Ainakin Kohtauspaikalla jotkut mittailevat jopa koko päivän (useitakin päiviä) omia verensokereita samaan aikaan kahdella eri mittarilla ja vertailevat sitten arvoja keskenään, mutta miten se on mahdollista, jos jakelusta saa liuskoja vain yhteen mittariin? Tuskin kukaan 1-tyyppiläinen edes ostaa itse liuskoja, vars. jos on pumpulla ja saa monessa paikassa saa rajattomasti liuskoja.
2 eri mittaria
vs 12,4
26714
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Monet kunnat vaihtavat mittarimallin kilpailutuksen seurauksena 2-3 vuoden välein. Jotkut tekevät viimeisillä vanhan mittarin liuskoilla vertailua uuden mittarin lukemiin. On hyvinkin hyödyllistä, koska mittareiden lukemissa on usein selvää poikkeamaa keskenään niin, että joku mittarimalli voi systemaattisesti antaa alempia tai korkempia lukemia kuin toinen.
Oman mittarin tarkkuutta voi tutkia laboratoriossa, kun otetaan paastosokeri. On tehtävä samasta laskimon reiästä näytteennoton jälkeen omalla mittarilla mittaus tai parikin. Näitä omia mittauksia voi sitten verrata "viralliseen" tulokseen, kun sen saa tietää. Mittauksen omalla mittarilla voi tehdä myös sormenpäästä heti laskimonäytteenoton jälkeen, mutta tarkemman tuloksen saa, jos mittauksen saa tehtyä laskimoreiästä.
Tiedän kyllä, että mittarit vaihtuvat joissakin paikoissa kilpailutuksen takia, mutta miksi ihmeessä mittauksia pitää tehdä tuohon malliin pitkin päivää, kun varmaan eron huomaisi vähemmästäkin? Tuntuu vaan niin väärälle, että jotkut käyttää liuskoja tuplamäärän yhteen mittaukseen, kun kaikki ei saa liuskoja edes tarpeeksi. Enkä muutenkaan jaksa uskoa että eri mittareiden näyttämillä eroilla olisi kovinkaan suurta vaikutusta loppupeleissä. Pienistä mittaeroista tulee vaan kelju nipottamisen maku, koska kaikki ei saa liuskoja edes tarpeeksi ja toiset sitten läträä niillä puolihuvikseen.
Ainakin oman mittarini valmistaja ilmoittaa että mittausta ei voi tehdä laskimonäytteestä, koska siitä tulee virheellinen tulos.
Itse olen vertaillut mittareita siinä vaiheessa kun mittarini on vaihtunut tai jos käytettävissäni on kaksi mittaria. Tällä hetkellä on kaksi mittaria kun lääketestausta varten annettiin lääketehtaan määräämä mittari. Oma mittarini on jo muutaman vuoden vanha ja mittalukemat vaihtelee mittareiden kesken molempiin suuntiin samastakin sormenpäänpisarasta otettuna. Lukemissa on siis hajontaa, kuten olen todennut samasta pisarasta testatessa ja liuskaa välillä vaihtaen.
"Ainakin oman mittarini valmistaja ilmoittaa että mittausta ei voi tehdä laskimonäytteestä, koska siitä tulee virheellinen tulos."
Tuohon on selityksenä se, että verensokerin muutostilanteessa sormenpäämittauksen antama lukema muuttuu nopeammin kuin laskimosta tai esimerkiksi käsivarresta muuten mitattu.
Paastotilanteessa kuitenkin verensokeri yleensä pysyy vakaampana ja sormenpäämittaus antaa tai ainakin pitäisi antaa lähelle laskimolukemia.
Eräs tunnettu mittarivalmistaja kertoo:
"Verensokerin mittaamiseen tarvitaan pisara tuoretta kokoverta. Siihen voidaan
käyttää tuoretta laskimo-, kapillaari-, valtimo- tai vastasyntyneen verta."
http://www.accu-chek.fi/multimedia/documents/avivananomanual.pdf
sivu 79
Muualla huomautetaan verensokerin muutostilanteiden aiheuttamista eroista sormenpää- ja vaihtoehtoisten mittauspaikkojen välillä.
Mielestäni tarkin vertailu saadaankin mittaamalla laskimosta otetusta verestä samalla kertaa, kun siitä otetaan laboratoriota varten näyte.
Itse sain samassa tilaisuudessa laskimnäytteestä lukeman 6,6, sormenpäästä 5,7. Laboratoriotulos oli 6,5. Siis mittarini näytti hyvin tarkkaan samasta reiästä otetusta näytteestä. Sormenpäästä mitattu arvo poikkesi selvästi. Lähtiessäni kotoa 45 min. aikaisemmin mittasin lukeman 4,9. Maksa teki tehtävänsä ja nosti poikkeuksellisessa tilanteessa verensokerin ylös. Verensokeri todennäköisesti muuttui koko ajan.
Tuollaisen esimerkin takia en oikein pidä paastosokereiden mittaamista laboratoriossa mielekkäänä, koska poikkeava tilanne (syömättä, juomatta, ilman mahdollista lääkitystä) sotkee koko homman ja antaa todella epämielekkäitä arvoja verrattuna kotona tehtyihin mittauksiin. Oman mittarin tarkistukseen laboratoriomiitaus käy ja on suositeltavakin.
Tosiaan ihmeellistä liuskojen tuhlaamista.. Kaikki jakelun mittarit on hyväksyttyjä myös mittaustarkkuudelta, niin on täysin turhaa kuluttaa kalliita liuskoja tuollaiseen mittailuun. Ei kai kukaan tervejärkinen muutenkaan tee tuollaista jatkuvaa varmistusmittailua. Ilmeisesti kyse on tästä ketjusta http://www.diabetes.fi/ubbthreads/showflat.php?Cat=0&Board=2&Number=1868337&Searchpage=1&Main=1868337&Words=&topic=1&Search=true...
Niin, siis minä ymmärsin, ettei tuossa kritisoitu mittarien mittaustarkkuutta, vaan lähinnä sitä kuinka suuria eroja voi kahden eri mittarimerkin välillä olla. Ja mitä se saattaisi tarkoittaa hoitavalle puolelle, kun arvot yhtäkkiä laskevat selvästi. Todellisuudessahan tuossa ei ollut tapahtunut mitään muutosta, näin ymmärsin. Ainoastaan mittari vaihtunut. Eikä kyse ollut jatkuvasta varmistusmittauksesta. Kyseinen henkilö tarkisti ymmärtääkseni vain matalat arvo, ei siis kaikkia eikä jatkuvasti.
Itse en tiedä onko liuskojen tuhlausta, jos tulos ei vastaan omia tuntemuksia ja haluaa tarkastaa tilanteen ennenkuin alkaa toimimaan. Oletan, että tuokin testailija sai selvyyden, että uuden mittarin skaalaus on matalia arvoja korostava, joten omat toimenpiteet voi sitten sovittaa uudelle skaalalle.
" Kaikki jakelun mittarit on hyväksyttyjä myös mittaustarkkuudelta, niin on täysin turhaa kuluttaa kalliita liuskoja tuollaiseen mittailuun."
Mitkä ovat vaatimukset mittaustarkkudelle? Miten tämä todetaan tilattujen mittareiden ja liuskojen osalta vastaanottotarkastuksissa? Ei kai totetamista jätetä loppukäyttäjälle?
Minun muistini mukaan kilpailutettaville mittareille oli olemassa jonkinlainen tarkkuusvaatimus mittaustulosten suhteen. Onneksi eivät kuitenkaan ihan mitä vaan kiinalaista versiota hyväksyneet.
Niinpä, mutta jos katsoo noita eroja tuossa sarjassa (kopsaan sen Kohauspaikalta tänne)
" A. 4,3 - 3,8 - 4,8 - 4,5 - 4,9 - 3,9 - 4,5 = ka 4,4 mmol/l
B. 3,8 - 3,0 - 3,6 - 3,6 - 3,7 - 3,5 - 3,8 = ka 3,6 mmol/l "
niin ei tuossa järin suuri eroja ole missään kohdassa eikä metsään mennä, vaikka tankkaisi kumman mittarin mukaan vaan. Niin tietty, jos kohtuudella tankkaa eikä vetäse pussikaupalla karkkia. Sitä vaan tässä mietiskelin, että vaikka mikä arvo vaan ylärivistä nousisi tankkauksen jälkeen muutamalla pykälällä, n iin mulle se olisi vielä loistava tulos ja varmaan suurimmalle osalle diabeetikoista. Näin ulkopuolisen silmin katsottuna tuollainen mittailu ja tarkkuusseuranta ei vaikuta kovin järkevälle touhulle. Vanhan mittarin liuskat kun on tarkoitettu käytettäväksi ensin loppuun eikä samanaikaisesti eikä tuollaiseen moninkertaiseen varmistelun varmisteluun.
Minä olen tuo testin tekijä ja koska täällä on tullut näin intohimoinen keskustelu tuosta vertailustani, niin kommentoin jotain (ja vain tämän kerran).
Ensinnäkin en ole täällä aiemmin kirjoitellut, joten turha syytellä muita kirjoittelijoita arvelemalla minuksi.
Toisaalta olen saanut kiitosta tuosta testistä jopa hoitotaholtani, koska he eivät tienneet noin systemaattisesti matalien arvojen erosta oman entisen ja nykyisen mittarin välillä. Kun minun pitää perustella miksi yhtäkkiä on alkanut tulemaan selkeästi enemmän noita alle 4mmol/l arvoja, niin perusteluna oli erittäin tärkeä osuus tuolla, että sain osoitettua reilun osan niistä johtuneen mittarin vaihdosta. Muuten olisi luultavasti lähdetty turhaan tekemään hoitooni muutoksia.
En tiedä kuinka usein diabeetikoilla keskimäärin mittari ja liuskat vaihtuvat uusiin, minulla tuo oli ensimmäinen kerta todella moneen vuoteen, joten se sallittakoon, että uuden mittarin kanssa halusin varmistuksen tulostasosta.
Ja tiedoksi edelleenkin, että jos saan poikkeavan mittaustuloksen ilman tuloksen mukaisia tuntemuksia, on minua neuvottu tekemään varmistusmittaus ja näin myös toimin, nykyisin tietenkin vain tuolla samalla mittarilla.
Nyt poistun jälleen vain lueskelemaan tätä SUOMI24:n "hedelmällistä" keskustelua. Täytyy vaan todeta, että on teillä ongelmaa tässä kerrakseen.
terveisin insuliinipumppuhoitoinen D1, joka mittaa keskimäärin 10 kertaa vuorokaudessa, repikää siitä :)
Kyllä pistää vihaksi tuollainen turhanpäiväinen verensokeriliuskojen tuhlailu, varsinkin kun täällä päin ei edes saa liuskoja tarpeeksi jokapäiväiseen mittailuun. Neljällä liuskalla päivässä ei paljon mittailla turhia, joten terveisiä vaan sinne Helsinkiin päivin, että kokeilkaa välillä mille tuntuu pärjätä neljällä liuskalla / vrk. Hyi hyi!!!
Vaikka tuo esimerkkisi ei olisi tehnyt noita muutamia sinänsä tärkeitä vertailumittauksia, niin tuskin sinä olisit sinne päin saanut näin säästyneitä liuskoja.
Sinänsä voisi olla hyvä, että liuskoihin saisi samanlaisen reseptin lääkäriltä kuin lääkkeisiin ja liuskat saisi samanlaisella 3 euron omavastuudella kuin lääkkeet. Kela siis olisi maksajana. Tällöin liuskojen jakelusta poistuisi asuinkunnasta johtuva perusteeton eriarvoisuus.
Itse asun myös liuskoja pihistelevässä kunnassa.
No johan on, jos et sitä tajunnut, että tässä on kyse maksutta saatavien liuskojen yleisestä käyttöperiaatteesta vai luulitko tosiaan, että minä kuvittelin tuon niemenomaisen Esimerkkirouvan hakevan ne ylimääräiset liuskansa täältä omasta tk:stani minulle varatuista vähäisistä liuskoista?
Jos et sitä tiennyt, niin kotimittareissa on aina pientä heittoa milloin mihinkin suuntaan ja sen vuoksi on täysin turhaa liuskojen tuhlausta tuollainen moneen kertaan mittaaminen kahdella eri mittarilla. Mittauserojen syitä on myös monia ja suurin osa niistä on käyttäjästä johtuvia.
