Miksi Jemimalle soittanut puhuja oli peloissaan?
Pelko puhujillakin?
28 plus 28
441013
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
tulee käsilaukusta. Jemima on tulinen tytt
...eikä pelkää ketään.
Kristus on tekevä teidät vapaaksi.
Miksi niin harva on yhtä rohkea? Jumalanlapsella ei kait ole mitään pelättävää. Ainakana "jumalanvaltakunnassa"?
Puhuja saattaa olla peloissaan siitä että hän joutuu poliisitutkintaan seksuaalirikosten peittelystä. jos on tinnyt kuk tekijä on ja saarnannut ripissä tälle anteeksi sen syntinä, mutta ei ole ilmoittanut poliisille.
Mari Leppänenkin (os. Pentikäinen) on viitannut blogissaan yhteisön painostavuuteen ja pelkoihin. Ehkä sama huolen aihe.
piti viime viikolla hyvän iltahartauden. Oulussa nousee hoitomiehille kylmähiki kohta otsalle.
Radiohartaudenko?
niin!
http://areena.yle.fi/audio/901955
Kuuntelin juuri. Ainakin tuo oli hyvä ja puhutteleva
Muita keinoja SRK:lla ei olekaan käytettävissään. Oppi on otettu sota-ajan puolustusvoimilta, jossa käytetty ankarin rangaistus oli kuolemantuomio, jota ahkerasti käytettiinkin.
Edesmennyt SRK:n johtaja E.R. oli sota-ajan eversti ja hän toi pelottelujohtamismallin SRK:n ohjenuoraksi, jota noudatetaan edelleen. Kuten silloisessa sotaväessäkin, on aivan sama mitä johdettava itse ajattelee, mutta hänet saadaan alistumaan rangaistuksen pelolla.
SRK:n käyttämä ankarin rangaistus on taivaspoaikan pois ottaminen, saatanalle heittäminen ja helvetin matkalsiseksi julistamoinen ohon liittyy myös sosiaalinen eristäminen. Eli kovat ovat panokset SRK:lakin, sillä saatanalle heittämisen lisäksi sosiaalinen eristäminen on JOILLEKIN KUIN KUOLEMANTUOMIO. Ja tämän SRK tietää, ja on ankarinta rangaistustaan varsin ahkeratsi käyttänytkin.
ovat ne voimavarat, joilla vl-herätysliikettä johdetaan.
mutta hänkään ei ilmeisesti SRK:n pelkon vuoksi uskalla sanoa, että vääryyden uhreiltakin pitää pyytää anteeksi. Että ei riitä kun pakkulat (hoitomiehet), lyylerit (ilmiantajat) ja vaikenijat (sivusta seuraajat) keskenään sopivat asioita.
Rukoilemme hänelle ja muille rohkeimmille SRK:n alamaisille voimaa sanoa asiat vielä suoremmin. Niin suoraan, että sen käsittävät myös edellä mainitut rippisaarnan kohteet. Aamen.
mitä ylhäältä (Oulusta) annetaan, olet saatanan lapsi ja helvetin matkalainen.
Siinä ovat panokset kohdallaan...
sitten "oikea" vl? Tuntui uskomattomalta.
vasta reservissä. Sota-aikana pikkunilkki.
SRK on kertonut avoimesti virallisia oppeja kritisoivien olevan juuri näitä "laiteilla eläviä", eli heidät heitettäisiin heti saatanalle jos ei olisi SRK niin pahasti suurennuslasin alla tällä hetkellä.
Ja alistaja. Ne keinot otettiin SRK:ssa, joka ihailee kaikkea väkivaltaa ja tappamista, ilomielin vastaan.
Edelleenkin Ry:itten itsenäisyyspäiväjuhlissa ilannoidaan sotaa ja tappamista. Käykääpä ensi itsenäisyyspäivänä kuuntelemassa!
Suomen puolustusvoimat ja eritoten sodan aikainen armeijamme teki tehtävän, johon yksikään toinen Euroopan maa ei ole koskaan kyennyt suorituksiltaan vastaamaan. Teon arvokkuus ja merkittävyys on ja pysyy koko maailman historiassa yhtenä merkittävimmistä torjuntavoitoista ylivertaista vihollista vastaan. Olimme ainoa sotaan joutunut maa Euroopassa, jota ei miehitetty koskaan! Eli kun niille heikommille yksilöille eli karkureille on annettu ns. nappi otsaan on tämä ollut pakon sanelema asia, jota käytettiin vain viime tilassa pakosta. Tässä ei ole mitään hävettävää, koska rivien rakoilua ei olisi voitu muutoin estää.
Eli älä kehtaa verrata SRK:n johtamistapaa (oli sitten mikä tahansa) silloisen sodanjohdon toimia keskenään.
tähän "Eli kovat ovat panokset SRK:lakin, sillä saatanalle heittämisen lisäksi sosiaalinen eristäminen on JOILLEKIN KUIN KUOLEMANTUOMIO. "
Miten ihminen voi heittää ketään saatanalle? Jos minä sanoisin, että heitän sinut saatanalle ja sinä uskoisit tuollaiseen kykyyni ja mahdollisuuden todelliseen olemassa oloon, niin mitä se kertoisi,
a) sinusta yksilönä?
b) minusta yksilönä, tuollaisen täysin kuvitteellisen yliluonnollisen kyvyn omaavana?
Ei olisi asiat kummallakaan meistä hyvin, mutta jos minun asemani sinuun olisi jollakin tavalla hallitseva esim. vanhempanasi, niin rikosoikeudellinen vastuu kohtaisi kyllä.
Väärät toimet pitäisi käydä yksiselitteisesti läpi kunnolla! Mutta mitä niille pitäisi tehdä, jotka kärsivät vieläkin 15-30 vuoden takaisista sanaan pohjautuvista tapahtumista? Ammattiapua, koska ei olla sodassa ja on tilaisuus ja aikaa vapaassa maassa hoitaa terveydenhuollon kautta .
Sosiaalinen eristäminen on raakaa, mutta onko sitä tosiassa vl-uskon tiimoilta ja miten ilmenee?
Vl-liike heitti saatanan haltuun paljon ihmisiä, heidät eristettiin ulos vl-yhteisöstä, heitä ei saanut enää tervehtiä, eikä heidän kanssaan saanut olla missään tekemisissä.
Vl-liike on heittänyt saatanan haltuu kaikki epäuskoiset, jotka eivät usko samalla tavalla kuin he.
Kuinka suuren "torjuntavoiton" SRK on mielestäsi saavuttanut vanhanaikaisella armeijamaisella johtamisellaan? Pitkän rivin vanhojapiikoja, kun pojat painostettiin firmasta pihalle.
kirjoitit: "Ammattiapua, koska ei olla sodassa ja on tilaisuus ja aikaa vapaassa maassa hoitaa terveydenhuollon kautta .
Sosiaalinen eristäminen on raakaa, mutta onko sitä tosiassa vl-uskon tiimoilta ja miten ilmenee?
Valitettavasti yleisen terveydenhuollon kautta ei päästä hoitamaan niitä vaurioita ja haavoja, jotka ovat syntyneet jonkun hengellisen liikkeen omista hengellisistä tapahtumisista ja asioista. Hengellisellä liikkeellä on itsellään vastuu jo lähimmäisen rakkaudesta hoitaa nämä "potilaat".
Hengellisestä liikkeestä, varsinkin ekslusiivisestä liikkeestä erottaminen on mitä suurinta sosiaalista eristämistä.
väkivallan perusteleminen sillä, että mitä väliä -maillähän on toimiva terveydenhuolto, on SAIRASTA!
ovat löytäneet täältä suomi24 -palstalta vertaistukea.
Kun hoitokokouksista kerroin psykologille, niin hän neuvoi jättämään liikkeen, joka alistaa ja käyttää hengellistä vakivaltaa ihmisiin.
>>Väärät toimet pitäisi käydä yksiselitteisesti läpi kunnolla!>Mutta mitä niille pitäisi tehdä, jotka kärsivät vieläkin 15-30 vuoden takaisista sanaan pohjautuvista tapahtumista?>Ammattiapua, koska ei olla sodassa ja on tilaisuus ja aikaa vapaassa maassa hoitaa terveydenhuollon kautta .>Sosiaalinen eristäminen on raakaa, mutta onko sitä tosiassa vl-uskon tiimoilta ja miten ilmenee?
ihan silkkaa asiaa ja olen kanssasi aivan samaa mieltä ja rukoilen ja toivon, että saisin jonain päivänä todeta seuroissa istuessani, että nyt kuulen sitä oikeaa ja raamatullista, vanhanaikaista, herätyk-
sellistä Kristuskeskeistä evankeliumia, jota ennen ihmistä ja seurakuntaa korottamatta julistettiin.
Kaikkea Hyvää Sinulle!
hoitokokouspaineen alla eläessään 80-luvulla, kaikki olivat huolissaan että jos mielisairaalassa ei ole uskovaista lääkäriä joka en vaan kehottaisi "jättämään uskoa"...
Eli vl-lääkärin olisi pitänyt kertoa potilaalleen, että hoitokokoukset ovat siunauksellisia ja niitä pitää sietää taivaaseen päästäkseen vaikka mielenterveys menisi!
Mutta teksti löytyi:
Risto Leppänen
kappalainen
Lieto
KIISTA KIRKOSTA
”Kirkon pihalla käytiin kiivasta väittelyä”
Liedon kirkon edessä 5-vuotiaat pojat, Onni ja Anton kiistelivät siitä, kumpi omisti kirkon. Kirkko oli molemmille tuttu, oma. Siellä oli istuttu usein päiväkerhon kirkkotilaisuuksissa. Onni väitti painokkaasti: ”Tämä on minun kirkkoni”. Anton kinasi vastaan: ”Eipäs ole sinun, vaan minun!”
No mitäs siihen sanot, oikeasahan pojat olivat. Kotikirkon tuttuus toi oikeassa olemisen varmuuden.
Lasten kiista on ikkuna laajemmin ihmisten välisiin ristiriitoihin, mutta myös kiistaan uskon perinnöstä. Kuka edustaa oikeaa tulkintaa? Kenen uskonperintöä on seurattava? Vaihtoehtoisia tulkintoja on tarjolla ja totuuden saarnaajista ei ole puutetta. Ehkä halua suurimmaksikin on, vaikka siitä Vapahtaja erityisesti varoitti.
Kiivasta oli väittely alkukirkossakin, Apostolien teot kertovat Jerusalemin kokouksesta, jossa kiisteltiin Mooseksen lain tulkinnasta ja ympärileikkauksesta. Äkkiseltään on helppo hämmästellä Jerusalemin kokouksen tunnelmaa. Mistä moinen kiivaus? Kysymys Mooseksen laista ja ympärileikkauksesta oli kuitenkin koko juutalaisen uskon ydintä ja tunnettiin ”ikimuistoisista ajoista”. Toiset vaati kristityksi kääntyneiltä ympärileikkausta, toiset pitivät sitä tarpeettomana.
"Tukkivatko kiistat ja ristiriidat sinun uskontietäsi?"
Apostolien kokouksessa alkoi puhua Pietari. Mies, joka kirkastusvuorella oli ihastuksissaan katsellut Mooseksen ja Elian loistoa, mutta lopulta oppi turvautumaan yksin Jeesukseen. Sama Pietari, joka koettelemuksen hetkellä kielsi kolmesti Jeesuksen ja itki katkerasti. Pietari, joka Galilean leiritulilla sai uuden varmuuden ja lupasi rakastaa Herraansa. Näiden kokemusten kasvattamana hän alkaa puhua: ”Jumala joka tuntee kaikkien sydämet, osoitti hyväksyvänsä heidät... Hän ei tehnyt mitään eroa heidän ja meidän välillä, vaan puhdisti heidän sydämensä uskolla.” Ja jatkaa: ”Meidät pelastaa yksin Herran Jeesuksen armo, samalla tavoin kuin heidät.”
Puheessa armo nousee kaiken yläpuolelle. Siitä syntyi sopu, uusi varmuus ja vapaus. Alkoi evankeliumin leviämisen aika. Huomaan kaipaavani kirkkoomme Pietarin sanomaa. Sitä, joka sytyttää uuden varmuuden. Sitä, joka löytää sydämen. Viestiä, joka erottelematta vapauttaa ylpeyden kahleista. Ehdottomuus tekee kovaksi. Ihmisellä kun on ihmisen mieli.
"Missä on rukouksen ja armon henki?"
Vastakkainasettelujen tunkkaiseen maailmaan avautuu raitis ikkuna Jeesuksen jättämästä rukouslauseesta: ”Tulkoon sinun valtakuntasi”.
Katse kääntyy pois meistä, Jumalaan. Valtakunta kyllä tulee ilman minua ja sinua, mutta tässä tänä iltana, saamme rukoilla sitä, että se tulisi meidän osaksemme. Kirkko ja kaikki kristityt ovat joka päivä riippuvaisia Jumalan valtakunnan tulemisesta. Se ei ole itsestäänselvyys, sitä ei voi omia, mutta siitä saa olla osallinen. Uskon varmuus ei anna oikeutta astua valtakunnan kuninkaaksi, olemme vapaat kuninkaan murheista. Hän kyllä vie työnsä päätökseen.
Kirkkomaallakin syntyi sopu, pienet pojat jakoivat kirkkorakennukset, toinen sai kirkon, toinen kellotapulin. Voi sitä naurua ja iloa, joka poikien huulilta hersyi...
Ystäväni siinä missä nyt kuljet, saat sinäkin käydä suuren parantajan turviin.
Synnintunnustus:
Jumala,
ole minulle armollinen,
anna anteeksi heikkouteni,
epäoikeudenmukaisuus, jossa olen ollut mukana.
Anna anteeksi se, kun olen hiljaa seurannut sivusta.
Pese minut puhtaaksi rikoksistani,
tee minusta rohkea ja vapaa.
Anna luja luottamus Sinun valtakuntasi tulemiseen.
Synninpäästö:
Jumala kuulee Sinua ja minua, huokauksemme, pyyntömme. Jeesuksen Kristuksen tähden hän antaa kaikki Sinun syntisi anteeksi.
Lahjoittaa ilon ja rauhan.
Virsi 510
Missä olet pyhä?
8.3.2010 | Mari Leppänen
Kirkkomme kolmivuotinen teema osuu ytimeen. Pyhästähän tässä kaikessa on kysymys, eikö?
Itsekin olen kiertänyt kehää pyhän ympärillä jo jonkin aikaa. En tiedä osasiko sitä heti pyhän kaipuuksi sanoittaa, mutta sitä kai se on. Aikalaisilleni tämä kirkon elämä ja tavat olla, sekä sitten ne kaikki alakulttuurit, eivät ole aivan yksinkertainen juttu. Tai mitä sitä muiden puolesta mitään sanoo. Monissa, monissa keskusteluissa tämän on kuitenkin voinut aistia. Ja samaa kieltä puhuvat ne tutkimukset, joissa nuorten aikuisten uskonnollisuuden edessä ollaan vähän niin kuin kädet pystyssä. En minä yksin etsi pyhää. Jumalan ikävää on ilmassa.
Mutta mitä se pyhä sitten on? Mitä itse asiassa kaipaa?
Jotakin kai, mikä koskettaa. Mutta mikä meitä enää koskettaa? Kaipuu synnyttää tarpeen etsiä pyhää ja jokainen löytää sen sitten tavallaan. Minäkin olen yrittänyt hoitaa itseäni pyhällä. Olen yrittänyt viivähdellä pyhän kirjan äärellä. Ja olen yrittänyt hakeutua paikkoihin, missä pyhä on esillä. Ja kuitenkin niin usein tuntuu, että ympärillä ja itsessä onkin vain kylmyyttä ja kyynisyyttä. Katse kiinnittyy muotoihin. Ulkopuolisuuden kokemus uuvuttaa. Monet pyhät sanat ja asiat ovat edessäni, näen ne, ja kuitenkin katselen vain vierestä.
Miten tällaiseen pyhään voi tarrautua? Miten siitä voisi saada otteen? Tai olla edes altis, että pyhä voisi hipaista kosketuksellaan myös minua. Saatikka sitten jakaa siitä myös muille? Häivähdys pyhästä on hienosti oivallettu, koska häivähdyksiä ne vain ovat. Tunne, asia, kokemus tai tila. Ja häivähdyskin kantaa. Pyhän tilan pyhässä on kuitenkin jotain aivan erityistä. Siksi kai sitä kaipaa.
