Okei, olen pian 14-vuotias.
Mulla on poikaystävä, tai niinsanotusti, koska ei näin nuorilla suhde kauaa kestä.
Mutta luulis tän olevan hiukan outoa jo, vaikka nuori olenkin...
Oon saanut jo ensisuudelman,´tanssinut ''poikakaverini'' kanssa hitaita..
Olemme tosi läheisiä.
Joo, suurinosa tietää ''suhteestamme'' eikä ole yhtään sitä vastaan (Joka ei liittyisi asiaan mitenkään..).
Mutta olen ollut viimeaikoina tosi allapäin (yksityinen syy), mutta poikaystävällä on aina muuta menoa, hän välttelee minua.
Se tuntuu pahalta, en jaksa enään.
Hän korkeintaan kysyy että miksi olen allapäin, mutta siihen se jääkin.
Hän kysyy, mutta ei edes vaivaudu pysähtymään vaan kysyy kävellessään ohitseni eikä kohdista katsekontaktia!!
Olisiko hänellä toinen? onko hän vain kyllästynyt?!
Olen toisinaan ollut tosi maassa, ja on tärkeitä asioita unohtunut...
En muista edes milloin suutelimme (ensisuudelma) ja milloin on siitä kulunut vuosi!
En muista mikä kesä tanssimme (ekaa kertaa), kaikki häneen liittyvät asiat ja muut, ovat kuin tuulen puhaltamia pois...
Voikohan olla, että tämä ei ole sitä mikä meille on tarkoitettu?!
Mulla on poikaystävä, tai niinsanotusti, koska ei näin nuorilla suhde kauaa kestä.
Mutta luulis tän olevan hiukan outoa jo, vaikka nuori olenkin...
Oon saanut jo ensisuudelman,´tanssinut ''poikakaverini'' kanssa hitaita..
Olemme tosi läheisiä.
Joo, suurinosa tietää ''suhteestamme'' eikä ole yhtään sitä vastaan (Joka ei liittyisi asiaan mitenkään..).
Mutta olen ollut viimeaikoina tosi allapäin (yksityinen syy), mutta poikaystävällä on aina muuta menoa, hän välttelee minua.
Se tuntuu pahalta, en jaksa enään.
Hän korkeintaan kysyy että miksi olen allapäin, mutta siihen se jääkin.
Hän kysyy, mutta ei edes vaivaudu pysähtymään vaan kysyy kävellessään ohitseni eikä kohdista katsekontaktia!!
Olisiko hänellä toinen? onko hän vain kyllästynyt?!
Olen toisinaan ollut tosi maassa, ja on tärkeitä asioita unohtunut...
En muista edes milloin suutelimme (ensisuudelma) ja milloin on siitä kulunut vuosi!
En muista mikä kesä tanssimme (ekaa kertaa), kaikki häneen liittyvät asiat ja muut, ovat kuin tuulen puhaltamia pois...
Voikohan olla, että tämä ei ole sitä mikä meille on tarkoitettu?!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Otan osaa. Mutta minulla ei edes koskaan ole ollut ketään. Silti sekin kuullostaa paremmalta kuin tuo. Mitä jos kysyisit häneltä suoraan, että haluaako hän sinua enää/onko hänellä toinen. Pidän kuitenkin teille peukkuja pystyssä, mutta pelkään pahaa. :'(
Sanotaanko että teidän suhteenne on lähtenyt rakentumaan melko epävakaalle pohjalle. Ainakin oma asenteesi on "ei tän ikäsillä suhteet kestä". Toisaalta tuon ikäisenä aloitetut suhteet ei kestäkään kovin usein, sillä silloin ollaan niin lapsia vielä ja on kiire päästä seurustelemaan.
Tuollaiset suhteet vaan satuttaa jompaakumpaa tai molempia. Aina pitäisi miettiä, haluaisiko vakavasti seurustella tyypin kanssa ja olla asenteella, että ´kaikki tai ei mitään.´
Kurjaa sanoa, mutta näyttäisi siltä, että pojan tunteet on alkanut viilentyä. On aika PUHUA. Niin yksinkertaista se on. Hei, se on sun poikaystäväs, sille nyt ainakin PITÄISI pystyä puhumaan.
Ei se haitta, jos et muista tuollaisia päiviä, kuin että koska suutelitte ensimmäisen kerran. En minäkään muista, koska olen suudellut ekan kerran poikaystäväni kanssa. Eikä minun tarvitsekaan.