Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Miksi?

    Miksi jotkut ovat aina riippuvaisia jostakin? Kuten minä. Pitää joko olla tupakoija, alkoholisti tai syömishäiriöinen. Onko se joku geeni? Jos ei pysty olemaan kohtuukäyttäjä voi tupakasta ja alkoholista tiukalla itsekurilla päästä eroon olemalla niitä ilman. Mutta syömättä ei voi olla eli siinä on opittava kohtuukäyttäjäksi. Se on aivan yhtä vaikeaa syömishäiriöiselle kuin alkoholin kohtuukäyttö alkoholistille. Miksi elämä on yhtä taistelua? Ilman tupakkaa ja alkoholia olen nyt pärjännyt jo muutaman kuukauden mutta syömättä en. Sitten kun onnistun olemaan jokun aikaa kohtuusyöjä iskee pakonomainen liikuntavimma ja minusta tulee riippuvainen siitä. Miten tästä paskasta pääsee ylös? Mikä onh pienin paha?
    3216
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 3

    Vanhimmat

    on se liikunta ja syöminen.
    Kaikilla ihmisillä on riippuvuuksia.
    Kyse onkin vain siitä, hallitsevatko kielteiset riippuvuudet elämää?
    Niitä vuorostaan voi hallita vain kieltäymyksillä, koska ihminen ei aina tarvitse sitä, mitä mieli tekee.

    Äänestä

    • Ei syömishäiriökään mikään pikkujuttu ole. Anoreksia voi viedä hengen. Eikä kovin hyvä ole pitemmän päälle sekään että ahmii mielettömiä määriä ruokaa ja oksentaa kaiken pois, päivästä päivään, vuodesta vuoteen. Siitä on kamalan vaikea päästä irti. Kun ei tosiaan voi ajatella, että en syö ollenkaan niin ei tule syötyä liikaa. Niin kuin juoppo voi ajatella viinasta. Kyllä se terveyden vie sekin.
      Mikähän minustakin teki riippuvuusriippuvaisen?

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    onneton minä kirjoitti:

    Miksi jotkut ovat aina riippuvaisia jostakin? Kuten minä. Pitää joko olla tupakoija, alkoholisti tai syömishäiriöinen. Onko se joku geeni? Jos ei pysty olemaan kohtuukäyttäjä voi tupakasta ja alkoholista tiukalla itsekurilla päästä eroon olemalla niitä ilman. Mutta syömättä ei voi olla eli siinä on opittava kohtuukäyttäjäksi. Se on aivan yhtä vaikeaa syömishäiriöiselle kuin alkoholin kohtuukäyttö alkoholistille. Miksi elämä on yhtä taistelua? Ilman tupakkaa ja alkoholia olen nyt pärjännyt jo muutaman kuukauden mutta syömättä en. Sitten kun onnistun olemaan jokun aikaa kohtuusyöjä iskee pakonomainen liikuntavimma ja minusta tulee riippuvainen siitä. Miten tästä paskasta pääsee ylös? Mikä onh pienin paha?

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu