Koska täällä ei voi "nostaa" viestiketjuja, kopioin sen tähän. Kauniisti kirjoitettu. Alkuperäinen päivämäärä on 17.4.2008, jolloin tämä on kirjoitettu
Oivalsin tämän äsken.
Sinä olet paljon tunteellisempi kuin minä. Intohimoisempi. Syvempi. Syvissä vesissä... Olet syvän meren kala. Minä aurinkoisten pintavesien edestakaisin uiskenteleva sintti. Sinä olet vakaa, harkitseva, varovainen. Minä juoksentelen sinne tänne, hyppään katsomatta minne, syöksyn mihin vaan ja parantelen haavani jälkeenpäin. Olet hillitty, alakuloinen ja tosissasi. Minä olen tosissani, mutta niin kuin pinnallinen pikku höpsäke on tosissaan - ärsytän sinua. Olen mielestäsi lapsellinen ja naiivi. Toisaalta pidät minusta juuri siksi. Katselet minua kuin keijukaista, luullen minun katoavan taivaan sineen minä hetkenä hyvänsä. Ilahdutan sinua iloisuudellani. Sinä tarvitset ilahduttajaa, tiedäthän sen. Mutta olet alkanut epäillä, ettei säteilevän ulkokuoreni alla olekaan mitään sen ihmeellisempää kuin sekava kasa naisellisia hermoja ja luita ja järjestäytymättömiä ajatuksenpoikasia. En ole hiottu, valmis ihminen, kuten sinä. Olen linnunpoikanen, sinä kotka.
Huvitin sinua hetken, kuin lyhyt sketsi. Sinä jäit mieleeni kuin syvällinen draama, jota tavaan vieläkin. Ei minussa ollut tarpeeksi sinulle. En riitä. Sanon tämän hellästi. Uskon, että ymmärrän sinua paremmin kuin arvaatkaan. Mutta sinä näet lävitseni vielä selvemmin. Ja näet, ettei nähtävää juuri olekaan. Ei mitään, josta tarttua kiinni. Ei mitään kiinnostavaa. Ei sydäntä, jota voisit rakastaa. Olen lapsonen.
Intohimoiset ajatuksesi vetivät minua puoleensa, mutta jos olisit koskaan tullut luokseni pannaksesi nuo tunteesi käytäntöön, olisin ehkä perääntynyt. En olisi osannut käsitellä kiihkoasi. Kevyt ote tuo esille minun pienen, vaikka innokkaan intohimoni. Sinun tunteittesi tulva olisi hukuttanut minut. En ole sinulle tarpeeksi syvä. En tarpeeksi hyvä. En ole sinulle tarpeeksi.
Jää hyvästi rakkaani. Ajattelen sinua hellyydellä. Ja jos olet aivan eri mieltä ja haluat minut sittenkin...
Oivalsin tämän äsken.
Sinä olet paljon tunteellisempi kuin minä. Intohimoisempi. Syvempi. Syvissä vesissä... Olet syvän meren kala. Minä aurinkoisten pintavesien edestakaisin uiskenteleva sintti. Sinä olet vakaa, harkitseva, varovainen. Minä juoksentelen sinne tänne, hyppään katsomatta minne, syöksyn mihin vaan ja parantelen haavani jälkeenpäin. Olet hillitty, alakuloinen ja tosissasi. Minä olen tosissani, mutta niin kuin pinnallinen pikku höpsäke on tosissaan - ärsytän sinua. Olen mielestäsi lapsellinen ja naiivi. Toisaalta pidät minusta juuri siksi. Katselet minua kuin keijukaista, luullen minun katoavan taivaan sineen minä hetkenä hyvänsä. Ilahdutan sinua iloisuudellani. Sinä tarvitset ilahduttajaa, tiedäthän sen. Mutta olet alkanut epäillä, ettei säteilevän ulkokuoreni alla olekaan mitään sen ihmeellisempää kuin sekava kasa naisellisia hermoja ja luita ja järjestäytymättömiä ajatuksenpoikasia. En ole hiottu, valmis ihminen, kuten sinä. Olen linnunpoikanen, sinä kotka.
