Olisiko palstalla tietoa asiasta. Minulla on valmistumassa raskasuppoumainen purjevene
ja on aika valita potkuri. vene 10m*3.5m ja painoa 8.5 tonnia.
Moottori 45hv. Maks kierrokset 3000 alennus 2.5
19/14 potkuria on ehdotettu kiinteälapaisena ja oikeastaan kiinnostaisi, että onko taittolapaisella edes
mahdollista saavutta tämänkaltaisessa veneessä mitään.
Mutta kommentoikaa palstalaiset...
ja on aika valita potkuri. vene 10m*3.5m ja painoa 8.5 tonnia.
Moottori 45hv. Maks kierrokset 3000 alennus 2.5
19/14 potkuria on ehdotettu kiinteälapaisena ja oikeastaan kiinnostaisi, että onko taittolapaisella edes
mahdollista saavutta tämänkaltaisessa veneessä mitään.
Mutta kommentoikaa palstalaiset...
Vastaukset 34
Vanhimmat
14 " nousu kuulostaa liian isolta. Veneellä on varmaan tarkoitus ajaa moottorilla matkanopeutta n. 6 - 6,5 solmua? Potkuri tulisi mitoittaa siten, että matkanopeus saavutetaan suurinpiirtein suurimman vääntömomentin kierroksilla. 45hv/3000rpm moottorin suurin vääntö lienee 2100 kierroksen kieppeillä. Jos arvioidaan kolmilapaisen potkurin luistoksi 20% niin 2100 rpm veisi venettä 13" nousulla 7,3 solmua, 12" nousulla 6,7 ja 11" nousulla 6,2 solmua. Joko 11 tai 12" nousu olisi mun arvion mukaan sopivin. Liian iso nousu kuormittaa tarpeettomasti moottoria. Potkurikauppiaat osaavat myös kommentoida, kannattaa kysyä arvio useammalta asiantuntijalta. Mistä tuli tuo ehdotus 19x14" ?
19x14 tuli eräästa paikasta mistä otin potkuritarjouksenkin. Annoin kyllä kaikki tiedot veneestä jonka jälkeen kauppias hetken laskettuaan päätyi em.kokoon ja sattumalta sellainen potkuri löytyi hyllystä yksi kappale:))
Moottori on bmw d50 ja 45 hv on luvattu kierroksilla 3000rpm. Maks kierrokset 3200rpm paras vääntö
2200rpm/108Nm. Joten arviosi moottorista osu aika oikeaan kuten nopeuskin se tulee asettumaan 6-6.5 solmun paikkeille.
Ja jos on ehdotuksia mistä kannattaa hankkia pokuri tai pyyttää laskelmaa niin otan ehdotuksia mielellään vastaan. Käytetty potkuri käy myös ihan mielellään.
Uppoumarunkoisen veneen luisto potkurin on yleensä 35-45 %. Mielstäni 19x14" on suurin piirtein oikea.
Uppoumarunkoisessa luisto riippuu miljoonasta eri asiasta, kuten potkurista (koko, nousu, lapapinta-ala, valmistaja), nopeudesta, kulkuvastuksesta (vesilinja, runkomuoto, paino, pohjan sileys jne.), potkurin sijainnista, potkuriakselin kulmasta, tuulen/aallokon lisävastuksesta jne. Se voi olla mitä vaan lähes 0:sta aina yli 50 % saakka.
Purjeveneillä tyypillisesti luisto ei ole kovinkaan suuri, jos liikutaan alle runkonopeuden. Omasta veneestäni olen mitannut luistokäyrän ja luisto kasvaa tyhjäkäynnin alle 1% arvosta, matkanopeuden 10-11% kautta huippunopeuden 21%:iin. Vastatuulessa matkanopeudenkin luisto voi olla yli 20% ja huippu jopa 30%. Huippunopeus on ~0,2 kn alle runkonopeuden, joten kone ei ole ylimittainen, vaan ainoastaan ~3 hv/tn, mikä näkyy maksimiluistossa. Toinen luistoa vähentävä tekijä on purjevenevetolaite, jossa potkuri ei ole pahasti rungon vanavedessä ja akseli on vaakasuorassa.
Alkuperäisen kysyjän veneessä luisto on varmaankin tuolla 45% paikkeilla huippunopeudella, mutta reilun 6 kn matkanopeudella se voi olla mitä vaan 10-35% alueella riippuen ko. rungon "sulavuudesta" alle runkonopeuden vauhdissa.
Ajeltaessa runkonopeudella tai alle, luisto on kiinteällä kolmilapaisella alle 25%. Tästä on kokemuksia useammastakin veneestä. Kun mennään runkonopeuden yli niin luisto on toki isompi. Tässä tavoitenopeus on maltillinen (6-6,5 kn). Potkurin halkaisija ja lapapinta-ala vaikuttaa luonnollisesti olennaisesti luistoon. Mun mielestä 19x14" nousu on tässä tapauksessa liikaa, matkanopeuden kierrokset jäänee liian alas.
Pyydä suositus ja tarjous useammalta taholta. Jos löydät liikkeestä käytetyn niin tee sellainen diili, että voit kokeilun jälkeen vaihtaa ja saada hyvityksen.
Palaisin vielä tähän aiheeseen.
Matkanopeuden luistosta on kovasti eri arvioita välillä 10 - 35%. Joakimin mittauksen mukaan n. 10%, mun kokemusten mukaan n. 20 %. Hajonta varmaankin selittyy erityyppisillä veneillä (Joakimillä kevyehkö cruiser/racer, mun tutkimuskohteet enemmänkin raskasta cruiser-osastoa).
Miten Joakim asetat potkurin mitoituksen tavoitteen?
Minä olen aina pitänyt olennaisimpana tavoiteena sitä, että matkanopeuden kierrosluku asettuu vääntökäyrän huipun lähistölle, koska tällöin ajettaessa moottorin suhteellinen kuormitus on pienin ja hyötysuhde paras mahdollinen. Jos tässä nimenomaisessa tapauksessa arvioidaan luistoksi 20%, alennus on 2.5, tavoitekierrokset 2100 rpm ja tavoitematkanopeus 6,5 kn niin nousu jolla yhtälö toteutuu on 12" (-> laskennallinen nopeus 6,73 kn). Kuitenkin sinäkin suosittelet 19x14" potkuria, vaikka arvioit luiston vielä pienemmäksi kuin minä. Joku toinen tavoite mitoituksessa siis, vai joku muu selitys mitä en ymmärrä?
R K-S arvioi luiston alueelle 35-45% ja suosittee nousuksi 14". Siihen on ymmärrettävä selitys: R työskentelee pääasiassa uppoumarunkoisten moottoriveneiden parissa. Niillä on tapana tavoitella selvästi runkonopeutta suurempia nopeuksia ja luistot aivan eriluokkaa kuin alle runkonopeudella ajettaessa. Tämän tapauksen matkapurjeveneellä ajetaan kuitenkin 6,5 solmua ja luisto jää kiinteälapaisella pieneksi.
Potkurin mitoituksessa tavoite on hyvin oleellinen kysymys. Lähtisin kuitenkin siitä, että jossain tilanteessa on koneesta saatava täydet tehot ulos. Laskelmieni mukaan 19x12, puhumattakaan 19x11, potkurilla tämä ei onnistu vaan governori rajoittaa kierrokset selvästi ennen kuin koneesta loppuu tehot.
19x12 potkurilla koneesta otetaan vasta ~35 hv 7.5 kn vauhdilla ja 3000 rpm kierroksilla. 19x11 vastaa on ~28 hv. Täysi 45 hv saadaan ulos 19x12/11 potkureilla vasta nopeuden ollessa alle 5 solmua.
Tästä tavallaan päästäänkin siihen, että kone on turhan suuritehoinen, jolloin joutuu tinkimään jostain potkurin mitoituksessa.
Sitten 6,5 kn vauhti. Jos lähdetään tuosta 2100 rpm tavoitteesta (onko sille joku hyvä peruste???), 19x11 potkurilla työntövoima on ~1000 N (koneteho ~9 hv), 19x12 potkurilla ~1200 N (koneteho ~11 hv)ja 19x14 potkurilla ~1700 N (koneteho ~15 hv). Tiedätkö ko. veneen tehontarpeen matkavauhdilla?
Tosin päin laskien, jos oletetaan, että 1000 N riittää, 19x14 potkurilla kierrokset ovat ~1800 rpm ja kone ei todellakaan paljoa kuormitu (maksimiväännöstä ehkä 30% käytössä).
Pikaisesti kirjoitettuna tuli ajatusvirhe. Purjevenevetolaite lisää luistoa, koska potkuri työskentelee suuremmassa suhteellisessa nopeudessa eli vanavesikerroin on lähempänä yhtä.
Löytyi valmiit tiedot purjeveneelle (erinomaisen hyvin purjehtiva), jonka LWL 9 m, leveys 3,3 ja uppouma 7,8 tn (sis miehistö + varusteet). Tuon kulkuvastus on seuraava:
4 kn: 270 N
5 kn: 450 N
6 kn: 700 N
6.5 kn: 1100 N
7 kn: 1800 N
7.5 kn: 2700 N
8.0 kn: 4000 N
Tuo siis kulkisi hyvällä potkurilla 8 kn 45 hv koneella!
Mutta tuskin alkuperäisen kysyjän vene on noin herkkäliikkeinen, painoakin on enemmän ja onko vesilinjakaan noin pitkä, joten vastus voi helposti olla 50-100% enemmän.
19x14 potkurilla saa ~4000 N 7,5 kn vauhtiin 3000 rpm:llä.
Matka-ajon kierrostavoite 2100 rpm tulee suoraan siitä, että esimerkkimoottorin vääntökäyrän huippu asettuu niille hujakoille -> pienin mahdollinen moottorin suhteellinen kuormitus ja paras hyötysuhde.
Tuo esittämäsi tehonkäyttö/tuottoskenaario (19x12", 7,5 huippunopeus, 3000 rpm, 35 hv) on mielestäni erittäin lähellä sitä mitä sen kuuluukin olla. Normaaliolosuhteilla moottori pääsee mahdollisimman helpolla. Erittäin kovassa vastatuulessa, kun BS hiipuu 5 solmuun tai alle, antaa kone täyden tehonsa.
Näinollen olen edelleen sitä mieltä, että 19x12" potkuri lienee sopivin ja 14" nousu olisi reilusti liikaa.
Nythän koneessa on tehoa yllin kyllin uppoumarunkoiseen, jolloin matkanopeudella kone on varsin kevyellä kuormalla. Luulisin, että ongelma on enemmänkin moottorin ali- kuin ylikuormitus matkanopeudella. Pieni kuormitus alentaa myös hyötysuhdetta, mutta ei dieseleillä kovinkaan paljon.
Pelkästä vääntökäyrän huipusta ei voi mielestäni hirveästi päätellä. Joillain moottoreilla vääntökäyrä on lähes viivasuora "käyttöalueella" , toisilla selkeä huippu ja toisilla laskeva tai nouseva.
Kun tehoa on noin reilusti, en usko, että aivan pian joutuu sellaiseen keliin, että nopeus jäisi alle 6 kn. Aika usein potkurit mitoitetaan juuri päinvastoin eli huipputehonkierroksia ei koskaan saavuteta. Tällöin matkakierrokset ovat mukavan alhaiset ja hiljaiset.
Omassa veneessä vaihdoin potkurin 2" jyrkemmäksi ekan kauden jälkeen muutama vuosi sitten. Ennen meni selvästi yli huipputehon kierrosten ja nyt jää 150 alle osuen hyvin lähelle "Continuous rating output at crankshaft" arvoa. Matkavauhdilla kierrokset ovat 70% huipputehon kierroksista ja vääntökäyrän huipppu osuu jonnekin 83% paikkeille. Vääntökäyrä muuten pysyy ko. koneella +-5% haarukassa 50-100% maksimitehokierroksista alueella.
En ole vielä keksinyt mitään parempaa vanhassa potkurissa. Huippunopeus on käytännössä sama, mutta matkanopeus on uudella potkurilla merkittävästi suurempi. Vanhalla kone alkoi jo huutamaan turhan kovaa 5 kn vauhdissa, kun nykyisellä voi ajaa mukavasti aina 6 kn saakka (käytännössä ajan 5,6-5,8).
Toi sun nykyinen tilannehan on täsmälleen se mitä ehdotettu 19x12" kysytyssä tapauksessa ainakin laskennallisesti vastaa. Matkanopeuden kierrokset saavutetaan 70% huipputehon kierroksista, joka on jonkin verran alle vääntöhuipun.
Jos tarkkaan lasketaan niin kysytyn veneen tilanne vaikuttaisi olevan matkanopeuden osalta näin: 2.5 alennus, 19x12" potkuri, 2000 rpm, arvioitu luisto 20% -> nopeus 6,41 solmua. Spekuloitavaksi jää kaksi asiaa:
- onko max 2000 matkanopeuden rpm liian korkea?
- kuinka oikeaan osuu 20% arvio luistosta: tuskin enemmän. jos alle, kierrokset vielä pienemmät (15% -> 1900 rpm, 6,47 kn)
Mielenkiintoinen ketju syntyi tästä niinpä päätin laittaa hiukan lisätietoa. Minun tapaus voi toimia tässä hyvänä esimerkkitapauksena, voi siis olla monelle hyödyksi kun se on samalla hyvää tietoutta juuri minulle.
Veneen koko pituus on 10m ja piirustuksesta mittasin vesilinjan pituuden ja se on aika tarkoin 8.5m ehkä hiukan alle.
Leveys 3.5 ja syväys 1.6m. Paino tulee asettumaan 8,5 tonnin paikkeille.
Veneeni on "colin archer" tyyppinen ja näitä on rakennettu muutamia kappaleita. Kovin paljoa minulla ei ole tietoa toisista veneistä, mutta tiedän, että konetehot ovat olleet 35-50 hv välimaastossa.
Yhden omistajan kanssa olen ollut juttusilla aion kysästä häneltä vielä millainen potkuri hänellä on. Vaikkakin juuri kyseisessä veneessä koneteho on pienempi kuin minulla.
Ja todellakin on muistettava, että tämän tyyppiset veneet on enempi avotuulivehkeitä ja vaikka minulla on ollut parikin purjevenettä niin minulla on moottorivene tausta ja moottorin käyttö on senkin puoleen aika herkässä.
Jos lyhyesti loppuun, että ajelen siis aika paljo moottorilla jota lisää vielä se, että kovin kummoista tuuleennousu kykyä ei tällä veneellä ole.
Mutta tässä tuli hiukan lisätietoa.
Suuri ero tulee siellä kovemmilla tehoilla. Tosiaan siis nykyinen potkurini ei saavuta tyynessä eikä edes myötätuulessa kaasu pohjassa huipputehon kierroksia, kun taas tuo 19x12 menisi todennäköisesti niistä selkeästi yli.
Toinen ero on se, että mulla on 3 hv/tn ja nyt puhutaan 6 hv/tn. Jos järkevä matkavauhti on 1-2 hv/tn, on mulla käytössä ~50% maksimista ja tässä taas ~25%. Moottori ei siis kuormitu liikaa melkein millään potkurilla ja järkevät matkakierrokset ovat alhaiset.
Potkurin mitoittaminen siten, että matkanopeudella ajetaan jatkuvasti suunnitellun kierrosalueen alapuolella ei ole järkevää.
Vilkaisin parin nelisylinterisen 3000 rpm kiertävän moottorin datasheettejä. Kun valmistajan performance curve alkaa 1800 kierroksesta niin voi olettaa sen tarkoittavan myös sitä, että moottoria on suunniteltu käytettävän (jatkuva kuormitus) siitä alkavalla kierrosalueella.
Jos esimerkin veneeseen laitetaan 19x14" potkuri niin kierrokset 6,5 kn matka-ajossa on 1750, olettaen, että luisto on 20% (1650/15%, 1550/10%). Se on liian vähän. 14" on liian iso nousu. Kyllä mä suosittelisin edelleen tuohon 19x12" potkuria.
Tämä ongelma tulee ison moottorin kautta. Tehoa on liikaa matkanopeudelle. Ongelma ei mielestäni ratkea sillä, että potkuria keventämällä nostetaan kierroksia. Tehontarve ei siitä muutu miksikään.
Mikä ongelma on ajaa vaikkapa 1500 rpm kierroksilla, jos konetta ei kuormita lähellekkään maksimiväännön verran? Onko se suurempi ongelma kuin ajaa 2000 rpm kuormittaen konetta suhteellisesti vielä vähemmän?
Tässä aika vastaava kone, jossa käyrät alkavat 1600 rpm kohdalta JA maksimivääntö on siellä. Saako tällä mielestäsi ajaa 1600 rpm matkavauhtia? Vai pitääkö peräti, kun maksimivääntö on siellä?
http://www.yanmar.com.au/express/Dealer/Prodspec/ENGINE%20PDF/3JH4E_TechData.pdf
Varmasti mikään meridiesel ei ole suunniteltu käytettäväksi jatkuvasti alle 25% kuormituksella (tehosta). Normaali taso on 35-60% eli kierroksista 70-85%. Mielestäni tämä pitää tulkita juuri tehon kautta ei kierrosten.
