Ei minulla enää sanottavaa
eikä kysyttävääkään synny,
kiveeni hakkaan nimeni
hautaan kuvitellun minäni
Siis juhlikaa nyt kanssani
rakkaimmat runoystäväni,
kuluneista vuosista näistä
ja rakkaudella hyvästeistä!
Nyt miehisyydestäni luovun
kukilla peitän leposijani;
liljoilla, ruusuilla, orvokeilla
käythän luonani, niin toivon?
Jätä neilikka haudalleni,
kivi pieni päälle sen laita
ja jos muistaa vielä jaksat
runolappu kirjeeseen taita...
eikä kysyttävääkään synny,
kiveeni hakkaan nimeni
hautaan kuvitellun minäni
Siis juhlikaa nyt kanssani
rakkaimmat runoystäväni,
kuluneista vuosista näistä
ja rakkaudella hyvästeistä!
Nyt miehisyydestäni luovun
kukilla peitän leposijani;
liljoilla, ruusuilla, orvokeilla
käythän luonani, niin toivon?
Jätä neilikka haudalleni,
kivi pieni päälle sen laita
ja jos muistaa vielä jaksat
runolappu kirjeeseen taita...
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mikä lienee runosi todellinen tarkoitus että
ottaako tämän todesta vai kevytmielisellä
huumorilla - vaiko cocktail sekoitus ?
Mutta hyvin runosi stemmaa kaikinpuolin
mutta :
Toivon mukaan ei kuitenkaan viimeisesi ja jos,
jotenkin tuohon tapaan minäkin voisin kirjoittaa.
Kirjoittamisiin !
Vakavasti.
Vakavasti päätin kuopata tämän nimimerkin... onhan minulla noita muita... :D
Ei runot siihen lopu, mutta ehkä tyyli muuttuu totaalisesti. Poikkean kyllä moikkaamaan. :)
Vakavasti kuin huumorilla :
"...älä yli päästä perhanaa..."
eräässä tunnetussa Suomifilmissä.
Tarkoittaa sitten mitä sitten tarkoittaakin,
mutta sekoitus erästä ainetta ois paikallaan.
Tapaillaan !
Juu.
Runohaudallesi teen.
Sen sidon yhteen suudelmalla.
Kirjoitan kyynelhelmillä, pisaroilla.
Kuka minua nyt rakastaa.
Kun se yksi ainutkin katoaa:(
Ja joka sunnuntai.
Tuon haudalle Narsissiain.
Keltaisia.
Ne on toivon.
Odotuksen kukkasia,,,,,,,
KIITOS,,,,,,,,,,
kenties vaikka runollakin,
et vain ehkä tunne enää minua,
mutta yhtä lämmin on halaus...
Kun yksmies
Ei minua jätäkään.
Hymy yöhön hämärään.
Kiitos kaikesta