En oikein tiedä mihin osastoon pitäs kirjottaa mutta ehkä tää on lähinnä. Eli vähän taustaa oon 24-vuotias mies ja mulla ei oo mitään kokemuksia seurustelusta, seksistä puhuttamattakaan. Tosin ensisuudelmani sain baarissa viimevuonna kun joku nainen tuli pussailemaan kännissä. Olen hyvännäköinen niin että naiset tulee yleensä iskemään baareissa ja joskus on kadullakin pyydetty treffeille. Silti aina kun joku nainen tulee puhumaan punastun sisäisesti, meen totaalisen lukkoon en keksi sanottavaa ja sitten saan haukut ylimielisyydestä ja pelimiesmäisyydestä.
Nytkin pyysi yksi tyttö treffeille ja se oli ihan kiva tosin olin totaalisen kipsissä koko treffien ajan ja olin suurimman osan ajasta hiljaa. Sitten se kysyi haluanko nähdä toisen kerran johon vastasin joo. Nyt mun pitäs tehä joku aloite seuraaviin treffeihin yms. mutta en keksi mitään ja uskalla. Haluaisin kyllä seurustella yms. mutta en ole varma osaanko niin tyhmältä kun se saattaakin kuulostaa. Kärsin vielä suht huonosta itsetunnosta ja mulla on masennus taustaa. Tää kaikki on niin turhauttavaa. En ees tiiä nyt kirjoitettuani miks kirjoitin, ehkä oli vaan pakko vähän tuulettaa ajatuksia.
Nytkin pyysi yksi tyttö treffeille ja se oli ihan kiva tosin olin totaalisen kipsissä koko treffien ajan ja olin suurimman osan ajasta hiljaa. Sitten se kysyi haluanko nähdä toisen kerran johon vastasin joo. Nyt mun pitäs tehä joku aloite seuraaviin treffeihin yms. mutta en keksi mitään ja uskalla. Haluaisin kyllä seurustella yms. mutta en ole varma osaanko niin tyhmältä kun se saattaakin kuulostaa. Kärsin vielä suht huonosta itsetunnosta ja mulla on masennus taustaa. Tää kaikki on niin turhauttavaa. En ees tiiä nyt kirjoitettuani miks kirjoitin, ehkä oli vaan pakko vähän tuulettaa ajatuksia.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Melkein kuin omaa tarinaa lukisi (Tosin itselläni on masennus että ahdistuneisuus taustaa). Kerro tytölle avoimesti olevasi todella ujo. Mitä kovemmin yrität olla muka sosiaalinen, sitä kipsimmässä olet, mikä johtaa ahdistumiseen. Kun annat itsellesi luvan olla ujo oma itsesi, todennäköisesti vapaudut estoistasi helpommin. Kun alat tuntemaan olosi epämiellyttäväksi, sano mielessäsi "Minä olen ujo, eikä siinä ole mitään vikaa. Annan itselleni luvan olla ujo". Vaikeiden tunteiden pitää antaa tulla ihan vapaasti päälle. Jos niitä vastaan alkaa taistelemaan, homma menee 100% varmasti vituroilleen. Vähitellen opit tuntemaan oman itsesi paremmin ja hyväksymään tuntemuksesi. Tämä on tie siihen, että alat viihtymään nahoissasi paremmin.
Sinulla menee erinomaisesti. Täällä palstalla käy paljon paljon huonommassakin tilanteessa olevia ihmisiä. Esimerkiksi itse susirumana ja totaalisen ujona poikana olisin onneni kukkuroilla, jos joku tyttö tulisi edes puhumaan minulle. Sinulla ei ole siis ongelmaa kunhan otat itseäsi perseestä kiinni ja kiskot itsesi ylös.
Nuo oireesi eivät viittaa pelimieheyteen, vaan rakkausujouteen( love- shy). Aloita ihan perussetistä esim. moi voitko nähdä vaikka leffassa tai kahvilla. Kun pääset eroon seksuaalisesta kokemattomuudesta ja verryt sosiaalisiin tilanteisiin niin mikään ei näytä etteikö ongelma korjautuisi.
Olen saman ikäinen nainen ja koen asioita samalla tavalla. Ainoat kokemukseni nämä muutamat yhdenyön jutut olen tehnyt aikamoisessa humalassa. Mutta treffeille meno ym. vastakkaisen sukupuolen kanssa kommunikointi on ylitsepääsemöttämän vaikeaa. Muutamilla treffeillä olen käynyt ja se on ollu ihan yhtä tuskaa. Hiki pukkaa päälle, ei tiedä mitä sanoa ja olo on muutenkin ahdistunut ja haluaa vain pois tilanteesta. Nyttenkin jos joku pyytää saatan sanoa että joo, mutta kun ilta lähestyy tulee ns. paniikki ja keksin selityksiä miksen voi jne. Välillä en edes vastaa puhelimeen. Nämä muutamat treffeille pyytäjät ajattelevat varmaan että olen ylimielinen kusipää ja tunteilla leikkiä. Näin ei kuitenkaan ole, sillä minulla saattaa olla mielenkiintoa kyseistä henkilöä kohtaan. Ahdistus on kuitenkin liian suuri ja jänistän aina.
Mullakin on aika huono itsetunto, ei ulkonäköä kohtaan vaan henkistä minääni kohtaan.
Sama ongelma mullakin,eikä pelkästään deittailussa,vaan kaikkien kanssa lukuun ottamatta paria ystävää jotka tajuaa mua ja silti pitää musta.
On kamalaa kärsiä sosiaalisista peloista/häpeästä itteensä tai mitälie se nyt sit on..
Mut sinuna vaan rohkeesti pyytäsin sen naisen vaikka kahville/käveleen tai leffaan käymään, olis ainakin tekemistä samalla ja puhuminenkin helpottus.
Mist päin muuten oot? :p rupeen sua heti iskeen :D ite oon 20v ja Tampereelt aika nätti mukava,ym..:)
harvemmin ymmärtävät ujoja ja siksi kokevat puhumattomuuden loukkaavana, kenties. Onneksi ujoudella on tapana hellittää kun oppii tuntemaan henkilön paremmin. Olen kans ujo, varsinkin jos tykkään jostain tyypistä tavallista enemmän, jolloin ikään kuin paljastuu itsestään kun punastuu ja puhe takkuaa. Niissä tilanteissa haluaisi vaan juosta karkuun. X) Onhan ujostelu söpöä, mutta kun ei vastapuolesta voi olla varmuutta niin ei viittis omia tunteitaan heti paljastaa. Minulla on käsittääkseni ihan terve itsetunto mutta ujous on ujous, siitä ei kai koskaan eroon pääse.
Itselläni on ikää hivenen päälle 30 ja olen vastaavanlaisessa tilanteessa. En ole koskaan seurustellut ja viimeksi suudellut tyttöä 12-vuotiaana. Vaikka olen pitkä ja kaunis, ei koskaan ole tullut vastaan tilannetta, että minua olisi pyydetty kadulta treffeille. Olisin kyllä aika yllättänyt, koska tällainen tuntuu vieraalta suomalaisessa kulttuurissa. Tultiinko sinulta vain yhtäkkiä kysymään tyyliin; "hei, lähdetkö treffeille?".
Baareissa en ole koskaan pyörinyt ja toivon, että elämänkumppani löytyisi esim. harrastusten kautta.
Oi, mistä noita ujoja poikia löytää? Oon aina halunnut itelleni ujon poikaystävän, mut ku en uskalla tehdä aloitteita...
olis yks todella ujo jäppinen PK-seudulta.