Niin, pyhä on kai aina jotenkin jumalallista? Jotakin ylimaallista, sellaista joka kurottuu tämän arjen yli. Ja sitten tuleekin vastaan juuri siellä arjessa. Jossakin kaikkein puuduttavimmassa. Arjen pyhän saavuttaakin helpommin. Ulkopuolisuuden kokemusta ei ole, koska arjessamme elämme kokonaisina. Arjen pyhä myös usein yllättää. Tulee juuri silloin, kun sitä ei ole osannut edes odottaa. Ja antaa levon.
Tarvitseeko pyhään yhteyden, pyhäin yhteyden? Huomaan, että toisinaan epäilen, ettei yhteisöllisyydessä ole mitään pyhää. Olisiko sittenkin niin, että Jumalan edessä on helpompi olla yksin? Jumala on paljon lempeämpi, kutsuvampi ja myös pyhempi, kun hänen kanssaan saa olla rauhassa. Kaikki ihmisyys ja sen mukana tuoma yhteisöllisyys peittävät pyhää ja tuovat mukanaan niin paljon vaatimuksia. Samanmuotoisuuden odotusta. Ja kuitenkin yhteyttä kaipaa. Voiko ilman sitä elää? Vai olenko se sittenkin minä, joka vaatii?
Olisiko niin, että pyhää on siellä missä ei ole pelkoa. Missä armo ja rakkaus ympäröivät, vailla vaatimuksia. Kaikissa niissä katseissa, kosketuksissa ja kokemuksissa – sielläkö olet, pyhä?
Ps. naisten päivän kunniaksi plogi, Satu. Samaa ajatuskulkua oli myös uusimmassa Villin jutussa, mutta ajatushan kiertää tunnetusti kehää.
...hoitoon. Monet ovat persoonallisuushäiriöisiä.
Miksi te annatte vallan tuollaisille tyypeille. Kyllä kai mikä tahansa hitleri ottaa vallan jos annetaan. Rivijäsenten oma syy.
ja arvostetuimpia henkilöitä.
Mitä tämä kertoo SRK:sta?
Rotukissayhdistys on hyvissä käsissä.
mistä hän oli peloissaan ? oliko kenties Jeminan sieluntilasta?
Johan se sanassakin sanotaan.
SRK:n sanassa. Eikä siinä raamatuita tarvita
hänen peloistaan oli ainaskin se, että hänen nimensä alkaa leviämään, ts. hän ei uskalla olla sanomistensa takana julkisesti ja tavallaan muutenkaan. Sama kuin siullakin. Vai uskallatko sanoa sanomisesi tunnettuna henkilönä?
Kyllä mää ainaski uskallan sanoa tunnettuna henkilönä sen mitä oon tällä palstalla puhunu. Tunnettu henkilö en halua olla muusta syystä.
Vl-liikkeessä on se hauska piirre, että AJATUSTENSA takia täytyy pelätä.
pitää jokaisen vl:n pelätä!
Odota vielä hetki, niin näet ja kuulet
siis kuka puhuja oli peloissaan ja mikä jemima..
oli rakas sisaremme, joka liiaksi harhapalstoilla viihdyttyään katsoi ylön yhteisen seurakunnan ja joutui laiteille. Monessa asiassahan Jemima toki on oikeassa, varsinkin siteeratessaaan Lutheria, mutta kun se semmoinen ei meitä ketään auta. Eihän ristin ryövärikään ollut oikeassa yhtään missään asiassa - armosta vain pelastui.
Tiki jokainen puhujariepu pelästyy kun lammas on eksynyt.
mestareita keksimään ilmaisuja: laiteilla, kososlaisuus, ekumeenihenki, lihan himo ja silmäin pyyntö, eriseura, lauletaan sydämet yhteen epäuskoisten kanssa jne jne.
jemima kertoi Mopin plaastalla että eräs puhuja on halunnut keskustella hänen kanssaan siitä miksi hoitokokousväkivaltaa ei voida julkisesti selvittää. He olivat keskustelleet myäös syntilistasta. Puhuja oli ollut siitä peloissaam että jos hänen henkilöllisyytensä tulee tietoon.