Siirretäänpä esimekki autoilun puolelle. Kumpi on moottorille parempi: ajaa 120 km/h 5:lla (suurin vaihde) vai 4:lla? Tilanne on kokolailla sama kuin ko. veneessä, jos auton huippunopeus on vaikkapa 210 km/h. Tällöin 120 km/h vauhdissa tarvitaan alle 25% maksimitehosta. Maksimiteho 4000 rpm, 4:lla kierrokset 70% maksimista eli 2800 ja 5:lla 57% eli 2300 rpm.
http://www.volvopentastore.net/files/t_d2_40.pdf
Jos moottori on suunniteltu kuormitettavaksi esim 1800 - 2800 rpm alueella, voi 1500 kierroksilla jatkuvasti kuormittaminen olla merkittävä ongelma. Mm. voitelu ja jäähdytys suunnitellaan toimivaksi parhaiten tietyllä kierrosalueella. Lisäksi hyötysuhde on yleensä samalla alueella parhaimmillaan.
Tässä nimenomaisessa tapauksessa ei ole kovin tarkoituksenmukaista jatkaa kinaamista yksityiskohdista. Alkuperäinen kysyjä voi selvittää moottorin valmistajalta tai edustajalta jatkuvan käytön suositellun kierrosalueen ja ottaa sen huomioon potkurin valinnassa. Tällä hetkellä oletan että se ei ala ainakaan paljon alle 1800 rpm:stä. Jos jonkun toisen moottorin suunniteltu kierrosalue ulottuu alemmas niin se on asia erikseen.
Ei ole viisasta mitoittaa potkuria siten, että matka-ajon kierrosluku jää moottorin suunnitellun kierrosalueen alapuolelle.
Ei kai tämä nyt kinaamista ole?
Pointtini on ollut juuri se, että 45 hv kone ei 6-6,5 kn vauhdilla "kuormitu". Siitä olen samaa mieltä, että 3000 rpm konetta ei ole syytä "kuormittaa" 1500 rpm:llä. Jos nyt kuitenkin otetaan vain ~30% siitä tehosta, jonka kone pystyisi antamaan ko. kierrosluvulla, tilanne on lähempänä korkeaa tyhjäkäyntiä kuin kuormittamista. Noin kevyellä kuormalla ei varmasti ole jäähdytys- tai voiteluongelmia. Eihän niitä ole akkuja ladattaessakaan vapaalla tai autolla ajetteassa.
Käsittääkseeni diesel(kään) ei pidä jatkuvasta pienestä kuormasta, vaan saattaa karstottua tms. Tämä ei ratkea kierroksia nostamalla, vaan vauhtia nostamalla, jotta kone saa kuormaa.
Joo, ei tämä ainakaan enää ole kinaamista. Yksityiskohdat jäi pois.
Vertaus autolla ajoon on erittäin osuva. Kun autolla ajaessa tulee ylämäki, kannattaa ehdottomasti vaihtaa sellaiselle vaihteelle, että kierrosluku asettuu moottorin suunnitellulle kuormitusalueelle. Muuten kuritetaan tarpeettomasti moottoria ja tärvätään polttoainetta. Tasaisella ja alamäessä heitetään isompaa. Veneen moottorin kuormituksessa on homma on täsmälleen sama, sillä erotuksella, että vaihteita ei ole ja sitä alamäkeä tai edes tasaista ei tule, ikinä. Vene menee aina ylämäkeen. Juuri siksi on erityisen oleellista, että matka-ajon kierrokset mitoitetaan oikean alennusvaihteen ja potkurin yhdistelmällä siten, että matka-ajo suoritetaan moottorille suunnitellulla kierrosalueella.
Yhteenveto: Potkuriin voi valita liian ison nousun, jos haluaa korvaa miellyttävät, alhaiset kierrokset. Samalla pitää hyväksyä tosiasiat ja kustannukset:
- moottorin suhteellinen kuormitus kasvaa = käyttöikä lyhenee
- polttoaineen kulutus lisääntyy.
