Rakennusala on ihmeellistä. Muilla aloilla tapahtuu kehitystä mutta ei rakennusalalla ainakaan mikäli on nettiä uskominen. Jos vertaa 1930-luvulla ja 1980-luvulla rakennettuja kerrostalo-osakkeita keskenään on vanhempi parempi. Paksut hyvin äänieristävät seinät, samoin välipohjat, kaikki tehtiin ennen paremmin. Uudemmat ovat "neukkukuutioita" aivan kamalia, pierutkin kuuluu läpi, kaikessa on fuskattu, sutta ja sekundaa.
Näinkö se todella on, 50 vuodessa ei asiat ole parantuneet, eivät pysyneet edes samana vaan huonontuneet, miten tämä voi olla mahdollista? Onko muuten muissakin länsimaissa rakennusala samanlainen, ennen kaikki oli paremmin, uudemmat ovat täyttä skeidaa?
Näinkö se todella on, 50 vuodessa ei asiat ole parantuneet, eivät pysyneet edes samana vaan huonontuneet, miten tämä voi olla mahdollista? Onko muuten muissakin länsimaissa rakennusala samanlainen, ennen kaikki oli paremmin, uudemmat ovat täyttä skeidaa?
Vastaukset 38
Vanhimmat
Jokunen sentään parempaa. Betoni ja eristeet on parempia.
Samasta sementistä sitä teki jo roomalaiset, ei se nyt noina muutaman vuosikymmenenä ole juuri parantunut.
sehän oli taas asiantunteva kommentti!
Ihan kaikkea en nyt viitsi betoni-tekniikasta selittää mutta muutama juttu mikä on parantunut.
-Betonirakenteet jaetaan nykyisin rasitusluokkiin ja ulkona olevissa rakenteissa käytetään esim. huokoistettua betonia.
-rasitusluokka-järjestelmä määrittää esim. raudoituksen betonipeitteen, jotta esim. julkkari elementtien raudoitukset eivät karbonatisoidu
-betoni on nykyään myös huomattavasti tasalaatuisempaa, koska se (yli K20) tehdään valvotuissa tehdas olosuhteissa eikä työmaalla, kuten vielä 60-luvulla.
-lattia-betoneissa osataan nykyisin käyttää esim. notkistinta veden lisäämisen sijaan, jolloin lujuus kasva
Näitä juttuja voisi luetella vaikka minkäverran jo meikäläinen ja joku rakennesuunnittelija tietäisi paljon lisää, mutta eiköhän tuosta jo selvinnyt, ettei se ihan niin ole "että samasta sementistä sitä teki jo roomalaiset"
70-80 luvun betonielementtitaloissa ulkopinnat irtoilee ja tippuu, ja roomassa on vielä collosseum paremmassa kunnossa kuin jotku noista em. rakennuksista.
Siksikö eteläeuroopassa on satoja vuosia vanhoja kaupunginosia joissa ei ole tärinut sielä hiekkapuhaltaa ja pinnoittaa taloja.
On se tämä nykytekniikka hyvää.
70-luvun ulkopinnat irtoilee juuri siitä syystä, että EI ole riittävän rasituksen kestävää betonia ja mm. tätä tarpeeksi suurta raudoituksen suojapeitettä. Lähiöt on myös ihan suunnitellusti tehty lyhyelle käyttöiälle. Nykyään nämä kuitenkin osataan paremmin. Uskon, että muillakin aloilla on tehty virheitä.
Mitä tulee näihin 2000 vuotta kestäneisiin rakenteisiin, niin paljonko luulet siellä olevan terästä ottamassa vetovoimia? Kyllä, sitä ei ole joten se tuskin karbonatisoituu. Lisäksi sitä kiveä on näissä rakennelmissa pikkusen eri määrä kun nykyään, koska työvoima oli aavistuksen verran halvempaa (=orjat)
Lisäksi pyytäisin huomioimaan sellaisen betonia rasittavan tekijän kun pakkanen - onko roomassa usein kovia pakkasia?
Kyllä nykyääänkin osattaisiin rakentaa betoniluolia, jotka olisivat käytännössä ikuisia, mutta siinä nyt ei vaan ole mitään järkeä. Vai ostaisikohan joku sellaisen?
