Palstoille on ilmestynyt tavallistakin hölmömpi vuokrauuno, joka hokee että asunto-osakkeet ja kiinteistöt eivät ole omaisuutta ennen kuin ne realisoidaan seteleiksi patjan väliin. Kuinka tyhmiä palstalle päästetään? Miten tämä yksilö selvisi viestin jättämiseksi välttämättömästä yhteenlaskutoimituksesta? Tuolla logiikallahan 20 euron seteliä taskussaan kantava vuokramölli olisi rikkaampi kuin Erkko tai Nalle, jos heillä ei ole käteistä mukana, vaan pelkästään asunto-osakkeita, kiinteistöjä, pörssiosakkeita, ajoneuvoja jne. Mitä hemmetin tekemistä omaisuuden kulloisellakin hetkellä olevalla arvolla on sen kanssa, päättääkö omistaja realisoida omaisuuden vai pitää ennallaan? Voi taivas, voi taivas.
Sama fiilis tulee aina kun joku vuokramölli pyöräyttää käyntiin lisävakuus-LP:n. Mietin aina onko kirjoittaja tosi taitava provoaja, vai ameebaakin tyhmempi. Vastaustahan emme voi koskaan saada.
Olen yhä enemmän pohtinut monien palstalaisten esittämää kysymystä; kun minä ja kaltaiseni rikkaat omistusasujat eivät oikeassa elämässä joudu mihinkään tekemisiin näiden low-life-kouluttamattomien vuokralaisten kanssa, kannattaako meidän kiduttaa itseämme heidän tyhmyydellään olemalla edes virtuaalisesti samassa tilassa. Voisiko uunot jättää tänne keskenään ihastelemaan vuokraisännän rikastuttamisen ylemmyyttä ja pihatalkoiden välttämisen autuutta. Pääsisivät turhista soraäänistä ja kaikki olisivat yhtä perhettä.
Sama fiilis tulee aina kun joku vuokramölli pyöräyttää käyntiin lisävakuus-LP:n. Mietin aina onko kirjoittaja tosi taitava provoaja, vai ameebaakin tyhmempi. Vastaustahan emme voi koskaan saada.
Olen yhä enemmän pohtinut monien palstalaisten esittämää kysymystä; kun minä ja kaltaiseni rikkaat omistusasujat eivät oikeassa elämässä joudu mihinkään tekemisiin näiden low-life-kouluttamattomien vuokralaisten kanssa, kannattaako meidän kiduttaa itseämme heidän tyhmyydellään olemalla edes virtuaalisesti samassa tilassa. Voisiko uunot jättää tänne keskenään ihastelemaan vuokraisännän rikastuttamisen ylemmyyttä ja pihatalkoiden välttämisen autuutta. Pääsisivät turhista soraäänistä ja kaikki olisivat yhtä perhettä.
Vastaukset 32
Vanhimmat
"Sama fiilis tulee aina kun joku vuokramölli pyöräyttää käyntiin lisävakuus-LP:n"
Tuo onkin ollut varsinainen pitkäsoittolevy... yli 10 vuotta on neula rahissu samaa uraa, eikä muulivuokrauunolle ole vieläkään selvinnyt että muutama aiheeseen liittyvä laki muuttui 90-luvulla :)
90-luvun asuntojen hintojen romahdus ei yksinketaisesti voi enään toistua Suomessa. Ei ennen kuin lainsäädönötä muutetaan.
juuri näin, samaa osastoa on nuo pankinjohtajan veli ostaa halvalla jutut.
Että joku ihan ehdoin tahdoin palstalla julistaa: "HUOMATKAA, OLEN PIHALLA NYKYISESTÄ LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ". Itse olisin hipihiljaa tiedottomuudestani enkä julistaisi sitä koko palstan lukijakunnalle.
Vai aletaanko seuraavaksi pyörittää vuokra-asumisesta jotain käsittämätöntä levyä tyyliin "vuokra nousee automaattisesti aina kun vuokraisäntä tarvitsee lisää rahaa".
"90-luvun asuntojen hintojen romahdus ei yksinketaisesti voi enään toistua Suomessa. Ei ennen kuin lainsäädönötä muutetaan."
