Luvatonta kaipausta...

Olen maailman onnellisin nainen: Ihana rakastava mies ja kiltit ihanat lapsukaiset. Kaunis koti ja hieno auto ja hyvä ammatti ja työpaikka ja terveyttäkin on suotu. Kaikki on niin kohdallaa kuin vain voi olla...vaan niin sitä luulisi ja hetkittäin luulen itsekin, kunnes kaipaus iskee...

Olen ollut jo muutaman vuoden ihastunut erääseen mieheen työskenneltyäni hänen kanssaan samassa työpaikassa aikani. Koskaan ei mitään sopimatonta tapahtunut, mutta kaipaan häntä mielettömästi. Aika-ajoin suorastaan sietämättömästi, sähköposti helpottaa. Enkä minä sitä oikeasti haluaisi, siis niin että vaihtaisin oman onnellisen elämän johonkin muuhun. Harmittaa vaan, että pitääkin olla hölmö ihastuja...
1652
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Tutulta kuulostaa...Minullakin on ihana poikaystävä ja kaikki on hyvin siltä osin, mutta miksi aina ihastun muihin...
Kysymys kuuluukin, rakastatko miestäsi? Se on minusta olennaisinta. kyllähän ihastuksia tulee väkisinkin pitkässä suhteessa, eihän sitä voi silmiään ja korviaan sulkea muulta maailmalta mutta eri asia on, mitä niille tekee...Niinkuin itsekin sanoit,et edes halua lopettaa suhdetta miehesi kanssa. kuitenkin olet ollut ihastunut tähän toiseen mieheen jo vuosia mutta et varmaan kuitenkaan tunne tätä miestä niin hyvin. Miksi et siis voisi nauttia ihastuksestasi, nehän ovat elämän suola!Et voi kuitenkaan muuttaa väkisin tunteitasi häntä kohtaan ja tuskin teistä kumpikaan on bvaihtamassa työpaikkaa, ainakaan tämän asian takia.
Itse olen mietinyt omalla kohdallani, rakastanko miestäni tarpeeksi kun ihastumisia tapahtuu? Rakastan häntä paljon ja meillä on kaikki hyvin mutta minä vaan jahkailen...onkohan se siis jo merkki jostain...Tuntuu kuitenkin ettei sinulla ole vastaavia ongelmia?
Tuskin tästä oli sinulle hyötyä, toivotan kuitenkin kaikkea hyvää!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


vilppu kirjoitti:

Olen maailman onnellisin nainen: Ihana rakastava mies ja kiltit ihanat lapsukaiset. Kaunis koti ja hieno auto ja hyvä ammatti ja työpaikka ja terveyttäkin on suotu. Kaikki on niin kohdallaa kuin vain voi olla...vaan niin sitä luulisi ja hetkittäin luulen itsekin, kunnes kaipaus iskee...

Olen ollut jo muutaman vuoden ihastunut erääseen mieheen työskenneltyäni hänen kanssaan samassa työpaikassa aikani. Koskaan ei mitään sopimatonta tapahtunut, mutta kaipaan häntä mielettömästi. Aika-ajoin suorastaan sietämättömästi, sähköposti helpottaa. Enkä minä sitä oikeasti haluaisi, siis niin että vaihtaisin oman onnellisen elämän johonkin muuhun. Harmittaa vaan, että pitääkin olla hölmö ihastuja...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu