Tänään;
maanantai 19.4
Liikalihavuus on nykyään suurempi terveysriski kuin aliravitsemus. Kaikki eivät paisu ylipainoisiksi, vaikka syövätkin runsaasti. Ohjelma valottaa aineenvaihdunnan mekanismeja. T: BBC.
maanantai 19.4
Liikalihavuus on nykyään suurempi terveysriski kuin aliravitsemus. Kaikki eivät paisu ylipainoisiksi, vaikka syövätkin runsaasti. Ohjelma valottaa aineenvaihdunnan mekanismeja. T: BBC.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Tuo oli mielenkiintoinen ohjelma, ja todisti siis sen että ihmiset eivät liho samalla tavalla. Miksei mulla voisi olla sellainen kroppa joka muuttaa ylimääräiset kalorit lihasmassaksi... ;D Itsellä kun tuntuu että lihon kilon suklaapatukan katsomisestakin! Samoin siinä oli näitä todennäköisyyksiä jotka mun kohdalla vielä pitää paikkansakin; äitini oli iäkäs mut saadessaan ja reilusti ylipainoinen.
Ja ennen kuin joku lukee tekstini väärin ja luulee mun selittelevän lihavuuttani jollain tekosyyllä, niin ei tuossa lihavuudesta puhuttu, vaan siitä miksi jotkut lihovat ja jotkut eivät, vaikka kaikki söivät tuplasti päivittäisen suositellun kalorimäärän.
Kun oli muuta tekemistä. Mutta olisi ollut mielenkiintoista katsoa, itse olen hoikka ja kaksi lapsista samanlaisia (voivat syödä mitä vaan ja milloin vaan, niin kuin minä) ja kaksi taas lihoo helposti, mutta liikkuvat paljon niin eivät ole lihoneet, mutta selvästi ns. patukan mallisia ovat. Mies ja heidän koko perhe on lihavia, meillä taas on suvussa osa hoikkia ja osa lihoo helposti. Löytyyköhän tuo areenasta ?
Ei ollut vielä ainakaan Areenassa, mutta luulisi sen sinne tulevan!
Siinä oli siis ryhmä koehenkilöitä jotka kahden viikon ajan söivät tuplasti päivittäisen kalorimääränsä. Joku lihoi yli 6 kiloa, joku taas vain vähän. Joistakin huomasi selvästi että kiloja oli tullut ja joillakin kroppa näytti tismalleen samalta kuin ennenkin. Näillä, jotka lihoivat vain vähän, mitattiin että aineenvaihdunta oli vilkastunut, muistaakseni yhdellä jopa 30%! Sillä joka laihtui vähiten, ei aineenvaihdunta lisääntynyt, vaan hänen kroppansa muutti ylimääräiset kalorit lihasmassaksi. Kaksi koeryhmään kuuluvaa ei pystynyt syömään tuplakaloreita, heidän kroppansa ei siis vastaanottanut niin paljon ruokaa joten he eivät lihoneet. Lisäksi siinä tehtiin testi päiväkotilapsille, kaikki sanoivat olevansa vatsa täynnä, heille annettiin lautasellinen herkkuja. Jotkut lapsista tyhjensivät lautasta, jotkut taas eivät koskeneet siihen juuri lainkaan. Tutkijat tulivat siihen tulokseen että joillakin elimistö ei vastaanota ruokaa kun on täysinäinen olo.
Prisma taitaa uusintana ainakin tänään iltamyöhällä ja lauantaina aamupäivällä. Minäkin ajattelin katsoa jälkikäteen, kun eilen jäi näkemättä.
Tuo on tosi, että keho pyrkii kaikin keinon palautumaan siihen omaan painoonsa. Kerran sain jopa 116kg pudotettua, mutta heti jos löysään, nousee 120kg. Tein mitä tahansa, lenkkeilen noin 110 kertaa vuodessa tunnin lenkkejä hikoillen, mutta paino pysyy kuin kallio 117-120Kg.
Mutta eipä läskiksi ole haukuttu :) Lihas painaa..
On kyllä totta, että esim. minä en pysty syömään jos on maha jo ennestään täynnä, mutta omilla lapsilla olen huomannut, että nämä helpommin lihovat eivät syö herkkujakaan jos ovat jo syöneet ja sitten taas nämä "laiheliinit" vetävät herkutkin, vaikka olisivat just syöneet.
