Hesarin pääkirjoituksessa sanotaan tänään - Luojan kiitos - ihan suoraan, että "Kanteluihin perustuva valvonta on hidas ja monimutkainen keino epäkohtien korjaamiseksi nopeasti. Kuntien omaa väkeä on päätöksiä tekevissä elimissä niin paljon, että selkeät lainrikkomukset voitaisiin - jos haluttaisiin - korjata hyvinkin nopeasti."
Otsikko on
KUNNAT RIKKOVAT LASTENSUOJELULAKIA
Selvitysten määräajoissa tapahtuvat rikkomukset ovat vain yksi osoitus siitä, millaisten lakin rikkomusten kohteiksi perheet lastensuojelussa joutuvat. Kerrankin vanha sanonta pitää paikkansa "kun pahalle antaa pikkusormen, se vie koko käden", näin on tapahtunut lastensuojelussa, joka on täynnään myös väljän lain ihmisoikeuksia rikkovaa tulkintaa, sekä lukemattomia suoria useiden eri lakien rikkomuksia, ei vain lastensuojelulain.
Kyllä kaikki lastensuojelurikokset tiedetään valtiojohtoa myöten, mutta ei välitetä. Lapsi on pahimmillaan pelkkää kauppatavaraa nykyisillä Suomen lastensuojelumarkkinoilla, tätä ei pysty kieltämään kukaan, joka asioihin paremmin tutustuu.
Otsikko on
KUNNAT RIKKOVAT LASTENSUOJELULAKIA
Selvitysten määräajoissa tapahtuvat rikkomukset ovat vain yksi osoitus siitä, millaisten lakin rikkomusten kohteiksi perheet lastensuojelussa joutuvat. Kerrankin vanha sanonta pitää paikkansa "kun pahalle antaa pikkusormen, se vie koko käden", näin on tapahtunut lastensuojelussa, joka on täynnään myös väljän lain ihmisoikeuksia rikkovaa tulkintaa, sekä lukemattomia suoria useiden eri lakien rikkomuksia, ei vain lastensuojelulain.
Kyllä kaikki lastensuojelurikokset tiedetään valtiojohtoa myöten, mutta ei välitetä. Lapsi on pahimmillaan pelkkää kauppatavaraa nykyisillä Suomen lastensuojelumarkkinoilla, tätä ei pysty kieltämään kukaan, joka asioihin paremmin tutustuu.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Missä linkki???
Kunnat rikkovat lastensuojelulakia
21.4.2010 3:00
A A Helsingin Sanomat
Monet kunnat ympäri Suomea rikkovat jatkuvasti nyt noin kaksi vuotta voimassa ollutta lastensuojelulakia. Kunnissa ei ole tarpeeksi työvoimaa käsittelemään lastensuojeluilmoituksia lain vaatimissa määräajoissa.
Lastensuojelun ilmoituskynnystä haluttiin madaltaa lainmuutoksella, jotta sosiaaliviranomaiset pääsisivät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa auttamaan lapsiperheitä ennen kuin tarvitaan järeitä lastensuojelun toimia.
Lakiin kirjattiin, että lastensuojelun työntekijän on heti ilmoituksen saatuaan arvioitava, tarvitaanko kiireellisiä toimia. Jos tilanteeseen ei tarvitse puuttua heti, sosiaalityöntekijällä on seitsemän työpäivää aikaa arvioida, pitääkö lastensuojelun tarve kuitenkin selvittää. Selvityksen tekemiseen on aikaa kolme kuukautta.
Kolmen kuukauden määräaikojen ylitykset ovat kunnissa hyvin tavallisia. Kuopiossa lastensuojeluselvitysten teko venyi jopa yli vuoden mittaiseksi.
Syynä viivästyksiin on se, etteivät kunnat ole palkanneet lisää väkeä lastensuojeluun, vaikka kunnissa hyvin tiedetään, ettei lain uudistamista edeltävän ajan työvoima riitä. Talousvaikeuksissaan kunnat pyrkivät tulemaan toimeen mahdollisimman pienellä työvoimalla, joten suurta intoa uusien lastensuojelualan työntekijöiden palkkaamiseen ei ole.
Aluehallintovirastot ovat jo joutuneet puuttumaan lainvastaiseen tilanteeseen. Kuopiolle on määrätty yli 200 000 euron uhkasakko, ellei se saa käsittelyjonoja puretuksi kesäkuun loppuun mennessä.
Lastensuojelulain muutoksen tarkoitus on hyvä. Se madalsi kynnystä tehdä ilmoitus, jos joku epäilee, että lapsen suojeluntarve pitää selvittää. Lain tarkoitus oli suunnata lastensuojelun työtä aiempaa enemmän ennaltaehkäisyyn ja tukevaan perhetyöhön.