Pitäisi olla joku arvio veneen huippu- ja matkanopeudesta, joita on aika vaikea arvata noilla tiedoilla. Kone on aika iso purjeveneeksi vai onko tuo enemmänkin moottoripursi.
Nopeasti arvioituna 19x14 voisi olla lähellä totuutta, mutta asia riippuu nopeudesta, potkurin sijainnista ja vastuskäyrästä. SpK:n esittämillä 11-12" nousuilla huippukierrokset ylitetään kaasu pohjassa, vaikka huippunopeus olisi vain 6 kn. Tuolla 19x14 potkurilla sopivat huippukierrokset saavutetaan jossain 7,5 kn paikkeilla.
Kyllähän taittolapaisesta on aina iloa purjehdittaessa. 19x14 kolmilapainen kiinteä on aika hurja jarru purjehdittaessa. Noilla mitoilla vene tietysti ei tule olemaan nopea millään potkurilla purjehdittaessa kuin enintään sivutuulissa ja kovissa myötätuulissa.
Kirjoiteltiin Joakimin kanssa postia samaan aikaan. Mutta runkonopeus asettuu n.7 solmuun ja huippunopeus voi olla hiukan päälle 7 solmua. Matkanopeus mainitut 6-6.5 solmua.
Nämä vehkeet vastaa varmaan enempi moottoripurtta kuin nykyaikaista purjevenettä.
Tuli juuri toinenkintarjous ja siinä ehdotettiin 13"x21"
Ääääh...kiireessä näpytin väärinpäin se siis 21"/13" tietenkin
21x13 on vähän raskaampi kuin 19x14. Ei taida saavuttaa 3000 rpm. 20X13 olisi lähempänä ja sekin vielä hieman raskaampi kuin 19x14. 19" on jo tarpeeksi iso, ei kavitoi, tosin 21" hiukan parempi hyötysuhde.
Purjehtiessa 21" jarruttaa ~30% enemmän, jos kiintolapaisia.
"Purjehtiessa 21" jarruttaa ~30% enemmän, jos kiintolapaisia. "
Taittolapa potkuri olis tietysti mellevä, mutta hinta pompsahtaa heti reiluun 2ke jos ei
satu löytämään käytettynä.
Mepratuotteen sivuilla on yksi käytetty 21x16LH2 D=40 1:10 = 420,00e
Aika lähelle liippaa, oikea akseli koko ja kaikki, mutta vaikuttais hiukka liian tuhdilta ja
liian vasenkätiseltä.
Mulla on merivaihteen kyljessä HBW 150-2,5R Jossa R tarkoittanee oikeankätistä.
Ja niin, ottaen huomioon veneen luonne niin kovin suuria summia ei viitsi satsata potkuriin kun
nopeuden kasvu voi jäädä joihinkin solmun kymmenesosiin.
19/14 potkuri kaiketi voisi olla niin lähellä, että lähtisi siitä kokeileen vai miten lie...
Mepratuotteelta kannattaisi tsekata, jos sieltä sattuisi löytymään käytettyä Jpropia. Uutena Jprop kääntölapapotkuri on melko arvokas. Tämä potkuri on siitä erinomainen, että lapojen nousua voi säätää myös veneen ollessa vedessä. Nousun muuttaminen sopivaksi on todella yksinkertaista. Sen tiedän omasta kokemuksesta ja olen omaan Jpropiini erittäin tyytyväinen.
Pitäisikö purjevenekäytössä käyttää jyrkempää nousua/pienempää potkurin läpimittaa purjehdusvastuksen minimoimiseksi? Laitoin pikkuyanmariin potkurimyyjän veneen tietojen perusteella suositteleman "1gm10 vakiopotkurin", joka näyttää hieman isommalta ja loivanousuisemmalta kuin kadonnut entinen potkuri oli. Matka- ja huippunopeus pläkässä on sama, mutta uudella vene kulkee vasta-aallokkoon paremmin. Purjehtiessa taas nopeus yleensä n. 0,5 solmua pienempi kuin vanhalla potkurilla.
Edellisen (pienemmän ja jyrkemmän) potkurin irrottua ei huomannut purjehdusnopeudessa eroa, joten sen jarruvaikutus oli ilmeisesti aika olematon.