Nojoo, enpä nyt enää enempää viitsi betonista luennoida. Uskon tehneeni/ vastuullani tehdyn hieman keskivertopulliaista enemmän betonirakenteita.
Niinhän se mengelekin ajatteli.
Nykyään vaan jostain syystä on pientalorakentamisessakin alkettu palata kunnollisiin savi ja kalkkilaasteihin.
Mikäs siellä Olkiluodossa siinä betonissa mättää?
Kautta aikojen on ihmiset kuvitelleet tekevänsä parempaa kuin ennen, mutta toisin on useinkäynyt.
Monet asiat näyttävät hyvältä teoriasa ja laatupalavereissa,mutta käytännössä sitten astuu peliin se muuttuja-x. Ja taas ollaan lähtöruudussa.
Eipä tuossa keskiajalla rakennetussa Turun linnassa olisi enää montaakaan kiveä toisen päällä, ellei sitä olisi jatkuvasti vankilan ilmaistyövoimalla pidetty kunnossa.
Se mikä toimii välimerellä, ei toimi napapiirillä.
Rakentaminen on periaatteessa hyvää nykyisin, mutta kun siellä työmailla on vaikka minkälaista saappaan kuluttajaa ja aika harvalla on edes alan koulutusta saati todellista ymmärrystä rakentamisen hienouksista. Hyvät suunnitelmat ei riitä jos toteutus ontuu.
Urbaanilegenda pitää siis paikkansa, 1960-70 luvuilla tehdyt lähiöt suunniteltiin kestämään vain 50 vuotta ja sitten matalaksi? Jos näin on niin silloinhan niistä ei missään nimessä kannata asuntoa ostaa?
suunniteltiin kestämään 40 vuotta. Ainakin räkäisimmät Helsingin betonighetot. Käytännössä ovat siis taloudellisen käyttöikänsä päässä, kun pukkaa putki-katto-parveke-ikkuna-julkisivu yms remppa päälle niin kokonaiskustannus alkaa olemaan 2000€/m2. Omakustannushintaan melkein halvempi remontoida katerpillarilla ja rakentaa uusi tilalle.
normi lähiön ajateltiin kestävän 30-50 vuotta, joten korjaamaton sellainen olisi järkevämpää purkaa ja tehdä uutta tilalle (olettaen että paikka on ok)
Lähiö-luukussa asujat eivät vaan tätä myönnä
Suomen kansallisvarallisuudesta on iso osa lähiöissä kiinni. Väitätkö että ne kannattaisi purkaa, ei kannata esim. putkiremontteja tehdä? Minnekäs nämä ihmiset muuttaisivat ja millä rahalla?
Valhetta väittää että lähiöt suunniteltiin kestämään 30-50 vuotta. Joka talläistä väittää on hänellä todistustaakka, todisteita vaan ei ole. Hyvin kestävät sata vuotta, sitten voidaan purkaa.
Uudet asunnot maksaa aivan perkeleesti. Monet ei tunnu kiinnittävän huomiota siihen VAPAASEEN hintaan joka on se minkä siitä asunnosta loppujen lopuksi maksaa. Vielä useammat tarttuvat koukkuun sen vuoksi, että katsovat vain parin ensimmäisen vuoden vastikkeita, jolloin usein luistellaan lyhennysvapailla tai jollain, ja PAM kolmen vuoden jälkeen vastikkeet nousevatkin radikaalisti. Sitten ei naurata, kun joutuu maksamaan niitä asuntovelan lisäksi.
Vähän on kanssa vaikeaa ymmärtää, miten tulee halvemmaksi purkaa se vanha elementtitalo.
Jos sen pistäisi matalaksi, pitäisi asua sen uuden rakennusajan asua jossain muualla (vuokralla?) ja sen jälkeen JOKA TAPAUKSESSA maksaa uuden asunnon vastikkeita.
Vanhassa talossa voi kevyesti joutua maksamaan pari sataa ylimääräistä huoltovastiketta per kuukausi, mutta uudessa talossa sitä joutuu kevyesti maksamaan moninkertaisesti.
