Erään onnekkaan sattuman johdosta Salo ja Salonseutu nousivat -80 ja -90 luvuilla Suomen vauraimpaan ja kadehdituimpaan menestysalueeseen.
Onnekkaan sattuman jatkumoon liittyi 20 vuotta vaatimus, ja vastustus, Salon ja pääkaupunkiseudun onnettomien liikenneyhteyksien parantaminen menestyksen jatkumisen takaamiseksi.
Salolaiset edistäjät saivat lobattua moottoritiehankkeen käyntiin, mutta kompromissiratkaisu oli Turku-yhteys.
Sittemmin toteutunut ja useimmiten toimiva motariyhteys pääkaupunkiseudulle valmistui juuri sopivasti aikaan, jolloin Salosta olivat poismuuttanut viimeisetkin niistä vaikuttajista, jotka olisivat Salon menestyksen ja itsensä kannalta tarvinneet ja halunneet hoitaa fyysiä yhteyksiään todelliseen päätöksentekoon, edes jollakin kohtuutasolla.
Nyt puhutaan paljon rantaradan oikaisusta ja nopeuttamisesta. Lähestyviä eduskuntavaalejakin ajatellen tulee olemaan mielenkiintoista nähdä ja kuulla salolaisten ehdokkaiden tajunta, ajatukset ja suuntautuneisuus nopean raideyhteyden mahdollisuudesta integroida Salo pääkaupunkiseudun kasvuun kuten mm. Hämeenlinna, Lahti, jopa Tamperekin.
Olisiko aikuisuutta napanuoran katkaisemiseen!
Onnekkaan sattuman jatkumoon liittyi 20 vuotta vaatimus, ja vastustus, Salon ja pääkaupunkiseudun onnettomien liikenneyhteyksien parantaminen menestyksen jatkumisen takaamiseksi.
Salolaiset edistäjät saivat lobattua moottoritiehankkeen käyntiin, mutta kompromissiratkaisu oli Turku-yhteys.
Sittemmin toteutunut ja useimmiten toimiva motariyhteys pääkaupunkiseudulle valmistui juuri sopivasti aikaan, jolloin Salosta olivat poismuuttanut viimeisetkin niistä vaikuttajista, jotka olisivat Salon menestyksen ja itsensä kannalta tarvinneet ja halunneet hoitaa fyysiä yhteyksiään todelliseen päätöksentekoon, edes jollakin kohtuutasolla.
Nyt puhutaan paljon rantaradan oikaisusta ja nopeuttamisesta. Lähestyviä eduskuntavaalejakin ajatellen tulee olemaan mielenkiintoista nähdä ja kuulla salolaisten ehdokkaiden tajunta, ajatukset ja suuntautuneisuus nopean raideyhteyden mahdollisuudesta integroida Salo pääkaupunkiseudun kasvuun kuten mm. Hämeenlinna, Lahti, jopa Tamperekin.
Olisiko aikuisuutta napanuoran katkaisemiseen!
Vastaukset 8
Vanhimmat
En ole poliitikko, mutta ehdottomasti Salon edun mukaista olisi tiivistää toimintaa Helsingin suuntaan. Lahti on linnuntietä 92 kilometriä Helsingistä ja Salo on 103 kilometriä. Lahdesta käydään oikoradan valmistuttua yllättävissä määrin töissä Helsingissä. En tiedä kuinka paljon Salosta käydään töissä Helsingissä tai Espoossa mutta jos Salosta pääsisi tunnissa Helsinkiin, niin varmasti useampi kävisi. Katsokaa asuntojen hintoja eri alueilla niin näette missä menee hyvin.
Aamujunat Turusta ja Salosta Helsinkiin ovat aivan täysiä, samoin moottoritie. Illalla päinvastoin.
Kehittämistahdon ja päätöksenteon vaihtoehtoina ovat monikerroksiset paikallis- ja aluehallintojärjestelmät itsetarkoituksena, tai maksavien asiakkaiden hallintojärjestelmiltä maksujaan vastaan odottamat kehitystoimet, asiakasehdoilla.
Jos hallintokerrostumat toimivat vastavirtaan asiakkaiden tahdon ja valinnan kanssa, voivat asiakkaat tehdä päätöksiä, jotka johtavat hallinnon ylläpito-ongelmiin.
Käytännössä Salosta olisi nopempi työmatka Espooseen, Pasilaan ja keskustaan kuin hikisellä ruuhkabussilla jostain Pk-lähiöstä. Moni voisi katsella mieluummin Ok-taloa Salosta kuin esim. Kirkkonummelta, jossa hintataso on jo karkaamassa tavoittamattomiin.
Helsinkiläistymisestä tai Turkulaistumisesta. Salon pitää vetää omaa linjaansa ja keskittäytyä ympäristö kuntiin. Pahin virhe mitä Salo voi tehdä on se että ryhdytään Helsinkiläistymään, kaupungin imago kärsii siitä enemmän, koska samalla Salossa kaikki kallistuu roimasti. Salo on nyt kuihtuvien kaupunkien listalla, ja kuihtuu tulevaisuudessa entistä nopeammin. Salossa on heikot kulkuyhteydet ja työnsä osaavia ammattilaisia on jo entuudestaan helppo saada muuttamaan muualle töihin, mm. isomman palkan avulla. Salosta menee Helsinkiin työmatkalaisia niin kuin muualtakin, mutta pääongelmana on se ettei Salossa riitä töitä kaikille. Siksi Salon teollisuuteen olisi saatava nousuun, jotta tänne päin suuntautuisi entistä enemmän työmatkaliikennettä. Jos Salossa nousee asuntojen hinnat, ei tänne kannata muilta paikkakunnilta alkaa muuttamaan, jolloin ei Saloon kannata lisätä teollisuutta. Salossa on heikot liikenneyhteydet, joten tietenkin Nokia siitä kärsii jonkin verran. Jos Salossa olisi kunnon kulkuyhteydet eteenpäin maailmalle 20 kilometrin säteellä, olisi Salolla loistavat nousumahdollisuudet. Mutta ei ole. Se on hyväksyttävä, eikä uusia yhteyksiä kannata mielestäni luoda, ellei niillä olisi yleishyödyllistä käyttöä, kuten myös Turulle ja Lohjalle.
Nyt on meinaan niin että kuntaliitos tuli, jolloin liitoskuntien ja syrjäseutujen asiat ovat alkaneet kärsimään, kaupungissa tehdään päätöksiä samalla idioottimaisella tavalla mitä ennen kuntaliitosta, mutta ei älytä huomioida sitä että rahaa menee enemmän, samalla kuin tulojen määrä ei kasva. Ei siis pidä ihmetellä miksi Salo on hiipuvien listalla. Ei tarvitse myöskään ihmetellä miksi täällä ole kunnon vaikuttajia, meinaan Salo ei ole enää kannattava kaupunki.
Ei se mielestäni paljon haittaa jos ihan Salon ydinkeskustassa asunnot vähän kallistuiskin. Aijalassa on halpoja asuntoja mutta ei teollisuutta sinnekään ole virrannut. En välttämättä kannata Helsinkiläsitymistä mutta kannattaa ottaa se hyöty irti mikä sieltä olisi saatavissa. Monet Salolaiset nuoret menevät sinne opiskelemaan ja heidät olisi hyvä myös saada takaisin viisaampina tekemään työtä tai perustamaan omaa yritystä. Tässä yhtenä ongelmana voi olla opiskelujen aikana löytynyt aviopuoliso joka haluaakin jäädä pääkaupunkiseudulle. Yksi mikä voisi myös houkutella opiskelijoita takaisin olisi korkeakouluopiskelijoiden lopputöiden rahoittaminen. He voisivat vaikka pohtia graduissaan miten Saloa saataisiin aikaisempaa paremmaksi. Graduista kunnallispoliitikot ja kaupungin virkamiehet saisivat uutta pureksittua tietoa. Tällöin asioita ei tehtäisi niinkuin on aina ennenkin tehty vaan mikä on tutkimusten ja selvitysten mukaan järkevintä tehdä.
Ihmettelen tuon edellisen kirjoittajan viimeistä lausetta. Eikö vaikuttajana enää kannata olla koska sillä ei saada enää parannettua omaa taloidellista asemaa kuten ennen?
Kuntaliitos oli kirvelevä edistysaskel menopuolen edustajille, se on inhimillisesti ymmärrettävää.
Ongelma vain on siinä, että menopuolenkin edustajien on, hyvällä tai pahalla, opittava ymmärtämään,
että yleinen etu voittaa ajanmittaan subjektiivisen edun, tavalla tai toisella.
Tulopuolen merkityksen ymmärtäminen on ensimmäinen askel, toinen on tulopuolen kehittymisen mahdollistaminen. Menopuoli on riippuvainen tulopuolesta, ihan totta!
Vaikka Suur-Salo jatkaisikin itsenäisenä, omavaraisena saarekkeena, niin rajat pitäisi sulkea sitten myös poispyrkiviltä, eikös.
Toimittava edelläkävijänä, ei perässä kulkijana. Jos Salo Helsinkiläistyy, on riskit suuremmat mitä hyödyt. Olet oikeassa opiskelijoiden osalta, mutta Salo on liian pieni paikka jotta täällä voisi kouluttautua Toisen asteen jälkeen parempaan virkaan. On järkevämpää lähteä Turkuun ja entistä järkevämpää lähteä Helsinkiin, koska Helsingissä on parhaimman tason koulut, joten siellä on myös parhaimmat opettajat. Lisäksi Helsinki on kansainvälisempi mitä Salo, siellä on hyvät työmahdollisuudet kuin Salossa, siellä on isommat piirit mitä Salossa. Korkeakouluopiskelijoita taas ei kiinnosta kovinkaan paljon Salon kehittämisen pohtiminen, koska Salon kehittäminen on joka kantilta katsottuna loppujen lopuksi erittäin vaikeaa sijainnin ja kulkuyhteyksien vuoksi. Vaikka kuinka rakennettaisiin oikorata nopeuttamaan junamatkustusta, ei se nopeuta niin paljon matkustamista että Salosta tulisi kiinnostavampi paikka asukkaille tai etenkään teollisuudelle. Se mitä kunnallispolitiikot pohtivat on rahan käyttö tällä hetkellä, ei niinkään kaupungin kehittäminen. Nyt parhaillaan katsellaan yritysten ratkaisuja ja odotellaan parempia aikoja, jolloin olisi varaa myös virheratkaisuihin. Salon nousulle ei ole hyviä näkymiä, varsinkin jos Nokia on sen mittarina. Tärkeintä Salon nousun kannalta olisi saada Nokian lisäksi joku toinen kovan luokan tekijä tänne. Tähän pitäisi kaikkien pyrkiä. Asuntojen hinnat ovat keskustassa ehkä hieman matalalla, se myönnettäköön, mutta yleisesti asuntojen hintataso on liian korkealla. Kun hinnat putoavat, muuttuu Salo houkuttelevammaksi kaupungiksi entisestään. Hinnat ovat tärkeä osatekijä, tärkeämpiä on kuitenkin hyvälaatuiset ja helposti saatavat palvelut, hyvät kulkuyhteydet, mihin ei loppujen lopuksi voida paljon vaikuttaa, rauhallinen asuinseutu jne.. Maahanmuuttajat ja ulkomaalaiset arveluttavat ehkä eniten niitä, jotka olisivat kiinnostuneita Salosta. Heitä on täällä paljon, Turun Sanomissa oli tänään juttu maahanmuuton aiheuttamista kuluista, joissa Salo oli koko Suomen 12. suurin 2099:llä maahanmuuttajallaan. Tänne muuttajista tärkeimpiä ja lojaaleimpia lienevät pienemmiltä paikkakunnilta muuttavat, heitä tämä luku saattaa jopa pelottaa. (en ala maahanmuuttajien aiheuttamista kuluista mitään kommentoimaan, poimin tarkoituksella vain tuon luvun) Salossa on kuitenkin mennyt turvallisuus parempaan suuntaan