"""Siinä oli siis ryhmä koehenkilöitä jotka kahden viikon ajan söivät tuplasti päivittäisen kalorimääränsä. """
He söivät 4 viikkoa 10 000 kilokaloria päivässä. Normaalin tavallisen ihmisen tarvitsema kalorimäärä on n. 2000.
Ihmisen kuuluu liikkua joka päivä. Lihavat eivät liiku, vaan ahmivat sokeria, rasvaa ja hiilareita soffallaan.
Lihavat syövät huomattavasti enemmän ja siksi lihovat.
Koeryhmäläiset söivät alunperin ihan normaalisti nälkäänsä ja kaikki liikkuivat.
Mutta kaikki läskit siitä ohjelmasta kaivoivat jonkinsortin lihavuusgeenin esille. Että ihan kuin 1 syöty porkkana hoikalla kuluu ja "lihavuusgeenillä" varustetulla lihavalla se muuttuu rasvaksi peffaan.
Lihavuusgeeni on siis jo löydetty, että ei se mikään hatusta vedetty juttu ole. Toki sitäkään ei ole kaikilla lihavilla, mutta varmasti löytyy monen sellaisen lihavan taustalta, kenen suvusta lihavia löytyy muutenkin.
Tässä nyt aika monilta on jäänyt huomaamatta ohjelman tärkein opetus.
Vaikkakin joitain yksilökohtaisia eroja oli, suurimmat laihtumista ja lihomista vastustavat mekanismit löytyivät kuitenkin ruokailusta (= koehenkilö ei saanut syötyä tarpeeksi tai söi liikaa kun puhuttiin ylipainoisista) sekä aktiivisuudesta (osa koehenkilöistä kompensoi syömistä liikkumalla normaalia enemmän). Ja kaikki kuitenkin lihoivat. Aivan jokainen. Aivan, kuten ylipainoisista puhuttaessa aivan jokainen laihtui.
Mitä tästä sitten voidaan päätellä? Tämä nähdäkseni todistaa jo aiemminkin havaitut tutkimustulokset siitä että ns. läskigeeni sijaitseekin aivoissa. Että erot ovat ruokahalussa, eivät suinkaan esim. aineenvaihdunnassa.
Minua henk koht harmitti myös, että alipainoisten rinnalle ei otettu ylipainoisten ja normaalipainoisten verrokkiryhmiä ja tutkittu, miten heidän vartalonsa reagoi kun kalorimäärät tuplataan normaalista. Uskaltaisin väittää, että myös useimmilla normaali/ylipainoisilla keho jossain määrin pyrkii vastustamaan lihomista.
Olen aina sanonut, että vika on nimenomaan korvien välissä!
Ja silloin ongelmaa voi vähätellä jos se on korvien välissä?
Tuo dokumentti ei paljastanut mitään absoluuttista totuutta.
Ensinnäkin merkille pantavaa oli että alussa kun testiryhmälle paljastettiin ruokamäärät joka heidän pitäisi tulevina viikkoina syödä, pitivät he määriä aivan tolkuttomina. Moni ylipainoinen kuitenkin vetelee ihan samoja määriä. Eli ryhmällä oli ruokailutottumukset kunnossa. Kaikki testihenkilöt pitivät syötyä ruokamäärää kuvottavana, eikä ruoka edes pysynyt kaikilla sisällä vaan he oksensivat.
Toiseksi, ryhmästä kaikki muut lihosivat paitsi yksi jolla kasvoi osittain lihasmassa osittain läski. Tämä kaveri oli paljon urheilullisemman näköinen kuin muut. Hänen taustojaan ei kerrottu. Oliko hän kenties treenannut aikaisemmassa paljon? Jos on treenannut paljon elimistö muuttaa saadu kalorit huomattavasti herkemmin lihakseksi kuin sellaisella joka ei treenaa. Tämäkin on tunnettu fakta.
Kolmanneksi kiistämätön totuus: kukaan ei liho jos ei syö yli päivittäisen kulutuksen.
Mielestäni ainoa asia jonka dokumentti todisti oli se että ihmisillä on erilaiset ruokailutottumukset ja ruokahalu.
Seuraavan kerran kun joku sanoo että voi syödä niin paljon kuin haluaa eikä silti liho, kannattaakin heti kysyä: paljonko sinä sitten oikasti haluat syödä?
