja se yks osio on mulla taas sitte linux kokeiluja varten.
- rth
mitä muita ilmaisia käyttiksiä on tarjolla...98lite on testattu ja pelaa jos ei heittäydy liian ahneex...linux on hakusessa kunhan saan lisää koneita...amiga oli joskus miljoona vuotta sitten ja prossut omaa luokkaansa puhumattakaan moniajosta joka on tänäkin päivänä melko laimeeta...kokeilu on kaiken a ja o joskin vaatii aikaa ja hyvät hermot...softa toimii tai ei...vaimo toimii ihan ihan miten sattuu ;)...
- veikko
taitaa olla voimissaan mutta missä vehkeissä se pelaa, myöskin beOS pe max editionin jälkeen on tullut phOS 5.1 uudemmille koneille ja siinä oli testikoneena amd athlon 1600 xp, jos joku on testannu zeta beOS:sia ni vois heittää kommenttia!!!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 911595
Asiallinen lähestyminen
Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk1721263En tiedä..
Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse1041090Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."
Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll151037- 86930
- 68861
Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?
Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?44858Kirjoita nainen meistä jotain tänne
tai minusta, ihan mitä haluat. Niinkin voi kirjoittaa, etteivät muut tunnista, esim. meidän kahdenkeskisistä jutuista. K61779Vedalainen metafysiikka
Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli289753Ai jaa sinä oletkin ahnas
Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.107748