Heippa!
Olen kaksivuotiaan tytön opiskelijayh-äiti. Kertokaa vertaiseni mistä revin voimat kunnon opiskeluun, lapsen laadukkaaseen hoitamiseen pväkodin ohella, uuden poikaystävän löytämiseen, kotitöihin ja virkistykseen????
Kirjoitin tämän vähän pilke silmä kulmassa. Toki tuon mussukan hyvinvointi kulkee aika lailla ensimmäisenä asiana elämässä. Mutta itseään ei saa aivan vetää kehäraakiksi. Äitinikin kailottaa "kyllä minä 3 lapsen yksinhuoltajana..."
Erityisesti kiinnostaisi miten löytää ymmärtäväinen kumppani elämään. Ainakin täyty koittaa hoitaa omat asiansa mahd. hyvin.
Terapiassa ramppaan. Omat tunteet täytyy tunnistaa ja hyväksyä.
Hyvää yötä, kannattaakin tästä mennä nukkumaan.
Olen kaksivuotiaan tytön opiskelijayh-äiti. Kertokaa vertaiseni mistä revin voimat kunnon opiskeluun, lapsen laadukkaaseen hoitamiseen pväkodin ohella, uuden poikaystävän löytämiseen, kotitöihin ja virkistykseen????
Kirjoitin tämän vähän pilke silmä kulmassa. Toki tuon mussukan hyvinvointi kulkee aika lailla ensimmäisenä asiana elämässä. Mutta itseään ei saa aivan vetää kehäraakiksi. Äitinikin kailottaa "kyllä minä 3 lapsen yksinhuoltajana..."
Erityisesti kiinnostaisi miten löytää ymmärtäväinen kumppani elämään. Ainakin täyty koittaa hoitaa omat asiansa mahd. hyvin.
Terapiassa ramppaan. Omat tunteet täytyy tunnistaa ja hyväksyä.
Hyvää yötä, kannattaakin tästä mennä nukkumaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minä olen pian 4-vuotiaan tytön yh. Opiskelen, käyn töissä ja kuntosalilla 3-4 kertaa viikossa ja kotityötkin tulee tehtyä. Viihteelle ehdin joka toinen vkl kun lapsi on isällään ja uusi mieskin on tässä vähän aikaa sitten löytynyt.
Kertaakaan en ole miettinyt mistä voimia. Alusta asti kun lasta tehtiin valmistauduin siihen että olen joskus yh..ja niinhän siinä kävikin. Pelkästään se että minulla on tuo ihana tyttö riittää antamaan voimia. Jokainen tekee sen minkä jaksaa/pystyy, ei pidä yrittää liikaa. Kun äiti voi hyvin voi myös lapsi.
Onko lapsi isällään koskaan? Tai asuuko mummo lähistöllä? Se mikä minulla auttaa on yksinolo. Joskus kun lapsi on isällään vietän koko vkl:n yksin kotona. Siinä ehtii rauhoittua ja ajatella asioita eri lailla kuin lapsen ollessa kotona.
..nirhasi sen kuuluisan kissankin, mutta kysynpä silti: missä tyttäresi on sillä aikaa kun käyt kuntosalilla? Entäs miten rahasi riittävät kuntosalimaksuihin? Itse haluaisin käydä salilla mutta noihin ongelmiin en ole vielä löytänyt ratkaisua..
Anna kaiken ylimääräisen olla....tee vain ne asiat jotka on oikeasti PAKKO tehdä, kotitöissä niitäkin riittää loputtomiin. Omat asenteet ovat kaiken a ja o.
Itse olen 4 lapsen yh ollut 2 vuotta, elämäni rikkainta(rahallisesti tiukkaa), helpointa ja parasta aikaa! Olen nauttinut jokaisesta uudesta päivästä, niin arkisin työpäivistä kuin viikonloppuisin ja lomaisin kotipäivistä. Varsinkin mennyt vuosi kun löysin upean ihmisen(4 lapsen yh-isä) jakamaan ilot ja surut, silti oma arkeni on tässä ja nyt, (asumme erillään - niin kauan kunnes lapset lentävät pesistä).
Ei huushollin tarvitse olla kuin mainoslehdestä. Tärkeintä että sinä ja tyttäresi viihdytte siellä, lepäätte, rentoudutte. Ota myös omaa aikaa itsellesi, jos tapaamiset ei hoidu lapsen isän kanssa, eikä ole sukulaisia ja tuttuja, niin ota vaikka MAL:n hoitaja kerran viikossa iltaisin pariksi tunniksi ja välillä vaikka vuorokaudeksi. Voit halutessasi lähteä vaikka kesälavalle tms.
Tapaan edelleen monia jotka väsyttävät itsensä sillä että riittämättömyyden tunne ajaa tekemään paljon ylimääräistä, jolloin on niinkuin muille näyttää että pärjää. mm. koti hohtavan puhdas, leivotaan vähän väliä (mikäs siinä jos se on itselle se voimavaran antaja) yms. Eri asia ne jotka ovat mm. harrastus- yhdiostystoiminnassa mukana, ne yhteisöt yleensä antavat enemmän kuin ottavat, jos ne muuttuvat vain velvollisuudeksi on silloin osattava vähentää/lopettaa toimintaansa.
Maksaahan se mutta on välillä laitettava vaakakuppiin valmisruoka, imuroinnit väliin, osto pulla, iloinen pirteä olotila vai kokkaaminen, siivous, väsymys, hermostuneisuus. Raha on vain rahaa - välillä riittää välillä ei mutta väsymystä ja menetettyä terveyttä, mielenterveyttäkään ei voi rahalla mitata, jos ne menettää ne ei ole ostettavissa takaisin!