Potkurin aiheuttama vastus on suoraan verrannollinen lapojen pinta-alaan, joka taas riippuu potkurin halkaisijasta sekä lapojen lukumäärästä ja leveydestä. Lisäksi suhteellinen nousu (lapakulma) vaikuttaa hiukan niin, että jyrkemmällä on pienempi vastus.
Vastus koostuu oikeastaan juuri samoista komponenteista kuin maksimi työntövoima. Toisin sanoen potkuri, jolla on pieni vastus, on myös huono vasta-aallokossa ja manöövereissä.
Taitto- ja kääntölapapotkurit ovat ratkaisu tähän dilemmaan.
Se on sitten jokaisen itse mietittävä millaisen kompromissin tekee purjehdusominaisuuksien, moottoriominaisuuksien ja hinnan suhteen. En usko, että kiinteälapainen voi olla niin pieni, ettei sillä ole mitään merkitystä purjehdusominaisuuksiin.
Vähän oftopikin, mutta tämäkin on käynyt mielessä, minkä paljon kiistelty Pertti Duncker oli toteuttanut omassa veneessään. Laturi potkuriakselille
http://personal.inet.fi/yritys/kuvathistoria/images/laturi.jpg
Jos päätyy kiinteälapaiseen niinkuin minä varmaan päädyn niin voisi harkita jonkin tuommoisen keksinnön tekemistä. Tai miten lienee...?
Kaikki vaihteistot eivät taida tykkää vapaasti pyörivästä potkuriakselista, vaan manuaali käskee lukitsemaan. Lisäksi pyörivä vaihteisto pitää jonkinlaista ujellusta.
Tästä voisikin jatkaa sen verran, että kuinka moni tulee ajatelleeksi asiaa.
Kaikki kytkimet ei taida tosiaan sietää vapaata pyörimistä.
Potkuri taitaa muuten jarruttaa saman verran, olipa akseli vapaana tai ei.
Vai jarruttaako kenties vielä enempi jos purjehdittaessa akseli pyörii vapaasti?
kaksilapaista kiinteää. Veneesi mallia tietämättä, mutta pitkäkölisempään kaksilapaisen saa piiloon kölin taakse, merkki akseliin ja stoppi siihen. Eväkölin kanssa 2 siipinen taittuva on huomattavasti halvempi ja pienempivastuksinen kuin 3lapainen. Jos mahtuu niin 20*12 tai 19*14. Pitäisi lähteä noilla tehoilla ja väännöllä yli 7 solmua konetta liikaa kiusaamatta. Kolmilapaisen suuremmalla pinta-alalla saadaan tietysti parempi pito keliin kuin 2lapaisella.
laitan tähän loppuun saman postauksen minkä laitoin tuonne puoliväliin niin ei menisi hukkaan!!
"Mielenkiintoinen ketju syntyi tästä niinpä päätin laittaa hiukan lisätietoa. Minun tapaus voi toimia tässä hyvänä esimerkkitapauksena, voi siis olla monelle hyödyksi kun se on samalla hyvää tietoutta juuri minulle.
Veneen koko pituus on 10m ja piirustuksesta mittasin vesilinjan pituuden ja se on aika tarkoin 8.5m ehkä hiukan alle.
Leveys 3.5 ja syväys 1.6m. Paino tulee asettumaan 8,5 tonnin paikkeille.
Veneeni on "colin archer" tyyppinen ja näitä on rakennettu muutamia kappaleita. Kovin paljoa minulla ei ole tietoa toisista veneistä, mutta tiedän, että konetehot ovat olleet 35-50 hv välimaastossa.
Yhden omistajan kanssa olen ollut juttusilla aion kysästä häneltä vielä millainen potkuri hänellä on. Vaikkakin juuri kyseisessä veneessä koneteho on pienempi kuin minulla.
Ja todellakin on muistettava, että tämän tyyppiset veneet on enempi avotuulivehkeitä ja vaikka minulla on ollut parikin purjevenettä niin minulla on moottorivene tausta ja moottorin käyttö on senkin puoleen aika herkässä.
Jos lyhyesti loppuun, että ajelen siis aika paljo moottorilla jota lisää vielä se, että kovin kummoista tuuleennousu kykyä ei tällä veneellä ole.
Mutta tässä tuli hiukan lisätietoa. "
Kaksilapaistakin olen harkinnut mutta ym.syyt vaikuttaa siihen, että ei ehkä sitte kuitenkaan kaksilapaista minulle.