Olen huolissani sellaisesta asiasta, että itselläni on epilepsia. Nyt vaimoni on raskaana, odotamme esikoistamme. Kohtauksia mulla 2 kertaa kuussa, kouristuksia ja taju lähtee.
Uskallanko koskana pitää vauvaa sylissä? Uskalllanko koskaan olla vauvan kanssa kahdestaan? Pystynkö edes olla isä? onko epilepsia kuinka periytyvää?
Uskallanko koskana pitää vauvaa sylissä? Uskalllanko koskaan olla vauvan kanssa kahdestaan? Pystynkö edes olla isä? onko epilepsia kuinka periytyvää?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Onko sinulla ennakko tuntemuksia?
Minulla on epilepsia alkanut raskausaikana eli olen ollut vauvan kanssa kahdestaan pitkiäkin aikoja ja pelottanut kyllä on ja varsinkin alussa. Minulla onneksi on ennakko oireita joten omaa oloani helpotti se että tiesin että ehdin laittaa lapsen maahan jos kohtaus alkaa ja hyvällä tuurilla soittaakin jonnekin. Mieheni kanssa sovittin että jos soitan ja en puhu mitään niin hän tietää että kohtaus päällä ja hän hälyttää apua (tarkoittaa siis sitä että ehdin puhelim esta painaa luuria että yhteys muodostuu..ymmärsitköhän sepustuksen :) ) . Minun epilepsia ei pitäisi olla perinnöllinen ja epilepsia perinnöllisyys ei olekaan niin yleistä kuin luullaan.... kyllä te keinon keksitte, olet varmasti hyvä ja kykenevä isä ja hyvä kun asiat tuli mieleesi jo nyt niin ehditte "puimaan" asiaa. Hyviä äitejäkin on olemassa vaikka heillä epilepsia onkin :) Voimia sinulle!
Kyllä voit huoleti ottaa vauvan syliin ja viettää aikaa kahdestaankin. Kun lapseni syntyivät (olen nainen) ajattelin ihan samoin. Mutta pakkohan minun oli vauvat hoitaa! Olin yksin kotona kun mies oli reissuhommissa. Lääkevaihtokin oli päällä ja kohtauksia tuli. Minä ainakin saan aina jonkinlaisen auran vaikka en sitä itse tiedosta. Kerran olen antanut vauvan mummille ja sitten tuli kohtaus päälle. En muista ollenkaan antaneeni vauvaa. Jos oikein pelottaa niin totuttele vaikka istumalla lattialla vauva sylissä, ei pääse pahoja tapahtumaan. Muutenkin esikoisen kanssa meinaa olla vähän hukassa jos ei ole tottunut vauvoihin. Epiä on myös periytyvää sorttia mutta jos suvussasi ei sitä ole muilla niin olisin kyllä ihan huoleti. Sinusta tulee varmaankin hyvä isä, onnea teille molemmille!