Vasta aivan viime vuosina on alettu rakentamaan laadukkaita kerrostaloasuntoja. Tämä on armoton totuus!
osataan, mutta persaukisilla suomalaisilla ei ole niihin varaa. Jo nyt vingutaan, kun asunnot ovat muka liian kalliita.
Arabianranta on surullisen kuuluisa esimerkki. Kallista on mutta luokattomasti tehty, korjausta korjauksen perään. Se on vain jäävuoren huippu, rakentajilla ei ole ammattiylpeyttä, ei valvontaa!
No onkos se tämä Kallion Asukas / Hilda / Remonttirane / Moga ja mitä niitä sivupersoonia sinulle aina ilmaantuukaan, kun lääkkeet loppuu.
Lieko jo 50 avausta tehtynä samasta aiheesta ja aina täydellisen tietämättömyyden & kateuden suomalla varmuudella. Tää Kallion Asukashan on vanha pervo, joka löysi Kallion slummista avomielistä porukkaa, joka ei katso hänen seksuaalisia taipumuksiaan liian pahasti kieroon. Mut näköjään Kallion slummin asuntojen taso kaivelee jopa Ranea... jolla ei sivumennen sanottuna ole mitään uusista taloista. Kallion Pervon "uusi" tarkoittaa nimittäin Tampereen Hervantaa, jossa hän varttui.
aloittaja Kallion pervo, mutta osittain olen hänen kanssaan samaa mieltä. Varmasti talotekniikka ja tietämys on nykyisin paremmalla tasolla, mutta rakentamisen taso on silti sekundaa. Lähinnä se johtuu ammattiylpeyden puutteesta ja rahanahneudesta.
Ennen (50-luvulle asti) talot rakennettiin käsityönä paikalleen, ja kaverit olivat töissä rakennuttajafirmalle. Sekä työntekijöillä, työnjohtajilla että firmalla oli ammattiylpeys ja asenne kohdallaan, sen aikaisilla välineillä ja resursseilla tehtiin niin hyvää kun pystyttiin.
Nykyisin rakennuttajat ovat rahanahneita firmoja joita kiinnostaa pelkästään osakkeenomistajien voiton maksimointi, rakentajat liettualaisia alkoholisteja ja väliporras hengiltä kilpailutettuja aliurakoitsijoita ja talousrikollisia. Tulos hirveää schaissea.
> Ennen (50-luvulle asti) talot rakennettiin käsityönä paikalleen, ja kaverit olivat töissä rakennuttajafirmalle. Sekä työntekijöillä, työnjohtajilla että firmalla oli ammattiylpeys ja asenne kohdallaan, sen aikaisilla välineillä ja resursseilla tehtiin niin hyvää kun pystyttiin.
BUAHHAHHAA. No, pakkohan se on selittää pihlajanmarjoja happamiksi, kun ei ole varaa kuin 40 ikäiseen mörkään.
Kun puhutaan vuosikymmeniä vanhoista mörkistä, niin kyllä vaan niistä löytyy kaikkea mahdollista
- ratkaisuja, joita nykyään pidetään rakennusvirheinä (kupariputket betonin sisällä, ei vesieristyksiä, olematon ilmanvaihto, mätänevät MUOTTILAUDOITUKSET RYÖMINTÄTILOISSA JA PUTKIKANAALEISSA jne.
- mittatarkkuus on mitä on, KPH seinät usein 3 cm kallellaan ja päällekkäisissä asunnoissa 10 cm heittoja (=paikalla rakentamisen iloja), myös piirustukset ovat usein vain suuntaa-antavia eli kellari on toteutettu ihan eri kokoisena yms. kuin kuvat väittävät
- kun rakenteissa on (piiloon jääviltä osin) käytetty vaikka mitä ihme höttöä ei äänieristyksessäkään aina ole juhlimista, vaikka kuin on "puolen metrin paksuiset ulkoseinät" ... joo, ja 20 cm välipohja
- on sitä ennenkin osattu lintsata... ei ole 1 eikä 2 taloa, missä puuttuu hormikuiluista väliseinät eli on vaan iso, tyhjä tila, johon avautuu suoraan reikä joka keittiön ja KPH seinästä = äänet kuuluu kivasti ja saattaapa tuo palo-osastointikin olla heikossa hapessa ...toki löytyy myös näitä poistoventtiileitä, jotka eivät oikeasti johda minnekään jne ... näitä tehtiin ihan yleisesti vielä 70-luvullakin
On vaan nää 50-lukujen talot usein jo aika hyvillä paikoilla, joten hirveitäkin mörskiä korjataan, vaikka pommi alle voisi olla fiksumpi ratkaisu. Ja kohta on kyllä uudempienkin kanssa sama ongelma - Pihlajanmäki on jo ulkoilmamuseo (jonka ylläpitokustannukset maksaa alueen asukkaat) ja samaa pukkaa pian 70-luvun lähiöillekin.
Epäilen kanssa että kallion pervo-rane/hilda ketjun taas aloitti, samaa sössöttänyt jo vuosia.
Nykyisin tehdään uusiakin asuntoja osin paikalla rakentaen, asun itse 2006 rakennetussa omistuskerrostalossa ja tässä välipohjat paksut ja paikalla valetut, vesijohdot eristetty, omat ilmanvaihtokanavat, äänieristys hyvä, Helsingin keskustassa kampissa on 2005 valmistuneet talot kauppakeskuksen yhteydessä, talot kokonaan paikalla rakennettu tiilestä ja betonsta ja paksut rakenteet.
Minulla paljon asuinkokemusta ja uusissa on paljon parempi äänieristys kuin vanhoissa 1920-30 luvun kivitaloissa, niissäkuului seinän läpi puhekin, samoin 1960 luvun talot huonoja ja myöskin 1990 luvun taloissa heikko äänieristys, kun silloin halvalla tehtiin ja eristeet huonot.
Sanon faktana, että kun mennään vuosiluvuille 2005 ja siitä eteenpäin rupeaa olemaan parasta talokantaa, joitakin yksittäisiä poikkeuksia on jos on tehty rakennusvirheitä, mutta rakentajalla on 10 vuoden vastuu ja uusi aina parempi kuin vanha.
"BUAHHAHHAA. No, pakkohan se on selittää pihlajanmarjoja happamiksi, kun ei ole varaa kuin 40 ikäiseen mörkään."
- Pitää osittain paikkansa. Asun vanhassa peruskorjatussa talossa Lauttasaaressa. Ostettiin 250k hintaan, nyt hinta on ehkä noin 290k. Samankokoisista uusista kämpistä pyydetään 400-500k, johon minulla ei ole varaa. Ja jos olisikin, niin en ostaisi.
Uudet talot on rakennettu aivan vieri viereen Vattuniemeen. Ikkunoista ja parvekkeilta voi katsella naapurintalon asukkaan taulutelevisiota. Vanhalla puolella on kunnon pihat ja viheralueet.
En ymmärrä mihin hintaero perustuu, ei ainakaan sijaintiin tai näköaloihin. Tai niin, näkeehän parvekkeelta kenties siivun suomenlahtea jos kurottaa hengenvaarallisesti parvekkeenkaiteen yli ja vääntää niskansa nurin. Merinäköalallahan näitä markkinoidaan. Vain hullu maksaa noita hintoja, ja taitaapa niitä olla aika paljon tyhjilläänkin...
Mitä hyötyä paksuista välipohjista on, yleensä möykkä kuuluu seinänaapurista! Jo 1970-luvun puolivälistä lähtien väliseinät ovat 180 millistä teräsbetoni. Nykyäänkin aivan saman paksuista, ei ole miksikään muuttunut. Väite että 2000-luvulla rakennetuissa olisi huomattavasti parempi äänieristys kuin 1980-luvulla rakennetuissa on suunnatonta liioittelua. Aina on rakennettu hyvin ja huonosti, niin myös nykyään. Talot ovat yksilöitä, valitettavasti.
Totuuden Aika: Nykyään tehdään parempiin taloihin 200 mm paksuisia väliseiniä ja Kampin keskuksen taloissa(rv-2005) huoneistojen väliset seinät 220 mm ja paikalla valetut ja välipohjat 320mm paikallavalu uiva eristekerros.