Aluehallintovirastot sekä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ovat nyt tärkeän tehtävän edessä valvoessaan, että lastensuojelun selvitysten määräajoissa pysytään.
Kyse on lasten ja perheiden oikeusturvasta. Ennen selvityksen valmistumista perheet ja kenties avun tarpeessa olevat lapset eivät saa niitä tukipalveluja, joihin heillä olisi oikeus.
Kunnissa tarvitaan myös asenteenmuutosta. Nyt kunnat koettelevat valvojien kärsivällisyyttä ja korjaavat viivästyksiä vasta, kun suuret sakot uhkaavat.
Kanteluihin perustuva valvonta on hidas ja monimutkainen keino epäkohtien korjaamiseksi nopeasti. Kuntien omaa väkeä on päätöksiä tekevissä elimissä niin paljon, että selkeät lainrikkomukset voitaisiin – jos haluttaisiin – korjata hyvinkin nopeasti.
Osallistu keskusteluun
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Kunnat rikkovat lastensuojelulakia/1135256268287
selvittämään, paljonko kunnat maksavat lasten peruspalveluista tavanomaisessa tilanteessa ja paljonko niiden maksettavaksi jää, kun peruspalvelu korvataan huostaanotolla. Niissä tilanteissa kun törkeästi rikotaan muitakin lakeja kuin pelkästään lastensuojelulakia.
Mainittakoon nyt vaikka perustuslaki, perusopetuslaki, terveydenhoitolaki, mielenterveyslaki, lakia sosiaalitoimen palveluista, sekä laki asiakkaan asemasta sosiaalitoimen asiakkaana, niin ja tietysti lastensuojelulaki. Ainakin nuo menevät rikki niin, että paukkuu ja tapauskohtaisesti muitakin.
On merkittävä ero kunnan kannalta kustantaa lapselle esim. vuoden ajalle erityissairaanhoidon tasoista hoitoa verrattuna siihen, että sairaalapaikkojen puutteen takia tehdään hoidollinen huostaanotto ja hoitoa on tarjoavinaan jokin laitos, joka ainakin vuorenvarmasti rikastuu ja yhtä vuorenvarmasti vanhemmat köyhtyvät. Kunnalle sairaalassa oleva lapsi on pelkkää menoa, mutta hoidollinen huostaanotto oikeuttaa kunnan valtiontukeen, sekä vanhemmat voidaan velvoittaa huostaanoton ylläpitokustannuksiin maksukykynsä mukaan, vaikka kotioloissa ei huostaanotoperusteita olisikaan.
Nyt olisi ehkä oikea hetki ottaa osaa Hesarin keskusteluun.
Lainaus.
"Monet kunnat ympäri Suomea rikkovat jatkuvasti lastensuojelulakia. Kunnissa ei ole tarpeeksi työvoimaa käsittelemään lastensuojeluilmoituksia. lain vaatimissa määräajoissa.
Lastensuojelun ilmoituskynnystä haluttiin alentaa lainmuutoksella, jotta viranomaiset pääsisivät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa auttamaan lapsiperheitä, ennen kuin tarvitaan järeitä lastensuojelun toimia.
Kuopiolle on määrtty 200. 000 euron uhkasakko, ellei se saa käsittelyaikoja puretuksi kesäkuun loppuun mennessä.
Lastensuojelulain muutoksen tarkoitus on hyvä. Se madalsi kynnystä tehdä ilmoitus, jos joku epäilee, että lastensuojelutarve pitää selvittää".
*************
Onkohan uutta lastensuojelulakia tulkittu väärin?
Mieleeni tuli erään sosiaalityöntekijöitä kouluttaneen henkilön toteamus vuoden 2007 Luova ja tohkea muutos koulutusohjelman videoluennosta, joka jostainsyystä on poistettu julkisuudesta.
"Minä en mahda mitään sille, jos sosiaalityöntekijät eivät noudata uutta lastensuojelulakia.
Viranomaisten tehtävänä on valvoa, että uutta lastensuojelulakia noudatetaan".
Hesarin keskustelussa oli hetki sitten 11 kommenttia.
Linkki uutiseen ja keskusteluun.
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Kunnat rikkovat lastensuojelulakia/1135256268287
***************
http://www.inget.fi/wp-content/uploads/Rikotut-Perheet1.jpg
Linkistä pääsee lehtijuttuun,eikä tämä jää ainoaksi,jatkossa omalla nimelläni,olisiin tuonkin halunnut oamlla nimelläni,mutta toimittaja katsoi paremmaksi kirjoittaa nimimerkillä.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Selvitys Syrjäytyneet saavat huonosti apua/1135256215494
Selvitys: Syrjäytyneet saavat huonosti apua
19.4.2010 10:00
STT
Syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat eivät saa Suomessa tarvitsemaansa apua.
Tuoreen sosiaalibarometrin mukaan heikoimmassa asemassa olevien tarpeet tunnistetaan,
mutta niihin ei pystytä vastaamaan.
Syrjäytymisen estämiseksi on kehitetty muun muassa viranomaisten yhteistyötä ja palveluja on uudelleenorganisoitu.
Nämä toimet eivät ole kuitenkaan olleet riittäviä.
Viime laman jälkeen hyvinvointi on jäänyt pysyvästi heikoimmaksi pitkäaikaistyöttömillä
sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivillä.
Ongelmat kasautuvat usein samoille ihmisille ja perheille, ja he tarvitsisivat useiden tahojen yhdessä tuottamia palveluita.
Barometriin vastasi vajaat 600 sosiaalitoimen, terveyskeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä Kelan johtajaa. Barometrissa on seurattu sosiaali- ja terveyspalvelujen tilannetta 20 vuoden ajan.
_______________
Tiedetään, tunnistetaan mutta
- ei pystytä ?????
toisin sanoen
kunnissa
ei ole halua eikä osaamista, ammattitaitoa, kykyä, koulutusta
jne
jne
jne
rahaa on siinä vaiheessa kyllä kun esimerkiksi perhe ajautuu peruspalvelun puutteessa lastensuojeluun asiakasperheeksi.
Rahaa on laittaa 200 - 900 euroa vuorokaudessa ja pelkästään siis lapsen tai nuoren ylöspitoon sijaishuoltopaikassa.
Puhumattakaan muusta mitä kuluja lastensuojelun toimet lapselle ja perheelle verovaroin kustannettuna maksavat.
kun noista kustannuksista kunta saa huostaanoton jälkeen rahaa valtiolta tehtyjen huostaanottojen määrän mukaan laskettuna (laki lastensuojelukertoimesta, kerroin vaihtuu vuosittain joka kunnassa) ja lisäksi kunta laittaa vanhemmat maksumiehiksi niissäkin tapauksissa, jolloin perhe olisi PERUSTUSLAIN mukaan oikeutettu saamaan ne ilmaisina peruspalveluina täysin ilman huostaanottoa.
Jos perhe säästyy joutumasta ls:n asiakkaaksi, he saavat nuo kyseiset palvelut niin sanotusti ilmaiseksi, sen lisäksi he saavat vielä lapsilisän. Mutta kun kunta haluaa tehdä laittoman huostaanoton, vanhemmat maksavat huostaanoton ylläpitokustannuksia kuukausittain varojensa mukaan ja lisäksi lapsilisä peritään kunnalle huostaanottokustannuksiin. Kunta ja sijaishuolto hyötyy, lapsi ja vanhemmat kärsivät ja köyhtyvät.
tulot, joita suurempaa voittoa tuottavat ls-laitokset tuottavat kuin perinteisillä yritystoiminnan aloilla toimivat yritykset. . Verotuotto on mannaa kunnille, jossa kuntapoliitikot saavat sulkia hattuunsa, miten hyvin selviävät "heikosta rahatilanteesta".
Ahne kuntajohto laskee, että
terveydenhoidon järjestäminen on pelkkää menoa kunnalle,
erityisopetuksen järjestäminen on pelkkää menoa kunnalle,
avohuollon tukien järjestäminen on pelkkää menoa kunnalle,
mutta huostaanoton jälkeen, AH, rahaa tulee kuntaan monelta eri taholta, ihanaa!
Eli valtiolta, vanhemmilta, ja suurta voittoa tuottavilta lastensuojeluyrityksiltä kivoina verotuloina.
Eikä sovi unohtaa laitosten työllistävää vaikutusta myöskään, aina on kunnan kannalta edullisempaa asuttaa alueellaan töistään veroa maksavia kansalaisia kuin työttömiä, joille on pakko kustantaa elinoloja, vaikka kuinka köyhyysrajan alapuolella elämiseen, mutta menoja ne ovat joka tapauksessa.
erittäin lyhytnäköistä politiikkaa yhteiskunnalta, joka riistää ja kaltoinkohtelee pienimpiä kansalaisiaan, tulevaisuuden toivojaan.