Siis Suomen laki estää asuntojen hintojen romahduksen? HAHAHAAA! Kuka tässä on pölvästi? Ei helvetti!
Miksi eivät Espanjassa tai Virossa tajunneet juuri ennen rommausta muuttaa lakia! Sillähän oltaisiin voitu väistää koko katastrofi, eikös vaan? :D
että lakia on muutettu siten, että Pankki ei saa vaatia riittävää vakuutta lainalleen, niinkö? Olet väärässä. Mikäli vakuus alittaa selvästi lainan määrän, niin totta kai pankki saa vaatia lisävakuuksia. Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää? Mitä tekemistä koko vakuuksilla ylipäätään on, jos mielestäsi niillä ei ole mitään väliä. Luuleeko joku ihan oikeasti, että vakuudet ovat vain sellainen muodollisuus, joka hoidetaan lainaa ottaessa ja sen jälkeen niistä ei tarvitse murehtia? Voi taivas...
Kun nyt olet mielestäsi noin perillä Suomen laista, niin laita toki linkkiä tuosta lakimuutoksesta. Asiaa tietysti voi hiukan hankaloittaa se tosiseikka, ettet löydä moista linkkiä, kun sitä ei ole olemassakaan :)
"Olet siis sitä mieltä, että lakia on muutettu siten, että Pankki ei saa vaatia riittävää vakuutta lainalleen, niinkö?"
EI! Kukaan muu kuin dorkaääliömuuliliimappälurkki, ei ole moista väittänyt. Pankki pyytää vakuutta lainaa myöntäessä, mutta ei voi pyytää sitä jälkikäteen asuontojen hintojen laskiessa.
"Luuleeko joku ihan oikeasti, että vakuudet ovat vain sellainen muodollisuus, joka hoidetaan lainaa ottaessa ja sen jälkeen niistä ei tarvitse murehtia? Voi taivas..."'
Kyllä, juuri noin asia on. Vakuudet vaaditaan kuntoon lainaa myöntäessä. Suomessa on edellisen laman jläkeen vaadittu yleisesti 130% vakuus asuntolainaan. Ehkä tämä ei mahdu ruisinan kokoisiin aivoihisi, mutta näin se kuitenkin on.
Rahoitusvakuuslaki 20.1.2004/11
Kiinnitysluottopankkilaki 23.12.1999/1240
Ei tule lisävakuusvaatimuksia eikä alehintaisia pakkomyyntejä = ei tule romahdusta
En olettanutkaan että ymmärtäisit, mutta näin se vaan on
Rahoituslaki määritellään seuraavasti:
"3 §
Määritelmiä
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) arvopaperilla arvopaperimarkkinalain (495/1989) 1 luvun 2 §:n mukaan kyseisen lain soveltamisalan piiriin kuuluvia arvopapereita ja johdannaissopimuksia sekä muita niihin rinnastettavia arvopapereita ja johdannaissopimuksia, joilla tavallisesti käydään kauppaa rahoitusmarkkinoilla;
2) tilirahalla talletusta taikka muuta Suomen rahan tai ulkomaan valuutan määräistä rahasaatavaa, joka on merkitty yksilöidylle tilille;
3) vastaavalla omaisuudella vakuudeksi luovutettua määrää saman liikkeeseenlaskijan ehdoiltaan ja kuvaukseltaan samanlaisia arvopapereita tai saman valuutan määräistä tilirahaa taikka niiden sijaan annettavia muita arvopapereita tai tilirahaa, joista on sovittu osapuolten kesken;
4) maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisella konkurssin tai yrityksen saneerausmenettelyn aloittamista, päätöstä talletuspankin toiminnan väliaikaisesta keskeyttämisestä sekä muuta päätöstä ryhtyä näihin verrattavaan täytäntöönpanoon, joka edellyttää viranomaisen osallistumista ja joka rajoittaa velallisen määräysvaltaa; ja
5) nettoutuksella menettelyä, jossa vakuuden antajan ja vakuuden saajan vastakkaiset velvoitteet erääntyvät ja kyseiset velvoitteet tai niiden arvot yhdistetään osapuolten sopimalla tavalla yhdeksi velvoitteeksi."