Totuudenaika: sinulla ei ole kokemusta uusista asunnoista, voin sanoa, että se 180mm seinäkin on parempi kuin 70-90 luvun taloissa, kun saumaukset ja putikein ja sähköjohtojen läpivedot tehty tiiviiksi ja ne vedetään eri tavalla nykypäivänä, paikalla valettu välipohja toimii erittäin hyvin äänieristeenä, kerrosten välillä, kuin myös sivusuunnassa, kun massiivi laatassa ei rakoja, ja näin se estää äänten siirtymän, myös sivusuunnassa.
Myöskin ilmanvaihto huoneistokohtaisesti eli omilla kanavilla on valovuosia edellä 70-luvun taloja, näinhän ääniä ei pääse kanavien kautta ja puheputki tukittu.
Niitä parempia seiniä ei tehdä kuin ns. luxuskohteisiin, sitäpaitsi 20-40 milliä lisää ei äänieristystä oleellisesti paranna.
Aina on rakennettu hyvin ja huonosti, talot ovat yksilöitä. On suoranaista valehtelua väittää että esim. kahdeksankymmentäluvulla rakennetuissa asunnoissa on huomattavasti huonompi äänieristys. Tämä ei pidä paikkaansa!
Sun mokasi on osoitettu moneenkertaan, mutta aina sa vaan jaksat tehdä pellen itsestäsi.
Elementtitekniikan alkuvuosina ei vielä ollut kunnon mömmöjä elementtien välisiin juotosvaluihin, joten saumat jäivät enemmän/vähemmän auki. Ja putkiläpiviennit (lämpöjohdot yms.) on ilmeisesti kanssa toteutettu aika vaihtelevalla menestyksellä eikä pattereissa ole äänen kulkeutumista estäviä liittimiä, kuten nykyisin.
> Väite että 2000-luvulla rakennetuissa olisi huomattavasti parempi äänieristys kuin 1980-luvulla rakennetuissa on suunnatonta liioittelua
Äänieristys on huomattavasti parempi, minkä huomaa uudessa talossa asuva ihan omilla korvillaan. Myös ulkoseinien äänieristys on parempi, kun ei ole ilmanvaihto mallia reikä seinässä tai ikkunasta jätetty osa tiivisteistä pois.
Ps. aika hirveässä mörkässä sun pitää lusia, jos siellä huoneistojen väliset seinät on se heikoin lenkki. ..tai niin, no, mun edellinen talo oli kyllä rungoltaan paikallaan valettu, mutta silti uusi elementtitalo pesee sen äänieristyksessä 6-0.
> - Pitää osittain paikkansa. Asun vanhassa peruskorjatussa talossa Lauttasaaressa. Ostettiin 250k hintaan, nyt hinta on ehkä noin 290k.
Siis puhutaan jostain 50-luvun talosta. No ei sitten olekaan mikään ihme, että sun kokemuspiirisi mukaan puhe kuuluu seinistä läpi. Pitää paikkansa, tuossa ikäluokassa.
meteli naapureista. Tosin taitavat olla hiljaista lajia.
niin sano kettu, kun ei ole varaa ostaa uutta asuntoa, itse olen asunut monessa vanhassa ja puhe kuulunut höttöseinien läpi, nyt asun hyvässä uudessa kerrostalossa ja ei kuulu mitään, ei vesijohtoja ei vessaääniä, ei puhetta, vanhoissa läävissä kuului aika paljo, mutta onhan se tietty kalliimpi hinta, silloin saa nykypäivän vaatimukset täyttävän asunnon.
1980-1990-luvut eivät olleet elementtirakentamisen "alkuvuosia"! Minä asun 1986 rakennetussa talossa, on hiljaista, ei kuulu naapureista mitään. Kaverin luona kävin viime vuonna rakennetussa talossa kylässä, kyllä hyvin kuului seinänaapurista musiikki.
On ihmisten vedättämistä väittää että uudet talot olisivat jotain aivan ihmeellistä mitä tulee äänieristämiseen. Tulisi aivan liian kalliiksi tehdä kerrostaloon sellainen äänieristys, se nyt vaan on niin.
Uuden etuina on ettei ole isoja remontteja vuosikymmeniin tulossa. Siihen se sitten jääkin.
