Lopetin viikonloppudokaamisen noin parisen vuotta sitten. Ajauduin vain pois juomisesta, ei oikein maistunut enää, ei sinänsä isompaa dramatiikkaa, krapula-aamut alkoivat vain olemaan sunnuntaisin liian kovia. En halunnut riskeerata työuraanikaan koska joskus firman juhlissa ja asiakastilaisuuksissakin karkasi lapasesta ihan huolella. No töistä en ollut pois alkoholin takia kuin ns. luvallisissa tapauksissa, eli silloin kun vedettiin luvan kanssa perseet. Näin todellakin on tapahtunut muutamassa firmassa ns. hyvinä aikoina, alkoholin käyttöön on suorastaan yllytetty. Paha olla juomatta kun pomo sanoo että alas paavo juoda, sua kukaan selvinpäin kattele.
Sinänsä on mennyt ihan hyvin kaksi vuotta, viinaa ei ole tehnyt juurikaan mieli. Joskus on ollut aatos että jos soittaisi jollekkin että jos menisi baariin, mutta aina tuollaiset ajatukset ovat kuitenkin kaikonneet mielestä. Työpaikan tilaisuuksissakin olen nuohonnut vissyä lasissa. Niissä saa kyllä selitellä AINA juomattomuuttaan, aika moni tulee huolissaan kyselemään että mikä mulla on kun en juo. Silloin kun join itseni pöydän alle, tappelin firman juhlissa tai minut heitettiin ravintolasta kesken illan KUKAAN ei kysynyt että miksi juon, miksi alkoholin käyttöni on nyt alkanut kiinnostaa?
Sellainen negatiivinen asia juomattomuudesta on tullut että elämäni on nykyään yksinäisempää. Asustelen kotosalla ihanan puolisoni ja tämän kissojen kanssa, mutta kavereita ei juurikaan ole. Kaikki kaverit ovat liittyneet jotenkin juomareissuille. Tuntuu että ei viitsi niille soitella kun ei kuitenkaan viitsi niiden kanssa baariinkaan mennä. Silloin kun join menin joskus baareihin yksinkin, kännissä on helppo löytää kavereita, varsinkin jos on paksu rahatuppo taskussa, mutta kuinka vaikeaa se onkaan selvinpäin.
Olen ajatellut aloittaa kuntoilun monen vuoden jälkeen, mutta tiedän että sieltäkään ei löydy kavereita, kuntoilu on sen verran yksinäistä suorittamista. Jotenkin tuntuu että ympärilläni on sosiaalinen tyhjiö, en tiedä mitä lapsettomat aikuiset ihmiset tekee jos ne ei käy baareissa.
Sinänsä on mennyt ihan hyvin kaksi vuotta, viinaa ei ole tehnyt juurikaan mieli. Joskus on ollut aatos että jos soittaisi jollekkin että jos menisi baariin, mutta aina tuollaiset ajatukset ovat kuitenkin kaikonneet mielestä. Työpaikan tilaisuuksissakin olen nuohonnut vissyä lasissa. Niissä saa kyllä selitellä AINA juomattomuuttaan, aika moni tulee huolissaan kyselemään että mikä mulla on kun en juo. Silloin kun join itseni pöydän alle, tappelin firman juhlissa tai minut heitettiin ravintolasta kesken illan KUKAAN ei kysynyt että miksi juon, miksi alkoholin käyttöni on nyt alkanut kiinnostaa?
Sellainen negatiivinen asia juomattomuudesta on tullut että elämäni on nykyään yksinäisempää. Asustelen kotosalla ihanan puolisoni ja tämän kissojen kanssa, mutta kavereita ei juurikaan ole. Kaikki kaverit ovat liittyneet jotenkin juomareissuille. Tuntuu että ei viitsi niille soitella kun ei kuitenkaan viitsi niiden kanssa baariinkaan mennä. Silloin kun join menin joskus baareihin yksinkin, kännissä on helppo löytää kavereita, varsinkin jos on paksu rahatuppo taskussa, mutta kuinka vaikeaa se onkaan selvinpäin.
Olen ajatellut aloittaa kuntoilun monen vuoden jälkeen, mutta tiedän että sieltäkään ei löydy kavereita, kuntoilu on sen verran yksinäistä suorittamista. Jotenkin tuntuu että ympärilläni on sosiaalinen tyhjiö, en tiedä mitä lapsettomat aikuiset ihmiset tekee jos ne ei käy baareissa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
aika nopeasti entisiksi, kun huomasivat etten enää ota. Sain kuitenkin pian uusia, koska raittiuteni alkoi yhdestä aa-kokouksesta. Niistä porukoista valikoitui muutaman miehen ja naisen joukko, joiden kanssa oli aluksi lähinnä palaveritapaamisia. Siitä kuitenkin löytyi muutamia perhetutuiksi ja matkakavereiksi. Työkuvioissakin tulee joskus vastaan palavereista tuttuja raittiita ihmisiä.
AA-toverien kanssa seurustelu on päästänyt sosiaalisista peloista niin, että tänään mulla on ystäviä, tuttuja ja luottamushommia myös muualla, esim harrastusten piirissä.
Ohjelmamme ehdottaa minua tutustumaan itseeni myös tarkastelemalla sosiaaliviettiä, suhtautumista toisiin ihmisiin.
terveisin voipytty
P.S. Salasanani on kadonnut