Huvitin sinua hetken, kuin lyhyt sketsi. Sinä jäit mieleeni kuin syvällinen draama, jota tavaan vieläkin. Ei minussa ollut tarpeeksi sinulle. En riitä. Sanon tämän hellästi. Uskon, että ymmärrän sinua paremmin kuin arvaatkaan. Mutta sinä näet lävitseni vielä selvemmin. Ja näet, ettei nähtävää juuri olekaan. Ei mitään, josta tarttua kiinni. Ei mitään kiinnostavaa. Ei sydäntä, jota voisit rakastaa. Olen lapsonen.
Intohimoiset ajatuksesi vetivät minua puoleensa, mutta jos olisit koskaan tullut luokseni pannaksesi nuo tunteesi käytäntöön, olisin ehkä perääntynyt. En olisi osannut käsitellä kiihkoasi. Kevyt ote tuo esille minun pienen, vaikka innokkaan intohimoni. Sinun tunteittesi tulva olisi hukuttanut minut. En ole sinulle tarpeeksi syvä. En tarpeeksi hyvä. En ole sinulle tarpeeksi.
Jää hyvästi rakkaani. Ajattelen sinua hellyydellä. Ja jos olet aivan eri mieltä ja haluat minut sittenkin...
Vastaukset 14
Vanhimmat
olen eri mieltä , ja haluan sut .
enkä ole vaaka vaan härkänen Oinass .
ei toi kyl ollut minulle kuiteskaa .
sinä joka tämän tekstin nostit vanhoista viesteistä, hyvin oivallettu ja se joka on tekstin kirjoittanut; upeaa tekstiä ! Harmi vain, että se hukkuu tänne... kukaan ei kohtaan ketään...
Kaunista ja ja valitettavan totta omalla kohdalla ja varmasti monen muunkin kohdalla. Etsimme vain ikävämme karkoittajaa, toinen toistamme hipoen ja kuitenkin se mitä oikeasti haluaisimme jää varjoon, koska emme uskalla sanoa toiselle niitä tärkeitä sanoja ja kohdata edes omaa tunteita ja ajatuksiamme...
Viimeisenä korttina itse yritin kaveruutta... höpö, höpö...huvitin sinua, hetkinä joina ei ollut muutakaan...olin lähellä... mutta kumpi meistä oli lapsellisempi... NO MINÄ!!! Aikuinen nainen !!!
No, katsoin peiliin ja nyt eteenpäin... ja odotan KESÄÄ!! Turhaa tekstiä, mutta tulipa avauduttua...IRL kaikki jo sanottu...
tämä biisi on niin monesti tänne linkitetty, mutta tässä se silti on....
Elämä on täynnä kohtaamisia ja vastakohtia...
http://www.youtube.com/watch?v=5PotJRV7eWI
ja hyvästejä
ovat aivan eri asia ?
täällä on 1 sarvekas kauris joka ajattelee härkäisää oinas-miestä koko ajan
haha, sä imartelet mua :D emmä oo syvempi tai kummempi kun kukaan muukaan, sä vaan loukkasit mua niilä teoilla ja valheilla kuten ketä tahansa olisit. Ja mulla oli jo ennestään aika paksu muuri tunteiden edessä.. nyt se on vaan paksumpi..:(
toisiaan vaikka aluksi suhde ei varmaankaan ole helppo. Mutta kyse on aina yksilöistä ja heidän monista ominaisuuksitaan, joiden on jollain mystisellä tavalla osuttava kohdalleen. Rakkaus on aina mysteerio.
Itsessäni on paljon tuota samaa, mihin aloittaja tekstissään viittaa, vaikka itse ehkä koen sen toisin. Ulkopuolisesta se voi näyttää tuollaiselta, mutta subjektiivisesti se ei ole noin yksinkertaisesti analysoitavissa. Se minun toinen ei kylläkään ole sellainen kevyt keijukainen kuin aloittajan tekstissä kirjoitetaan, onkohan kukaan sittenkään. Luulen, että tekstin kirjoittaja haluaa jostain syystä antaa itsestään sellaisen kuvan.
