Hei!
Haluaisin tietää löytäisinkö ketään, joka on kärsinyt samoista oireista. Olen 18-vuotias nainen, ja ensimmäiset oireet alkoivat noin. 5 vuotta sitten. Aluksi pelkkää huimausta, sosiaalisten tilanteiden pelkoa, vaikea liikkua ruuhkassa, jne. Nykyään nämä ovat kadonneet, mutta pää ei tunnu kestävän. Olen viimeisen kolmen vuoden aikana saanut kolme äärimmäisen pahaa kohtausta. Näihin kohtauksiin liittyy järkyttävä ahdituneisuus, levottomuus, epätodellinen olo/oudot ajatukset, todellinen sekavuus ja sekoamisen pelko. Suurin näistä, ja syy tähän kaikkeen on tuo sekoamisen pelko. Noin vuoden olin ilman sen kummempia sekavia ajatuksia, mutta nyt taas eilen puhkesi kohtaus. Tuolloin en voinut tehdä mitään, henki ei kulkenut, mikään mitä yritin ajatella tai tehdä ei auttanut, tuntui että päässä voisi napsahtaa minä hetkenä hyvänsä. Tuota tilannetta on todella, todella vaikea kuvailla. Näissä hetkissä tahtoisin lyödä tajun mahdollisimman nopeasti pois, että en tuntisi mitään. Näissä tilanteissa yleesä myös luulen, että olen seonnut. Nyt olen saanut rauhoitettua itseäni hieman xanorilla, mutta pelko jyllää edelleen aivoissa, kuten viimeiset viisi vuotta. Pelkään, että joudun taas aloittamaan kaiken alusta ja käsittelemään jokaisen ajatuksen yksi kerrallaan. Osittain aiheutan varmaankin kohtaukset myös itse, sillä pelkään niin paljon tuota sekoamista ja sekavuuden oloa, että se saattaa laueta joskus pelkästään siitä.
Terapiassa kävin kaksi vuotta, vaiko kolme, mutta en sieltä löytänyt sen suurempaa apua. En saa apua siitä, että kerron miltä tuntuu ja miksi tuntuu. Olen myös syönyt Seronil 20mg, tällä hetkellä vain 10g. Haluaisin elää ilman lääkitystä, mutta nyt joudun varmaan taas nostamaan tuohon 20mg tai vaihtamaan lääkettä. Tokkurapölly-lääkitystä en kumminkaan tahdo.
Tuntuu että olen yksin ajatuksieni kanssa, siis sillä tavalla, että kukaan muu ei ole kokenut samanlaista. Suuresti helpottaisi ja auttaisi, jos olisi muita jotka ovat kokeneet samaa/selvinneet samasta. Auttaisi jos tietäisin että tämä ei ole maailmanloppu ja tästä voi parantua. Mielummin kärsisin ihan mistä muusta vaan, kuin tällaisestä.
Olo on todella epätoivoinen. Lääkitsenkö itseäni loppuelämäni rauhoittavilla vai parannunko.
En tiedä mitä tehdä.
Haluaisin tietää löytäisinkö ketään, joka on kärsinyt samoista oireista. Olen 18-vuotias nainen, ja ensimmäiset oireet alkoivat noin. 5 vuotta sitten. Aluksi pelkkää huimausta, sosiaalisten tilanteiden pelkoa, vaikea liikkua ruuhkassa, jne. Nykyään nämä ovat kadonneet, mutta pää ei tunnu kestävän. Olen viimeisen kolmen vuoden aikana saanut kolme äärimmäisen pahaa kohtausta. Näihin kohtauksiin liittyy järkyttävä ahdituneisuus, levottomuus, epätodellinen olo/oudot ajatukset, todellinen sekavuus ja sekoamisen pelko. Suurin näistä, ja syy tähän kaikkeen on tuo sekoamisen pelko. Noin vuoden olin ilman sen kummempia sekavia ajatuksia, mutta nyt taas eilen puhkesi kohtaus. Tuolloin en voinut tehdä mitään, henki ei kulkenut, mikään mitä yritin ajatella tai tehdä ei auttanut, tuntui että päässä voisi napsahtaa minä hetkenä hyvänsä. Tuota tilannetta on todella, todella vaikea kuvailla. Näissä hetkissä tahtoisin lyödä tajun mahdollisimman nopeasti pois, että en tuntisi mitään. Näissä tilanteissa yleesä myös luulen, että olen seonnut. Nyt olen saanut rauhoitettua itseäni hieman xanorilla, mutta pelko jyllää edelleen aivoissa, kuten viimeiset viisi vuotta. Pelkään, että joudun taas aloittamaan kaiken alusta ja käsittelemään jokaisen ajatuksen yksi kerrallaan. Osittain aiheutan varmaankin kohtaukset myös itse, sillä pelkään niin paljon tuota sekoamista ja sekavuuden oloa, että se saattaa laueta joskus pelkästään siitä.