Etkö ole koskaan kuullut, että eri valmitajien mittarit ja liuskat painottavat vähän eri tavalla vaikkapa juuri noita matalia arvoja. Silloin on kyllä tärkeää tietää millainen tuo ero on, koska muuten tulee reagoitua esim. mataliin arvoihin liian hitaasti tai sitten turhan suurilla nopeilla hiilihydtaattiarvoilla.
En tiedä kuinka moni täällä kommentoinut on insuliinihoitoinen 1-tyypin diabeetikko tai onko kukaan kuullut labiilista diabeteksesta, jossa tiheä mittaustarve on elinehto hyvälle taapainolle.
Lisäksi pitää ymmärtää vaikkapa se, että joillain diabeetikoilla (nimenomaan 1-tyypin diabeetikoilla) saattaa olla ne hyperglykemiatuntemukset heikenneet niin, että vain mittaukset auttavat tilanteiden hallintaa tulosten perusteella.
Siksi ymmärrän hyvin tuollaisen varmistuksen, kun mittari- ja liuskavalmistaja vaihtuu. Tuo "tuhlaushan" tapahtuu vain silloin, siis näin ymmärsin. Ja tosiaan, koska mittaustekniikka aiheuttaa niitä eroja, ymmärrän senkin, ettei yhden mittausparin mukaan voi päätelmiä tehdä.
Ja itse asiassa mnua 1-tyypin diabeetikkona on ihan hoitotahokin käskenyt varmistamaan selkeästi matalat ja toisaalta selkeästi korkeat mittaustulokset juuri siksi, ettö ne "virhetulokset" eivät aiheuttaisi jopa hengelle väärällisiä korjaustoimenpiteitä.
Mittariliuskojeni pakkauksessa on ohje, jossa kehotetaan tarkistamaan jokaisesta avatusta purkista yhdellä liuskalla kalibrointiliuosta käyttäen, että näyttää oikein. Lisäksi on tietyin välein suoritettava vastaava testaus, jos uutta purkkia ei avata. Liuskapurkissa on 25 liuskaa.
Omatarvikejakelu ei ole kuullutkaan moisista kalibrointiliuoksista eikä niiden käytöstä eikä suosita niiden käyttöä eikä varsinkaan jaa niitä. Kumpaako uskon, mittarin valmistajaa vai omatarvikejakelun hoitajaa?
Niin, ei voi mitään, mutta ei siitä pääse mihinlkään että tuollainen määrä varmistusmittauksia yhden päivän aikana ei kuulosta ihan normaalille. Se on fakta.
Taidat selvästikkin olla juuri tuo sama Esimerkkirouva joka Kohtauspaikalla kirjoitti omista varmistusmittailuista ja nyt yrität puolustella itseäsi täällä eri nimimerkkien turvin.
Ei eri mittareiden erot ole niin isoja, että niitä tarvitsee noin monta kertaa mittailla kuin olet kertonut mitanneesi. Se on fakta.
Aikaisemmin kirjoitin jo, että mittauserot johtuvat yleensä mittajaan virheitä. Sekin on fakta.
Jos sulla on noin fanaattinen tarve saada prikulleen oikeita arvoja, niin kas kun et hanki kunnon laboratoriolaitteita itsellesi.
Olen itse kakkostyypin diabeetikko ja pyrin siihen, että verensokerini ovat koko ajan välillä 4 - 6. Joskus voi tosin nousta seitsemäänkin asti. Tästä syystä on tärkeätä, että mittari ja liuskat, joita käytän ovat luotettavia. En pidä siitä, että mittarimerkki A antaa systemaattisesti 0,5 - 2 mmol/l korkeampia arvoja kuin mittarimerkki B. Mittarimerkki B on suosimani, koska olen aina laboratoriokokeiden yhteydessä tehnyt tarkistusmittauksia samasta laskimoverestä ja heitto on ollut 0,0 - 0,2. Lisäksi se on amerikkalaisen kuluttajalehden testeissä rankattu tarkimpaan luokkaan.
Jos mittarimerkki A antaa arvon 6,0 ja mittarimerkki B arvon 4,0, niin mitä A:n arvo 4,0 todellisuudessa tarkoittaisi?
Tuon mittarimerkin A on todettu useilla englanninkielisillä palstoilla antavan korkeampia tuloksia kuin muut käytetyt.