Toiseksi eniten porukasta lihoi se jolla alkujaan oli kaikkein pienin rasvaprosentti, ja hän oli kaikkein urheilullisimman näköinen mun mielestä. Se jolla kalorit muuttuivat lihasmassaksi, oli taas aika hintelä.
Mulle taas tuo dokumentti todisti että eri ihmiset lihovat eri tavalla. Ei siinä tutkittu ylipainoa vaan lihomista ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Kaikki osallistujathan olivat normipainoisia.
oli myös hieman asiaa ylipainoisista. New Yorkissa oli ylipainoisia vapaaehtoisia tutkittu, ensin heidät laitettiin tiukalle dieetille, laihtuivat muistaakseni 10 % painostaan. Dieetin jälkeen heidän ruokavalionsa muutettiin, että saivat tarvitsemansa energiamäärän. Kaikki tunsivat olevansa nälkäisiä, kroppa piti ylipainoa heidän normaalina painonaan ja pyrkii takaisin siihen. Vapaaehtoiset tunsivat olonsa jatkuvasti nälkäiseksi ja heidän aivonsa toimivat kuin henkilöt olisivat nälkäkuoleman partaalla. Sen vuoksi laihduttuaan on hankalaa pitää saavutettu paino, henkilön pitää taistella omaa elimistöään vastaan.
Itse olin lapsena normaalipainoinen ja teininä aloin kärsiä syömishäiriöistä. Painoni heitteli ahmimis ja kituuttamisjaksojen seurauksena 40 kilon sisällä alipainosta ylipainonkin puolelle. Nykyään on hyvin hankala pysyä painossa ja jojoilen kokoajan aikuisena. : ( Ja jotenkin koen kokoajan nälkää. Normaalipainoisena lapsena joka ei kiinnittänyt huomiota ollenkaan ruokailuun osasin paremmin määrittää milloin olen kylläinen ja milloin nälkäinen. Toivottavasti joskus nyt päästyäni tavoitepainooni (Olen laihduttanut 20 kiloa ylipainoisesta normaalipainoiseksi ja tiputan vielä 10) pystyn joskus pitämään painoni suht samoissa lukemissa.
Kyseisellä miehellä sanottiin olevan sellainen geenimuoto, joka muuttaa syödyn ylimääräisen rasvan lihakseksi. Kirjoittakaa ihmiset muistiinpanoja tärkeistä ohjelmista tai katsokaa ne uudestaan, niin ei tarvitse alkaa hatusta vetää syitä.
""" Toiseksi eniten porukasta lihoi se jolla alkujaan oli kaikkein pienin rasvaprosentti, ja hän oli kaikkein urheilullisimman näköinen mun mielestä. """
Sun mielestä ????
Heidän lihasmääräänsä ei mitattu eikä kerrottu kuinka paljon liikkuvat ja mitä syövät.
""" Se jolla kalorit muuttuivat lihasmassaksi, oli taas aika hintelä. """
Sinä näit hänet hintelänä.
""" Mulle taas tuo dokumentti todisti että eri ihmiset lihovat eri tavalla. """
4 viikkoa ei juurikaan mitään todista.
Lihavat lihottavat itsensä pikkuhiljaa ja syövät yli äyräidensä vuosia, jopa vuosikymmeniä.
Joten ei ole ihme, että ei läski ihan heti lähde, jos muuttaa elämäntyyliään.
Lihavat kyllä aina löytävät jonkinsortin tekosyyn lihavuuteensa.
Tunnen paljon lihavia ja he todellakin syövät aivan liikaa, eivätkä liiku.
Tunnen paljon hoikkia ja he todellakin syövät vähemmän sokeria, valkoista vehnää ja transrasvaa. Ja he liikkuvat.
Itse olen hoikka ja en nyt kauan paikoillani jaksa olla, eli keksin tekemistä, aina sitä kotonakin tekemistä löytyy. Mutta siinä olet oikeassa, ettei me hoikat syödä sokeria paljoa (en käytä kahvissa, enkä syö pullaa, kahvilassakin otan mieluummin suolaista kuin sokerista), ruisleipää sen olla pitää ja täysjyvä pastaa jne.
kun taas loytyi joku ei-lihava, joka tietaa lihavista, heidan tavoistaan ja fysiologisista ominaisuuksistaan kaiken. Me lihavat voimme nyt levata rauhassa, joku tietaa ja pitaa asioista huolen.