Terapiassa kävin kaksi vuotta, vaiko kolme, mutta en sieltä löytänyt sen suurempaa apua. En saa apua siitä, että kerron miltä tuntuu ja miksi tuntuu. Olen myös syönyt Seronil 20mg, tällä hetkellä vain 10g. Haluaisin elää ilman lääkitystä, mutta nyt joudun varmaan taas nostamaan tuohon 20mg tai vaihtamaan lääkettä. Tokkurapölly-lääkitystä en kumminkaan tahdo.
Tuntuu että olen yksin ajatuksieni kanssa, siis sillä tavalla, että kukaan muu ei ole kokenut samanlaista. Suuresti helpottaisi ja auttaisi, jos olisi muita jotka ovat kokeneet samaa/selvinneet samasta. Auttaisi jos tietäisin että tämä ei ole maailmanloppu ja tästä voi parantua. Mielummin kärsisin ihan mistä muusta vaan, kuin tällaisestä.
Olo on todella epätoivoinen. Lääkitsenkö itseäni loppuelämäni rauhoittavilla vai parannunko.
En tiedä mitä tehdä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
kuulostaa minusta paniikkihäiriöiltä. Itse olen saanut samanlaisia: tunne että tapahtuu jotain kamalaa, kaikki on ihan sekaisin, ajatukset ja kaikki.. Hulluksi tulemisen pelko on päällimmäisenä ja tuntuu ettei mikään auta. Itse otan silloin puolikkaan 5mg:n Diapamin ja vaikka sen vaikutus alkaa vasta myöhemmin niin jo tieto siitä että se tulee auttamaan rauhoittaa minua. Lisäksi tieto siitä että kohtaus menee ohi ja on paniikkihäiriö on helpottavaa, pahimmalta se tuntui silloin alussa kun ei tiennyt mistä oli kyse. Itsellä oli näitä kohtauksia lähes viikoittain noin kymmenen vuotta sitten, nyt niitä tuli vuosi sitten muutama. Ne johtuu minulla aina elämäntilanteesta jos on joku muutos menossa. Jostain olen lukenut että joku syy niihin aina on, mikä se sitten on kelläkin??
Kiva tietää että samanlaisia kokemuksia löytyy. Lääkärit ei koskaan osanneet suoraan määrittää että mikä vaivaa, itse kyllä aina miettinyt paniikkihäiriötä kun sitä suvustakin löytyy.
Haluaisin tietää miten itse hallitset näitä kohtauksia, tai niitä tulemasta? Itselläni nyt ollut tuosta viime kohtauksesta lähtien jokapäiväinen ahdistus ja pelko siitä, että toistuu, mikä saattaa jo itsessään sen laukaista. Rauhottavaa tilanteeseen kyllä löytyy, mutta pelottaa myös se, että vaikutuksen lakattua, mitä jos sama fiilis jatkuukin? Joten, miten itse rauhoittelette itseänne?
Periaatteessa turhaahan on pelätä, sillä eihän siinä muuta ole kuin vain todella sekava olo, mitään ei kumminkaan tapahdu. Tai näin yritän itselleni asian järkeillä, jotta se ei pelottaisi niin paljoa.
Olisi mukava (tai no mukava ja mukava) kuulla myös muiden samankaltaisia kokemuksia miten on tällaisesta kaikesta päässyt yli.
www.eft.fi Akupainelulla voi vapautua pelkotiloista itsehoidolla.
Eräs viisas on tutkinut ja huomannut, että tiettyjen vitamiinien puutokset aiheuttavat paniikkihäiriötä ja muita mielenterveyden häiriöitä. Noita vitamiineja syömällä sitten paniikkihäiriöistä ja muista on parannuttu. Lue kirja jossa kerrottu nämä asiat ja annettu hoito-ohjeet vitamiinikuuriin myös paniikkihäiriöstä vapautumiseksi: Joan Matthews Larson Ph.D. - Vapaudu masennuksesta luonnon keinoin.