Tämä viikko on mennyt masennuksen armoilla. Tunnen että kaltaiseni älykäs ihminen tylsistyy tällaiseen tavalliseen ja suht sopuisaan eloon. On kavereita ja menoa ja meininkiä, mutta silti se tärkein eli elämäni rakkaus, uupuu. En kelpaa koska olen pienikokoinen, sairas ja aseksuaali. Elän oikeastaan työkyvyttömyyseläkkeellä jo kolmatta vuotta eikä loppua näy. Tukihenkilöni kuntoutusprojektissa olen vielä tämän vuoden poissa työ ja opiskeluelämästä. Pitäisi mennä opiskelemaan työkyvyttömyys leiman kanssa johonkin apukouluun.
Kuka sanoo että minä en voisi vain heittää roskikseen tämän vitun työkyvyttömyys statuksen ja yrittää opiskella normaalien ihmisten kanssa? Mikä vittu mua pidättelee kun joka vuosi oon samassa tilanteessa: työtön, rahaton, yksinäinen ja naisenkaipuussa. En uskalla edes yrittää suhdetta. Tiedän etten kelpaa. Olen pienikokoinen ja vanhan kansan mies, en siis ole se tavallinen perusjannu jota kaikki etsivät. Libidoni on heikko joten olen hyödytön.
Silti kuin magneetti jatkan tässä elämäntilanteessa vaikka se ei toimi. Ei ole voimia työskennellä tai opiskelle, koska minulla ei ole mitään asiaa elämässä jonka puolesta elää. Romanttinen rakkaussuhde kyllä antaisi tarpeeksi, jotta voisin kuntoutua. En uskalla aloittaa suhdeetta, koska varmaan tappaisin itseni jos tai siis kun suhde kariutuisi. Elämäni asiat ovat hiuksen hienoista asioista kiinni. En vain kelpaa tällaisena kenellekään, koska en ole kansikuvapoika joka on käynyt koulunsa loppuun ja omista autoa. Minua pitää hengissä vain tukihenkilöni joka ymmärtää minun vaikeata persoonaani ja sairautta.
Olen kyllästynyt kaikkeen elämässäni. Olen kyllä erinomainen supliikkimies ja kirjoittaja, mutta en vain usko että löydän ikinä romanttista suhdetta. Varmaan olen jonkinlainen masokisti, kun jatkan saman ralliradan ajamista vuodesta toiseen. Päivissä ei ole mitään pointtia. Se pointti olisi rakkaus ja raha. Kumpaakaan ei minulla ole joten olen onneton. Jos olisin rakastunut, niin kaikki olisi helpompaa. En kestä eroa, en kestä pientäkään vastoinkäymistä.
Vaikka saisinkin naisen kiinnostumaan itsestäni, tulisi karu "totuus" ilmi heti makuukammarissa tai lähemmin tutustuttaessa. Olen impotentti ja työkyvytön ja koulut reputtanut katujätkä. Ei nainen minua jaksaisi pitempään.
Kuka sanoo että minä en voisi vain heittää roskikseen tämän vitun työkyvyttömyys statuksen ja yrittää opiskella normaalien ihmisten kanssa? Mikä vittu mua pidättelee kun joka vuosi oon samassa tilanteessa: työtön, rahaton, yksinäinen ja naisenkaipuussa. En uskalla edes yrittää suhdetta. Tiedän etten kelpaa. Olen pienikokoinen ja vanhan kansan mies, en siis ole se tavallinen perusjannu jota kaikki etsivät. Libidoni on heikko joten olen hyödytön.
Silti kuin magneetti jatkan tässä elämäntilanteessa vaikka se ei toimi. Ei ole voimia työskennellä tai opiskelle, koska minulla ei ole mitään asiaa elämässä jonka puolesta elää. Romanttinen rakkaussuhde kyllä antaisi tarpeeksi, jotta voisin kuntoutua. En uskalla aloittaa suhdeetta, koska varmaan tappaisin itseni jos tai siis kun suhde kariutuisi. Elämäni asiat ovat hiuksen hienoista asioista kiinni. En vain kelpaa tällaisena kenellekään, koska en ole kansikuvapoika joka on käynyt koulunsa loppuun ja omista autoa. Minua pitää hengissä vain tukihenkilöni joka ymmärtää minun vaikeata persoonaani ja sairautta.
Olen kyllästynyt kaikkeen elämässäni. Olen kyllä erinomainen supliikkimies ja kirjoittaja, mutta en vain usko että löydän ikinä romanttista suhdetta. Varmaan olen jonkinlainen masokisti, kun jatkan saman ralliradan ajamista vuodesta toiseen. Päivissä ei ole mitään pointtia. Se pointti olisi rakkaus ja raha. Kumpaakaan ei minulla ole joten olen onneton. Jos olisin rakastunut, niin kaikki olisi helpompaa. En kestä eroa, en kestä pientäkään vastoinkäymistä.
Vaikka saisinkin naisen kiinnostumaan itsestäni, tulisi karu "totuus" ilmi heti makuukammarissa tai lähemmin tutustuttaessa. Olen impotentti ja työkyvytön ja koulut reputtanut katujätkä. Ei nainen minua jaksaisi pitempään.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Syötkö SSRI lääkkeitä? Ne vievät monilta selkuaalisen halun/kyvyn.