Tkköstyypin diabeetikoille varmaankin nuo tavoitteeni tuntuvat kovilta ja ehkä yliampuvilta, mutta olen perehtynyt sen verran paljon paitsi keskimäärin korkeiden myös toistuvien piikkien (yli 8 mmol/l) aiheuttamiin elinvaurioriskeihin, että pyrin pysymään terveen arvoissa.
Selvyyden vuoksi. Saan sen verran vähän liuskoja terveyskeskuksesta, että olen joutunut ostamaan enimmät liuskat itse. Katson kuitenkin asian sen verran tärkeäksi, että uhraan siihen rahaa. Verensokereiden pitäminen mahdollismman normaaleissa arvoissa on keskeisin asia elinvaurioiden torjunnassa. Tällaiset asiat eivät onnistu tietenkään muutenkaan terveyskeskuksen ohjeistuksilla.
Hankkimieni liuskojen hinnat ovat olleet 40 - 50 c/kpl. Ostoja on ollut Suomesta ja ulkomailta hintatilanteen mukaan. Kunnat saavat ostettua selvästi halvemmalla kotimaastakin maahantuojilta ja lisäksi niiden ei tarvitse maksaa alvia. (Tähän voi suhteuttaa esimerkkinä olleen 7 "ylimääräisen" mittauksen taloudellisen merkityksen.)
Olen mielenkiinnolla seurannut tätä ketjua ja pyydän etukäteen anteeksi mielipiteitäni, mutta minusta tuollainen pilkunviilaaminen vaikuttaa hätävarjelun liioittelulta, mutta mikäs siinä jos itse ostelet liuskasi. Esimerkissä taidettiin käyttää yhteiskunnan varoilla hankittuja liuskoja ja eikä kukaan takaa sitä etteikö sama tårta på tårtan mittaustyyli jatku 7 liuskan jälkeen.
Sitäpaitsi liuskamäärissäkin päästään ihan toisenlaiseen lukemiin, jos jokainen diabeetikko tekisi tuon saman sinun mielestäsi "sallitun" kaksoismittauksen yhteiskunnan varoilla: 500.000 x 7 liuskaa = 3.500.000 ylimääräistä liuskaa!
Tietääkseni kaikkien jakelussa olevien mittareiden on läpäistävä tietyt tarkkuusvaatimukset, jotta poikkeamat eivät olisi liian suuria ja sen pitäisi riittää tavalliselle mittaajalle. Ilman muuta jokainen voi sen lisäksi itse ostaa ja maksaa ylimääräiset liuskansa, mutta taitaa olla liian suuri kiusaus varsinkin etelä-suomen pumppudiabeetikoille käyttää yhteiskunnan varoin hankittuja liuskoja löyhemmin ottein, jos puppailijoilla ei ole minkäänlaisia rajoituksia liuskamäärissä.
Eihän sitä tiedä, vaikka he tekisivät vertailumittauksia vielä useammin kuin tuon 7 kertaa. Eivät ole nostamasi porun takia uskaltaneet kertoneet enemmistä.
Ja mitä nuo ylimääräiset mittaukset tekevät koko EU:n tai maapallon tasolla? Sillä rahallahan tehtäisiin jo monta diabetestutkimusta.
Äläpäs sotke minua aloittajaksi, en ole ketjun aloittaja. Minäkin alan uskoa, että täällä vastailee vain yksi ja sama henkilö, juuri tuo mittailija itse, joka samalla puolustaa omia tekosiaan. Ihan asiasta tässä on muutkin kirjoittaneet, joten aiheesta on poru noussut, jos siten haluat asian ilmaista.
toiselta kantilta, jos kyse on tapauksesta ei lääkityksellä, siis ruokavaliolla olevasta ja yrittäis pitää lukemia seurannassa ruokavaliolla, mikä säästö yhteiskunnalle tuleekaan jos EI tarvitseis ollenkaan ryhtyä lääkitykselle, vaan voisi seurata mittarilla tuloksia, vähäinen kustannus kuitenkin liuskat/ piikit siihen verrattuna mitä lääkitys tulee maksamaan, minä ihmettelen suuresti miksi ennalta ehkäisyä, nyt todettua 2-tyypin db:ta ei kannusteta ruokavaliolla hoitamiseen antamalla ilmaisia liuskia, joilla olisi helpompi seurata ruokavaliotaan, liikunnan merkitystä yms. vaikutusta.