MIssä sellaisen yhteiskunnan moraali on, joka jättää osan lapsista tarvitsemansa terveydenhoidon ulkopuolelle ja on tarjoavinaan "hoitoa" hoidollisilla huostaanotoilla? Ja vaikka laittomasti huostaanotettu lapsi saisikin tasokasta erityisopetusta laitoskoulussa, niin millä oikeudella hänet erotetaan perheestään sen saamiseksi? Millaisen tuomion Ihmisoikeustuomioistuimessa ansaitsisi sellainen valtio, joka on vaihtanut oikein kohdennetut, huostaanottoja estävät avohuollon tuet pelkkiin lumetukiin?
Kun eduskunnassa esitetään kirjallinen kysymys hallituksen kyselytunnilla näistä asioista, se ei aiheuta minkäänlaista tyrmistystä poliitikoissa, mikä on suorastaan järkyttävää. Jos olisi toimittu oikein, olisi perustettu työryhmä selvittämään, paljonko näitä laittomia huostaanottoja todellisuudessa on, mutta asia ei kiinnostanut poliitikkoja ollenkaan, ei ainakaan hallitusta. Sen jälkeen olisi ryhdytty pikaisiin toimiin asioiden saattamiseksi inhimilliselle tasolle, mutta kysymys ei aiheuttanut muita reaktioita ministereissä kuin korkeintaan kiusaantunutta pälyilyä puoluetovereiden suuntaan.
ehdotus Marjo Loposen blogista:
"Maanantai 23.11.2009
Olemme vuosia puhuneet lastensuojelun ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen puolesta niin eduskunnassa kuin kotikaupungissanikin. Jostain syystä resursseja ei koskaan tähän tunnu riittävän.
Yksi syy ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen resurssien vähyyteen löytyy valtionosuusjärjestelmän lastensuojelukertoimesta. Lastensuojelukertoimen mukaan kunta saa sitä enemmän valtionosuutta, mitä enemmän kunnassa on huostaanottoja. Tottakai huostaanottoja pyritään välttämään, mutta entäpä, jos kerroin laskettaisiinkin ennaltaehkäisevän ja varhaisen puuttumisen tarpeiden mukaan? Vaikuttaisiko tämä niin, että kunnissa päätettäisiin ohjata resursseja uudella tavalla ja lopulta huostaanottoja pystyttäisiin välttämään? Todennäköisesti!
Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus tänä syksynä jätti lastensuojelukertoimen ennalleen. Eikö uudistuksessa nähty tilaisuutta todella korjata kuntien lastensuojelutyötä ennaltaehkäisevään suuntaan? Ennaltaehkäisystä puhutaan joka tasolla, mutta päätöksenteon kohdalla se ei näytä olevan tärkeää. "
Tosiaan! entäpä, jos kerroin laskettaisiinkin ennaltaehkäisevän ja varhaisen puuttumisen tarpeiden mukaan? Siinä vasta ideaa, kun se nyt lasketaan tehtyjen huostaanottojen määrän perusteella.
että kunta tietoisesti jättää tietyt lakisääteiset peruspalvelut nolliin, ei tarjoa, alasajaa jne
ja kun tulee lapsia ja nuoria joilla olisi tarve kyseisille peruspalveluille
heidät otetaankin huostaan ja siirretään kuntaan jossa kyseiset palvelut tarjotaan.
Eli kuntaväki tietoisesti alibudjetoi, alasajaa jne
ja lapsen tai nuoren huostaanoton kautta hänelle tai perheelle järjestetään palveluita?
tuollaisessa tilanteessa lapsen asuinkunta vaihtunut. Muuten kirjoituksesi pitää paikkansa.
Ainakin hoidollisen huostaanoton yhteydessä puuttuva sairaalapaikka ollaan korvaavinaan lastenkodin hoidollisella osastolla. Ihan täyttä valhetta, siitä jonkun vantaalaisen laitoksen johtaja on kirjoittanut pariinkin otteeseen Hesarin Vieraskynässä. Eivät nuo laitokset pysty korvaamaan erikoissairaanhoidon tasoista hoitoa, ihan suotta sellaista edes yrittävät valehdella. Lapsi jää toisin sanoen ilman sitä hoitoa, johon hänellä olisi perustuslaillinen oikeus Suomen kansalaisena. Ja siihen päälle se ihmisoikeusrikos vielä, että hoidon tarpeessa oleva lapsi erotetaan hyvästä perheestään sen takia, että tämä yhteiskunta ei ole välittänyt hoitaa lakien mukaisia velvoitteitaan. Tänä talvena tästä aiheesta tehtyyn kirjalliseen kysymykseen ei hallitus reagoinut millään tavalla, eikä kyllä eduskuntakaan.