Tein juuri tunnelukko testin, jossa oli 14 kohtaa. Tuloksena sain 2 keskivahvaa ja kaikista lopuista erittäin vahva. Olen näin viallinen.. Onko mulla mitään mahdollisuutta muuttaa itseäni ?
Olen 19v tyttönen, seurustelen ekaa kertaa. Vuoden ollaan seurusteltu, mutta nyt on tullut vain riitoja ym. En osaa puhua mistään.. Tuntuu etten osaa edes seurustella.. Silti poikaystäväni on aivan ihana.
En vain tiedä kauan hän jaksaa minua tämmösenä... Hän on meinanut jättää minut monta kertaa.. Elän jatkuvassa ahdistuksessa koska niin sitten tapahtuu.
Kyllä muistan lapsuudessanikin näitä tunnelukkoja. Isäni oli myös alkoholisti, jolle en ikinä mitään puhunut. Nyt isompana olen vasta huomannut kuinka isäni on vaikuttanut minuun.. Olen nykyään tosi katkera siitä millanen lapsuus mulla oli.
En oikein tiedä enää kuka olen, ja mitä teen itseni kanssa.
Miten te olette selvinneet ? Pitäisikö minun kertoa poikaystävälleni tunnelukoistani, vai pitäisikö hän minua sitten hulluna ?... En kyllä tiedä miten kertoisin.
Pitäiskö mennä jonnekin terapiaan ?? En oikein tiiä uskaltaisko sitten. Onko ne sit kalliita ? Ja kokemuksia onko ne auttaneet ?
Olen 19v tyttönen, seurustelen ekaa kertaa. Vuoden ollaan seurusteltu, mutta nyt on tullut vain riitoja ym. En osaa puhua mistään.. Tuntuu etten osaa edes seurustella.. Silti poikaystäväni on aivan ihana.
En vain tiedä kauan hän jaksaa minua tämmösenä... Hän on meinanut jättää minut monta kertaa.. Elän jatkuvassa ahdistuksessa koska niin sitten tapahtuu.
Kyllä muistan lapsuudessanikin näitä tunnelukkoja. Isäni oli myös alkoholisti, jolle en ikinä mitään puhunut. Nyt isompana olen vasta huomannut kuinka isäni on vaikuttanut minuun.. Olen nykyään tosi katkera siitä millanen lapsuus mulla oli.
En oikein tiedä enää kuka olen, ja mitä teen itseni kanssa.
Miten te olette selvinneet ? Pitäisikö minun kertoa poikaystävälleni tunnelukoistani, vai pitäisikö hän minua sitten hulluna ?... En kyllä tiedä miten kertoisin.
Pitäiskö mennä jonnekin terapiaan ?? En oikein tiiä uskaltaisko sitten. Onko ne sit kalliita ? Ja kokemuksia onko ne auttaneet ?
Vastaukset 2
Vanhimmat
ja kunnon itsetutkiskelu auttaa, voin kokemuksesta sanoa.
Kysymys kuuluu: rakastatkos itseäsi? Joten auta itseäsi, ja tutustu itseesi. Älä ala hakemaan syitä isästäsi tai muista, vaan hae terapiasta apua. Katkeruudella ei rakenneta elämää. Etsi terapeutti tai psykologi johon saat luottamuksellisen asiakas suhteen, muuten hukkaat aikasi ja rahasi. Isälläsi on ollut vain ne eväät elämälleen, mitä hän on itse saanut, tai muuten kohdeltu. Hänellä on oma elämä, sinulla on omasi. "Isäni oli MYÖS alkoholisti", tarkoittaa että juot itsekkin. Mitä haluat niin kovasti unohtaa, edes pariksi tunniksi, että juot? Aiotko satuttaa itseäsi ja läheisiäsi niin kauan kun elät, vai tutustutko itseesi, löytäen vahvuutesi, aivan uudet voimavarat elää, ottaen itse vastuun omasta elämästäsi? Se sattuu, takuu varmasti. Kerran tai useamman, muttei koko ikää.
Luotatko poikaystävääsi? Kerro hänelle tunteesi, rehellisesti. Kerro hänelle murheesi, rehellisesti. Kerro hänelle myös, että teet asialle mitä voit, itsesi, teidän, ja hänen takiaan. Jos hän on meinannut jättää sinut jo asian takia, hän tiedostaa asian. Miksi hän sitten pitäisi sinua hulluna, kun aiot päästä ongelmasta. Mietit uskallatko hakea apua. Voi tulla hetki, jolloin sinun on saatava apua. Ihminen hakee apua, kun on pakko. Hae, ennenkuin on pakko. Hintahaitarit heittelee ilmaisista mielettömyyksiin, eikä hinta kerro mitään laadusta. Luottamuksen löytäminen on tärkeintä. Omasta kokemuksestani, sekä monia sivusta seuranneena, pystyn vilpittömästi sanomaan, AUTTAA. Älä enää mieti. On sinun elämästäsi kyse.
Jännää, että ihmiset miettivät näissä asioissa, hakevatko apua. Kun auto hyytyy hankeen, soitetaan apua, kun jalka ei toimi soitetaan apua, kun hissi ei toimi, soitetaan apua. Asiassa ei ole mitään hävettävää, vaan on terveen arvostelukyvyn merkki, kun lähtee hakemaan apua, kun sitä tarvitsee.