Taloja on tehty joitakin paremmin, totta, asuin itse 1987 rakennetussa ja 1989 rakennetussa, kumpikin sen ajan kalliimpia omistustaloja ja kummassakin näissä oli hyvä äänieristys, ensimmäisen näistä rakensi otto wuori ja toisen Palmberg. sitten 1984 rakennettu luhtitalo, kaunis tiilöiverhoiltu päältä, kaikki kuului naapureista, sitten 94 ja 95 rakennetut, kaikista huonoin äänieristys, rakennusmestari kävi tarkistamassa ja sanoi, että ei hormeihin tarvi laittaa mitään eristettä, kusenlorina kuului monta kerrosta läpi ja asuimme kakkos kerroksessa(tämä oli se rv-95) ja viidennen kerroksen lasten puhe ja huuto kuului asuntoomme ja makuuhuoneeseen kuului kusen lorina kuin olisi päälle kustu.
Sitten 2000 valmistunut, puheääniä ei paljonkaan kuulunut, mutta asunto ylimmässä kerroksessa ja hissin ääni kova ,kuului asuntoomme ja jostakin älyttömän kovat suihkun äänet oikein kohinaa.
Nyt asun 2006 valmistuneessa paikalla valetut välipohjat, talo rakennettu erittäin hyvin, koska talo on korkea ja vaati erikoistarkastuksia ja määräyksia, erittäin hiljainen asunto ei kuulu vesiääniä ei mitään, parhaita asuntoja missä asunut ja asunut olen monessa.
Myöskin vanhoista kokemusta 1927 ja 1938 ja 1960 ja kaikissa kuului puhe seinän läpi aivan selvästi.
Jutuistasi saa sen käsityksen että Suomessa on osattu rakentaa kerrostaloja vasta muutama vuosi! Olen tästä asiasta keskustellut rakennusalan ammattilaisten kanssa, nykyään on jonkin verran tiukemmat määräykset kuin 1980-1990 luvuilla. Mitään merkittävää eroa ei ole, kaikki riippuu miten työt on tehty. Kaikkina aikoina on tehty hyvää ja huonoa, ei kaikki uudetkaan ole hyviä.
Naapurit kerrostalossa ratkaisee. Jos möykkääviä niin ei mikään auta, takuulla heräät jos aamuyöstä musiikki laitetaan täysille vaikka olisi tänä vuonna tehty talo!
Jos musiikki laitetaan täysille on eri asia, kuin se, että puhe ja suihkunlorinat kuuluu läpi, kukaan terve ihminen ei soita musiikkia kerrostalossa täysillä ja jos soittaa saa nokkaansa.
Uusissa asunnoissa on paljon parempi äänieristys kuin vanhemmissa ja nimenomaan normaalit asumisen äänet eivät kuulu.
Kurjaa asumista oli kun asuin kalliossa pengerkadulla 30 luvun kivitalossa, naapurin juoppoporukka kusi vuorotellen ja selvästi eroitti lorina määrän, tiesi kellä eturauhasvaivat ja kun pelasivta korttia niin teki mieli huutaa, että nokita, kun seinä oli pelkkä näköeste.
Kyllä uudessa talossa on hyvä asua ja ehkä asukkaatkin ovat sivistyneempiä.
Sellaista äänieristystä, mikä stoppaisi täydellisesti jopa naama punaisena huutamisen tai stereoiden huudattamisen >90 dB äänenpaineilla, ei kertakaikkiaan ole. Ei edes äänieristetyt & jousien varaan rakennetut mittaustilat yms. siedä noin kovaa melua ulkopuolellaan (jos siis sisällä pitää olla reilusti alle 20 dB).
Mutta sehän ei tarkoita, etteikö äänieristyksessä olisi merkittäviä eroja.
Jos äänieristys on surkea, normaali puhe kuuluu ymmärrettävänä naapuriin (=ei mitään salaisuuksia). Näin heikkoa äänieristystä on tullut vastaan -20...-50 lukujen taloissa (tiettyjen naapurihuoneiden välillä .... vaikka kuin on paikalla rakennettu talo) ja on kyllä muutama 70-luvunkin talo kämmätty raskaasti eli ääni kuuluu vaikkapa kanavien kautta kahden, päällekkäisen, keittiön välillä.