Tosta kp-esimerkistähän näkee mite käy kun annetaan ilmasia liuskoja. härskeimmät pistäis osan myyntiinkin.
Olisikohan huutonetissä tai jossakin muualla myynnissä? Ebayssa on ainakin liuskoja myynnissä. Täytty vain varoa, että ei saa kelvotonta tavaraa tai muuten joudu huijatuksi.
mittari ja kun nyt todettiin 2-tyypin db. niin ajattelin pyytää terv.kesk. liuskia, piikkejä, mutta hoitaja sanoi että käytäntö on, että sitten vasta saa ilmaisia kun on aloitettu lääkitys, joten osta apteekista vaan siihen asti...
Yritän kuitenkin ruokavaliolla saada sokerit alas ja hyvin olen jo saanutkin putoamaan kolmeen viikkoon, seurannassa käyn n. kolmen - neljän viikon välein.
Miten muualla suomessa, pitääkö olla todella lääkityksellä ennenkuin saa kunnan puolesta kys. tarvikkeita?
Diabeeteksen käypähoitosuositua, kertoo, että liuskatarpeesi olisi 12 liuskaa/viikko.
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50056#s11
Kohta Plasmaglukoosin omamittaukset ja taulukon 4 rivi "Vakiintunut tyypin 2 diabetes (ei insuliinia)".
Tuo on tosiaankin erään asiantuntijaryhmän laatima suositus eikä sinänsä velvoita ketään mihinkään. Tästä monet kunnat pitävätkin kiinni ja antavat liuskoja selvästi alle taulukossa ilmitettujen määrin. Tuo, että et saa mitään, on jo hyvin poikkeuksellista, vaikka oletkin vain ruokavaliohoidolla. Joissakin kunnissa saa niin paljon kuin kehtaa pyytää ilman rajoituksia.
Omamittauksilla on tärkeitä tehtäviä. Ei riitä pelkästään paastoarvojen mittaukset. Tärkeätä on todeta myös ruokailujen vaikutus verensokereihin (1h ja 2h ruokaillusta) ja tehdä omat päätelmänsä hiilihydraattimäärien mahdollisesta liiallisuudesta. Mittaukset ohjaavat siis ruokavaliomuutoksia suoraan ja tehokkaasti. Myös liikunnan ja mahdollisen ylipainon pudottamisen vaikutukset on helppo todeta omilla verensokerimittauksilla.
Valitettavasti hoitajasi tai mahdollisesti ylempikin taso kunnassa edustaa sitä osaamattomuutta ja tietämättömyyttä, mitä ei diabeteksen hoidossa saisi esiintyä. On helpompi tarttua tilanteeseen alkuvaiheessa, jos potilaalla on motivaatiota eikä antaa diabeteksen kehittyä huonommaksi ilman omahoidon kunnollista mahdollistamista. Minimisäästöt liuskoissa voivat aiheuttaa paljon lisäkustannuksia kunnalle.
Aiemmin kun olin pelkällä tablettihoidolla, paastoarvot olivat melko tasaisia ja kerran viikossa riitti seurantaan. Joskus tarkistuksen vuoksi otin ennen pääateriaa ja 2 h sen jälkeen. Nämä riittivät seurantaan ja Helsingin antamat liuskat riitti mainiosti. Nyt seuraan paastoarvoa päivittäin kun aloitin perusinsuliinin pillerien lisäksi. Ateriamittauksia teen vain joskus pistokoeluontoisesti ja nämä ovat riittäneet. Tänä aamuna paastosokeri olikin 3,8 joten nyt pitää ottaa muutama mittaus tarkistuksen vuoksi (kohta otankin aamiaisen jälkeisen mittauksen). Tuo että ottaisi 1 h JA 2 h aterian jälkeen olen kokenut turhaksi, eikä terveyskeskuskaan ole sitä vaatinut, yksi jälkimittaus riittää yleensä. Onhan se tietenkin kiva seurata miten arvo muuttuu, mutta sen olen nähnyt moninverroin paremmin 3 vrk jatkuvalla mittauksella. Laitteen käyristä näkee kuinka korkealle aterian jälkeinen verensokeri nouseen, mutta se laskee melko nopeasti normaaliksi.