Ei siis koske asunto-osakkeita tai kiinteistöjä.
Kiinnitysluottopankkilaista sanotaan seuraavaa:
"1 luku
Yleiset säännökset
1 § (9.2.2007/128)
Kiinnitysluottopankin määritelmä
Kiinnitysluottopankki on luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) 8 §:n 1 momentissa tarkoitettu osakeyhtiömuotoinen luottolaitos, jonka tarkoituksena on myöntää tässä laissa tarkoitettuja kiinteistöluottoja ja julkisyhteisöluottoja sekä laskea liikkeeseen tässä laissa tarkoitettuja kiinteistövakuudellisia joukkovelkakirjalainoja ja julkisyhteisövakuudellisia joukkovelkakirjalainoja."
Koskee siis kiinteistöluottoja ja julkisyhteisöluottoja - ei asuntolainoja.
rahapulassa ja pyydät lyhennysvapaata, pankki vaatii lisävakuuksia. Näin se vaan on.
"Mikäli vakuus alittaa selvästi lainan määrän, niin totta kai pankki saa vaatia lisävakuuksia."
Lisävakuuksien vaatiminen on nykyään rajoitettu lainasopimuksen yleisissä ehdoissa. Olet siis sitä mieltä, että Suomen laki sallii pankeille sopimusehtojen rikkomisen? Kun nyt olet mielestäsi noin perillä Suomen laista, niin laita toki linkkiä tuosta laista ;)
Siinä vaiheessa kun haet pankista lyhennysvapaata, voi pankki vaatia lisävakuutta.
Minäkin voin vaatia vaikka kuuta taivaalta, mutta onko sinulla näyttöä, miksi pankin vaade menestyisi raastuvassa?
raastupaan se päätyy, kun sinä persaukisena et pysty hoitamaan lainaasi ja kun lyhennysvapaita ei tipu, niin sopimus raukeaa. Jotta laina voitaisiin uusia, tarvitaan paremmat vakuudet. Yksinkertaista, eikö totta?
Onko olemassa jokin laki, että lyhennysvapaita saa hakea vasta persaukisena? Yleisenä neuvona antaisin, että asiat kannattaa hoitaa ajoissa ennen kuin on ne kuuluisat viimeiset löysät housuissa. Ymmärrän toki, että tällainen etukäteissuunnittelu voi olla joillekin vaikea ymmärtää.
Palataakseni alkuperäiseen tilanteeseen: jos siis vaikka kiltti pankkitäti on lainanhakutilanteessa maininnut mahdollisuudesta lyhennysvapaisiin, mutta alkaa myöhemmin nikotella, niin asia voi hyvinkin edetä neuvottelujen ja kuluttajavalituslautakunnan jälkeen raastupaan (ja lainaa lyhennetään toki koko ajan). Tosin en ole koskaan kuullut tällaisesta tapauksesta, koska pankit säännönmukaisesti suhtautuvat myönteisesti kohtuullisiin lyhennysvapaisiin.
ole sitten mitään hätää, kun voit oikeudessa sanoa, että "pankin täti lupasi, että saan pitää lyhennysvapaita" :D
Et kai oikeasti ole niin TYHMÄ, että luulet olevasi oikeutettu halutessasi pitämään lyhennysvapaita? JOS saat lyhennysvapaita, niin kyse on vain ja ainoastaan siitä, että pankki SUOSTUU sinulle niitä myöntämään. Mikään pakko sen ei ole näin tehdä. Ei vaikka kuinka "pankin täti" olisi sinulle niin sanonut.
"No mutta eihän sinulla ole sitten mitään hätää."
Tässä olet aivan oikeassa. Ei minulla tosiaankaan ole mitään hätää. Itse asiassa menee aika hyvin.
"Mikään pakko sen ei ole näin tehdä. Ei vaikka kuinka "pankin täti" olisi sinulle niin sanonut."
Oletko koskaan kuullut esim. suullisesta sopimuksesta ja kuluttajansuojasta?