Jos äänieristys on kohtuullinen
- hiljainen puhe ei kuulu lainkaan
- äänekäs puhe / puolikuuron mummon TV kuuluu, mutta sanoista ei saa selvää - samoin kuuluu muitakin asumisen ääniä (imurointi, pesukoneen linkous ym. muttei mitenkään häiritsevän kovina)
- huuto kuuluu ja sanoista saa selvän - vastaavasti myös koiran haukkumiset yms. kuuluu sen verran tehokkaasti, että häiritsevät öisin
Edellinen asuntoni 70-luvun talossa oli tällainen. Normaali elämä ei siis häirinnyt naapureita eikä naapureiden normaali elämä minua, mutta kännibileistä & perheriidoista pääsi kyllä nauttimaan suunnilleen kerran kuukaudessa.
Jos äänieristys on hyvä = uusi elementtitalo, mennään asteikolla vielä pykälä ylöspäin eli normaalin asumisen ääniä ei kuulu käytännössä lainkaan. Yksi MM-kisastudio ja pari stereoiden testailua on tullut pistettyä merkille, mutta perheriitojen saldo (siis kuunteluoppilaana) on pyöreä nolla, samoin yöllisten heräämisten määrä, vaikka talossa on tullut jo 2 vuotta täyteen. No, ehkä täällä on vaan kaikki naapurit sellaisia huopatossut jalassa hissuttelijoita.
Veikkaampa että 20-30 vuoden kuluttua uusia markkinoidaan aivan samoin, niissä on ylimaalisen hyvä äänieristys, jotain aivan muuta kuin 2000-2010 rakennetuissa "neukkukuutioissa". Kun äänieristys koko ajan paranee niin 100 vuoden kuluttua voi ampua olohuoneessa tykillä keskellä yötä eikä kukaan herää...
Voiko uudessa talossa päivisin kotiteatteria aika kovalla käyttää, ei naapurit häiriinny? Tietysti epämääräinen ilmaisu "aika kovalla" mutta tarkoittaa ei täysillä vaan kohtuullisen kovalla, ei kuitenkaan hiljaisella. Miten musiikin kanssa, voiko päivällä/illalla huoletta soittaa vai kuuluuko miten hyvin naapuriin? Kuuluuko seinänaapuriin vai ylä/alakertaan paremmin? Kannattaisi varmaan ostaa ylin/alin kerros päädystä, vähän naapureita.
Ketjun aloittaja on tämä remontti-rane(hilda) kallion slummista.
Rakentamisen kehitys on ollut valtava, välipohjat ovat uusissa paksummat kuin vielä 10 vuotta sitten rakennetuissa.
Ilmanvaihto on nykyisin valtaosin omilla kanavilla, pattereiden läpivedot eristetty tehokkaasti, omat saunat, lasitetut parvekkeet, valokuitukaapeloinnit tietoyhteyksiä varten ja datapistokkeet joka huoneessa.
Vanhoissa kivitaloissa kuului pieru ja tuli hajutkin läpi ja pikku kuoriaisia vilisteli pitkin asunnosta toiseen, no kallion pervolle sopiva asuinmuoto, mutta uudessa nykyaikaisessa asunnossa on oma rauha ja mukavuus.
Uusi maksaa aina enemmän kuin vanha, mutta huoletonta asumista.
Äänet eivät kuulu eivätkä myöskään parveke/putki/hissiremontin äänet niin kuin vanhoissa taloissa.
Vanha asunto jossain"kalliossa" sopii jollekin Remppa-Ranelle, joka saa tyydytystä toisten pierujen ja pissaamisen seuraamisesta, näitä ääniähän noissa vanhoissa rotteloläävissä riittää ja kun alueella sekalainen seurakunta niin pillit pussiin!
Mieltymyksiä on monia ja jos joku tykkää katsella ja kuunnella suolenääniä ja virtsaamista, niin pysyköön ja eläköön kallion vanhassa läävässä, me varakkaammat ihmiset asumme uusissa ja paremmissa asunnoissa.