Eli siis sinä et usko, että kun syö terveellisesti ja liikkuu, niin ei liho, niinkö ? Ai niin mutta lihavilla on jostain syystä erilainen fysiologia joka tekee sen, että lihoo ja lihoo vaan ja mikään ei tehoa ? Kumma ettei minun opinnoissa tuollaista tiedetty, anatomiassa eikä fysioligissa. Vaan sinä ootkin viisaampi kuin ne kirjojen kirjoittajat.
Miten mä arvasin että vaikka kuinka sanon ettei tämä ole mikään selitys lihavuudelle niin joku lukutaidoton silti alkaa inttää vastaan? Ei siinä tutkittu lihavuutta, vaan sitä että eri ihmiset lihovat eri tavalla! Jotkut lihovat helposti ja jotkut taas eivät oikein mitenkään, kun verrataan ihmisiä jotka kaikki syövät liikaa! Jokainen koeryhmän jäsen söi liikaa, tuplakalorit päivittäin, ja he lihoivat eri tavalla. Siinä ei siis verrattu erilaisia ruokatottumuksia, eikä ylipainoisia (olivat kaikki normipainoisia/hoikkia) tai lihavuuden syitä eikä laihduttamista.
Ja heidän rasvaprosenttinsa mitattiin ennen kokeen alkua, ja sen jälkeen, ja tuolla joka mun mielestä oli sporttisimman näköinen, oli lähtömittauksessa matalin rasvaprosentti. Kyllä se nyt oikeasti kertoo siitä sporttisesta kropasta, eikä vain mun mielestä.
Kai minä tiedän, koska katson vieressä, mitä lihavat syövät ja paljonko vaan makaavat soffalla väsyneenä.
Ja sinä sitten yhden ohjelman perusteella heti löydät läskigeenin itseltäsi ja sen voimalla olet lihava lopun ikääsi.
Siis se vuosikymmeniä pikkuhiljaa hankittu ja pidetty läski ei vaan lähde keltään ihan heti.
Täytyy syödä kunnon ruokaa (ei sokeria, raffinoitua viljaa, margariini, transrasvaa jne...) ja LIIKKUA.
Toki kaikki herkuttelee joskus ja löhöövät vain. Tietenkin.
Miten rasva muuttuu lihakseksi?
Lihas kasvaa liikkuessa ja tarvitsee proteiinia.
Makaamalla ei mikään muutu.
Tosin lihakset kuluttaa rasvaa maatessakin.
Osa porukasta oksensi ruokansa, koska ei kukaa voi vetää 10 000 kilokaloria päivässä, paitsi ne läskigeenin omaavat eli puolet suomalaista vai ??????
Tavallisen tomistotyöläisen kaloritarve on n. 2000.
Kaloreita on erilaisia ja ne toimivat eri tavalla. Rasva ei suoraan mene suolistosta läskiksi peffaan.
Ja heitä ei tarkkailtu liikunnan suhteen, muuta kuin askelmittarilla, jonka nyt saattoi jättää vaikka kotiin.
Monet touhuavat sisälläkin, niin että kaloria palaa. Jopa soffalla.
"""Kun nykysuositusten mukaisesti syödään liikaa hiilihydraatteja, käynnistyy ylensyönnin noidankehä, sillä kaikki hiilihydraatit muuttuvat elimistössämme sokeriksi ja runsaasti syötyinä ne nostavat nopeasti verensokeria.
Elimistömme torjuu voimakasta verensokerin nousua erittämällä runsaasti insuliinia, joka heilauttaa verensokerin nopeaan laskuun. Nopeasti laskevan verensokerin elimistö tulkitsee ”energianpuutteeksi”, mikä synnyttää yhä lisää nälän tunnetta, vaikka juuri olisi syöty runsaasti ja elimistö itse asiassa samaan aikaan varastoi liikenevää energiaa mahdollisimman tehokkaasti rasvaksi – tämän seurauksena ihminen lihoo.
Kun hiilihydraattien määrää kontrolloidaan vältytään tuolta verensokerin nousujen ja laskujen kierteeltä, ja elimistö siirtyy polttamaan rasvavarastoja energiaksi."""
http://personal.inet.fi/koti/remeli/Suomalainen_ravitsemuspolitiikka!.htm
mielestäni on ihan selviö, että ihmiset lihoavat eri tavalla.