"Oletko koskaan kuullut esim. suullisesta sopimuksesta ja kuluttajansuojasta?"
Oletko itse aivan tosissasi näiden juttujen kanssa? Aiot siis todellakin tilanteen kiristyessä vedota "pankin täti sanoi minulle" -korttiin. Huh-huh.
"Ei minulla tosiaankaan ole mitään hätää. Itse asiassa menee aika hyvin."
Äskeisen jälkeen en olisi asiasta yhtään noin varma...
"Oletko itse aivan tosissasi näiden juttujen kanssa? Aiot siis todellakin tilanteen kiristyessä vedota "pankin täti sanoi minulle" -korttiin. Huh-huh."
Sinulla ei taida oikeasti olla mitään kokemusta kädenväännöstä pankin kanssa. Minulla on, jo vuosien takaa. Ja silloin tilanne oli paljon karumpi, nykyisin luottolaitosten menettelytapoja valvotaan aika paljon tarkemmin.
Toisaalta, itse en odota tilanteen mitenkään kiristyvän. Päinvastoin, laina lyhenee vauhdilla ja asunnon arvo nousee. Taitaa siis olla aika teoreettista koko lisävakuuskeskustelu.
Yleensä nuo vapaakuukaudet on kirjallisesti sovittu, tai jos niitä jaetaan yleisesti kaikille asiakkaille, on siitä olemassa yleinen käytäntö ja edellytykset vapaille, jotka koskee kaikkia asiakkaita.
Myöskin jos pankkitäti on sellaisenluvannut on se sitova lain edessä.
Miksi pankki vaatisi lisävakuutta, jos riittävät vakuudet jo on? Lyhennysvapaassa ei ole kyse lainan uudelleenjärjestelystä. Sitä myötämielisemmin pankki tietysti lyhennysvapaaseen suhtautuu, mitä enemmän on maksuohjelmaa edellä. Suurimmalla osalla on tämä tilanne, koska korot ovat olleet historiallisen alhaalla jo vuosia ja hinnat ovat nousseet sikana.
vastaan, eipä taida auttaa oikeudessa. Jos lyhennysvapaita ei ole luvattu kirjallisesti, niin silloin ne on pankin päätettävissä.
Mutta laki sanoo näin, nyt lähdet jo sille tielle että pankki alkaa valehdella oikeudessa.
Se on eri asia, mutta jos vapaa on luvattu niin se sitoo.
Nimenomaan. Minun on vaikea uskoa, että pankki lähtisi oikeudessa valehtelemaan muutaman lyhennysvapaan takia.
siitä, että lyhennysvapaita saat, jos pankki niitä myöntää. Ja jotta sellaisessa tilanteessa myöntäisi, jossa vakuudet eivät kata maksamatonta velkaa, pankki vaatii lisävakuutta - tämähän on ihan ymmärrettävää, pankit kun haluavat minimoida riskinsä. Ei pankin kannata katsoa velallisen "viimeisiä kortteja", vaan siinä vaiheessa kun alkaa ilmetä vaikeuksia lainan maksussa, on pankin aika tarkastaa, että pahimman sattuessa se saa omansa pois. Tässä ei ole mitään henkiökohtaista, eikä siten siitä kannata suuttua. Normaaliin liiketoimintaan kuuluu olennaisena osana riskien kartoittaminen ja minimoiminen, eikä rahoitussektori tee tässä mitään poikkeusta.
on tarpeeksi, ei tietenkään vaadita lisävakuutta. Mutta kun hinnat tulevat alas - ja usko pois, ne tulevat - niin monille tulee eteen sellainen tilanne, että lainan määrä ylittää reilusti asunnon arvon.
Ei lyhennysvapaata pyydetä kun on tiukka paikka.
Yleisin lyhennysvapaa on tilanne, kun perhe esim menee lomamatkalle 2 viikoksi thaimaahan, ja halutaan pikkaisen enemmän tuhlattavaa.
Korkohan tuoltakin kuukaudelta maksetaan ihan normaalisti, lyhennyshän on se raha jota maksaa itselleen.
Pankkihan mielellään antaakin sen vapaan, taas maksaa tuo henkilö pankille kuukauden pidempään.