Ja syvissä vesissä uiskentelevat kalat joutuvat yleensä pakosta opettelemaan kevyempää kelluntaa, sillä valitettavan harvat kiinnostuvat heidän syvyyksistään. Oppii pitämään sen vain itsellään, piilossa muilta ja toimimaan "hyväksyttävällä" tavalla. Elämä tasoittaa niitä syvänteitä. Kaipaa keveyttäkin elämäänsä.
Sydän, jota rakastaa, löytyy varmasti myös lapsoselta. Oman riittämättömyyden kokemus löytyy varsin monelta, ehkäpä hänkin ajattelee olevansa liian raskas sinulle? Mutta oikeassa elämässähän nämä on koeteltava. Mitä sinä itse haluat...
Jos tämä viesti olisi minulle omistettu ja tulisit nyt minulta kysymään haluatko minut? vastaisin empimättä; että kyllä haluan, koska sinä olisit riittänyt minulle paremmin kuin kukaan muu.
Mutta kuitenkin toivon, itseni vuoksi, että tänään oli viimeinen kerta kun sinut näin...
-yksi syvien vesien kala
http://www.youtube.com/watch?v=0_uRop6xDfI
atteleppa, että et koskaan enää näkisi häntä! Et koskaan, ei kukaan enää koskaan...
Jos minusta pidit tai pidät edelleenkin.. Miksi ihmeessä olet halunnut ja haluat loukata minua? Miksi olet tehnyt tekoja jotka aiheuttavat minulle suuria kärsimyksiä? Miksi olet suunnittelemassa niitä lisää? Vai oletko?
sanot noin ???
Suunnittelemassa lisää ??
Ei semmosia tee muut kuin minun ex;ä.
En tiedä, onko tässä taas joku väärinkäsitys. Miksei näitä asioita voisi selvittää?
Tässä me maataan, toisiimme kietoudutaan
kun maailma ympärillä tulee
koko ajan enemmän hulluksi
Niinkuin pienet lapset me itketään ja nauretaan,
haparoidaan mutta saadaan
aina seuraavasta päivästä kii
Näin paljon iloa ja tuskaa
ei oo mulle kukaan antanut koskaan,
kai sä tiedät sen?
Ja sinä jaksat hymyillä vaik sua on potkittu päähän
ja sinä olet ylpeä muttet peittynyt jäähän
ja vain tän yön musta sametti
ymmärtää meidän rakkauden
Ja nää ihmiset joiden suut sylkee myrkkyy
ei ne tiedä millaista on tuntee ja elää täysillä
Muttei me välitetä, me ollaan vahvoja,
pelko ei saa koskaan meitä tunteista luopumaan
Joskus sun silmissä palaa viha
vihollisena koko maailma
mut nyt mä oon sun lähellä eikä sun tarvitse pelätä
Ja sinä jaksat hymyillä vaikk sua on potkittu päähän
ja sinä olet ylpeä muttet peittynyt jäähän
ja vain tän yön musta sametti
ymmärtää meidän rakkauden
Sanot "haluun sua" - sun huulet maistuu ihmiseltä
sun vartalosi värähtää ja sen lämpö minuun säteilee
Me tullaan toisiimme kii, humallutaan vapaudesta
kuin villit eläimet ja silti täynnä rakkautta
Tulivuori minusta purkautuu
sinun sisälläsi kuumaa laavaa
ja me vuodatetaan tuskamme yön syliin
Ja sinä jaksat hymyillä vaikk sua on potkittu päähän
ja sinä olet ylpeä muttet peittynyt jäähän
ja vain tän yön musta sametti
ymmärtää meidän rakkauden
ja vain tän yön musta sametti
ymmärtää meidän rakkauden
vain musiikki puuttuu.
Tässäpä vapun biisi kirjoittajalle:
http://www.youtube.com/watch?v=v-ON2hUyG3Y&feature=related