Mikäli näin ei olisi, tarkoittaisi se että kaikilla on samanlainen elimistö ja elintoiminnot.
Näin ei luonnollisestikaan voi olla.
On myös tutkittu, että mieli vaikuttaa kroppaan tässäkin asiassa, stressaantuneena ihminen lihoaa helpommin.
Oletettavasti stressi laukaisee jonkin säästöliekin kropalle.
Tunnen ihmisiä, jotka syö ihan älyttömän epäterveellisesti eivätkä liiku juuri ollenkaan, silti ovat langanlaihoja. Miten se on mahdollista, jos kerran kaikki lihoavat samalla mekanismilla?
Joillakin myös vaihtelee paino herkästi, kun taas toisilla se pysyy samana päivästä toiseen.
Itse kuulun niihin, joilla voi viikossakin paino vaihdella jopa 5 kiloa suuntaan tai toiseen, ilman mitään selvää selitystä!
Kyllä näin on! Ihmisten elimistöt toimivat eri tavalla, vaikka peruskuvio pitääkin paikkansa. Eli jos saa enemmän energiaa kuin kuluttaa muuttuu se rasvaksi (vararavinnoksi jota ei nykyihminen enää tarvitse kivikautiseen edeltäjäänsä verrattuna).
Ilman tiedettäkin tämän voi havaita jo omassa ystävä/perhepiirissään. Minulla on ystävätär, joka on todella hoikka, ollut aina normaalipainon alarajoilla. Ikää yli 40 ja monta lasta, syö kuin "hevonen" (tämän olen todistanut miltei päivittäin omin silmin) ja myös herkkuja.
Ei liho millään, itsekin on usein todennut. Geeniperimä on sellainen ettei alttiutta lihomiseen. Vissiin aineenvaihdunta ja hormonitoimintakin ehkä tukevat hoikkana pysymistä, vaikka ei siihen mitään "paukkuja" laitakaan. Melko liikunnallinen on.
"Huono" kalorinkulutussuhde (eli hyvä) eli kuluttaa kai sitten paljon kaloreita kaikkeen tekemiseensä ja varmaan elintoimintoihinsa. Minulla sitä vastoin tuntuu, että elimistö elää "säästöliekillä". Vaikka alentaisin kalorinsaamistani niin nekin kalorit kroppani käyttää entistä tarkemmin hyväksi. Ja pyrkii tekemään kaikkensa ettei laihtumista tapahtuisi.
p.s. valitettavasti en ohjelmaa nähnyt, vieläköhän sen jostain saisi....
Olen 39-v vainen. Aina ollut pitkä ja erittäin hoikka, en liho millään. Mutta mulla on kamalat ruokailutottumukset. Ahmin herkkuja koko ajan. Nyt pelkään, että syön itseni hautaan.. kysyin lääkäriltäkin asiasta mutta hän vaan nauroi, että älä huolehdi.. Onko muita laihoja makean ja rasvaisen 'lohtusyöjiä'? onko tullut terveysriskejä?
Mitkä ovat kolesterooli arvosi?
^ei ole mitattu. Sovittiin työterveyslekurin kanssa, että tehdään ensi vuonna laajempi kartoitus, neljänkympin huolto.. No verenpainetta mulla ei ainakaan ole. Täytyy nyt hillitä tätä ahmimista.
mieleen se, että joku "superlaihduttaja" oli elänyt yli vuoden pelkillä nesteillä ja vitamiinipillereillä, eli siinä näkyy rasvan tarkoitus parhaimmillaan - saa elää pahassa tilanteessa tosi pitkään odotellen seuraavaa satokautta.
Kaverin mies on samanlainen, ja hän on ihan normipainoinen. Kunnon ruokaa hän syö todella vähän. Kaverini, joka syö kunnon ruokaa, on hänen kanssaan ollessaan lihonut 15kg koska mies roudaa aina herkkuja hirveät määrät kotiin ja koska hän pitää itsekin herkuista, syö niitä miehen kanssa samaa tahtia. Nyt hän yrittää saada miehen olemaan ostamatta herkkuja kotiin jotta mies tukisi hänen laihduttamistaan.