Ei ole pankin etujen mukaista että velällinen maksaa velkansa pois, ihanteellisintahan olisi kun maksaisi vain korkoa.
Lainalla pankit elää.
Moni ottaa autolainan 10 vuodeksi, luuletko tosiaan että auton arvo on ensimmäisen vuoden jälkeen enää niin korkea kuin on lainaa jäljellä?
Arvoilla ei ole enää siinä tapauksessa mitään väliä, laina on annettu, vakuus on hyväksytty ja sitten vaan maksellaan.
Miksi noista lisävakuuksista puhuu vain tuhnut.
Yleinen tilannehan on se, että on asunto vakuutena, lisäksi vanhemmat täytetakaajina.
Jos asunnon arvo laskee niin vanhempien osuus nousee, yksinkertaista.
Haluaisin että annat ihan faktoin todistettavan esimerkin siitä että pankki pyytää lisävakuuksia.
Aikoinaan sakssa oli veljekset jotka perivät mukavan summan.
Toinen veli osti pienen talona ja sijoitti loput perinnöstä viinaan, alkoholisti kun oli.
Toinen oli viisaampi, hän sijoitti rahat busineksiin.
Lama kun alkoi tulla ja pelättiin osakekurssien ja asuntojen hintojen romahtavan möi tämä fiksu sijoittaja kaiken ennen kuin arvot tipahtavat, ajatteli varmaan tehdä tilin sitten rommauksen jälkeen.
Vaan miten kävikään, saksassa tuli kaikkien tuntema superinflaatio, kun rahan uusi arvo ilmoitettiin radiossa usean kerran päivässä. Rahasta tuli ongelmajäte joka ei kelvannut kenellekään, osakkeet sukelsivat ja asuntojen hinnat sukelsiva, mutta vielä enemmän sukelsi rahan arvo.
Kun leivän hinta nousee 1 markasta 10.000 on rahat äkkiä käytetty.
Lopuksi tilanne oli se, että sijoittajaveli menetti kaiken, kun taas juoppo veli oli juomisen aikana laittanut kaikki tyhjät pullot talonsa alle joita käytti vaihtovälineenä pahimpana aikana, ja joiden arvo laman jälkeenkin oli ihan mukava.
Laman jälkeen toisella ei ollut mitään, toisella oli oma taloa ja nuo tyhjät pullot, eli ihan se sama mitä oli ennen lamaa. Ja tuolle veljelle oli varmaan ihan sama missä montussa talon arvo kävi laman aikana, ei hän ollut kotiaan kuitenkaan myymässä.
Tämä tarina on tosi.
Sodan aikana Saksassä lämmitettiin taloja seteleitä polttamalla, koska setelipaperin lämpöarvo oli parempi kuin mitä niillä olisi saanu ostettua puita.
arvonsa ihan siinä missä moni muukin vaurauden mittari.
on vaihdon väline. Mitään käyttöarvoa noilla paperilapuilla ei ole, kolikoita voi sentään käyttää uimahallin pukukaapissa tai ikean kalusteita kasatessa.
Ruohonleikkurilla, autolla, nojatuolilla, kirjalla ja asunnolla on pontentiaalisen vaihtoarvon lisäksi myös käyttöarvoa, ja tässä mielessä ne ovat parempia kuin käteinen raha. Niiden vaihtoarvo voi toki laskea, mutta niin voi myös käteisen rahan arvo. Käyttöarvo kuitenkin säilyy, ja se on yleensä tärkeäpää kuin potentiaalinen vaihtoarvo.
sen lisäksi että asunto on mainio sijoitus, sille löytyy mukavaa käyttöäkin, nimittäin K-O-T-I-N-A!
Miettikääpä tätä: vuokradorka asuu karseissa oloissa ja maksaa jonkun toisen omaisuutta. Omistusasuja asuu tasokkaasti ja mukavasti, maksaen samalla itselleen tuota omaisuutta.
Huh, jälleen kerran ihmettelen miksi joku valitsee asua vuokralla. Vai valitseeko kukaan, eiköhän vuokralla asuta pakon edessä.