viime aikoina, joten voi sanoa että kaupunki on jossain sentään edistynyt. Samoin Helsingintien/Turuntien uudistaminen oli positiivinen uudistus, vaikka herättikin alussa paljon hälyä. Ohikulkutie parantaisi kaupungin tavaraliikennettä, joten siitä olisi hyötyä jonkin verran, muttei millään lailla ratkaisevasti, jos ajatellaan kokonaisvaltaisesti. Päätöksiä täytyy tehdä myös kokonaiskuvaa ajatellen, ei pidä vain katsoa yhden tahon etua. Tällöin tulee herkästi riitoja ja jännitteitä, joista ei ainakaan kunnallispoliitikot välttämättä ole iloisia. Salon ongelmana on se että vanhojen liitoskuntien alueella eletään edelleen samalla elämäntyylillä kuin ennen kuntaliitostakin. Se tuo paljon lisäjännitteitä, jotka pitäisi ottaa huomioon. Näissä kunnissa oli hyviä valtuutettuja, jotka eivät ajaneet omaa etuaan. Monia hyviä jäi pääsemättä uuden Salon valtuustoon, koska "parempiosaiset äänestäjät" liitoskunnissa katsoivat, ettei kannata äänestää näitä hyviä, rehellisiä valtuutettuja, vaan äänestetään näitä hieman "salolaisempia" ehdokkaita, jotka katsovat asioita enemmän "kaupunkilaisittain". Lisäksi valtuustoon pääsemiseksi tarvittava äänimäärä kasvoi roimasti, ja vaikka valtuutettuja valittiinkin yli 70, ei se silti voinut edistää entistä tasa-arvoisuutta millään lailla, koska valtuutetut on valittu valtuustoon entistä keskitetymmin. Siksi Salon liitoskunnissa asuva nuori lähtee mieluummin opiskelemaan muualle, koska PALVELUT ovat heikentyneet radikaalisti heidän asuinseudullaan ja vaikutusmahdollisuudet menetetty lähes täysin. Eikä liitoskuntalaisten tarvitse tätä hyväksyä, he voivat vapaasti mielin määrin pitää melua yllä palvelujen huonontumisesta, joka on täysin totta. He eivät vain voi sille mitään, eikä päättäjät halua tehdä sille mitään. Joten siksi valtuutettujen paikat ovat entistä enemmän moitittuja, koska kukaan ei ole tyytyväinen tulleisiin uudistuksiin. Tämä ei edistä Salon nousua. Itse kannatan täysimittaista uudistautumista, tällä kertaa kokonaisuutta katsoen. Palveluja parannettaisiin liitoskuntien alueella, jostain muusta tingittäisiin ja kehittämisen arvoisiin alueisiin panostettaisiin. Erilaisia ratkaisuja on kehitettävä, asukkaiden tyytyväisyys liitoskunnissa on taattava, tai muuten kaupungilla on heikot tulevaisuudennäkymät myös vuoden 2020 jälkeenkin.
Aika monessa kaupunkikeskuksessa lasketaan suurten ikäluokkien kaupungistumisen varaan, noin 20 vuodeksi, jolloin päättäjän päätöksenteko jo eläköityykin.
Suomessakin suuret ikäluokat ja työpaikkojen omavaraisuuden kasvun metropolisoituminen vain pääkaupunkiseudulle aiheuttavat yhdistelmänä pääkaupunkiseudun ulottumattomissa oleville työntarvitsijoille enemmän ja enemmän asiointia oman asuinpaikan sosiaaliturvaan, joka ehkä rakentaa tulevaisuuttaan lisääntyvien paitapesuloiden varaan.
Jos joku julkishallinnon edustaja vastuullisesti tietää Turun, Rauman tai Porin jne tarjoavan salolaisille enemmän työllisyysmahdollisuuksia kuin pääkaupunkiseudun, niin sillä tiedolla on todella vankkaa mielenkiinntoa nyt ja jatkossa.
Hupenevan jakovaran subjektiivisilla uudelleenjärjestelylupauksilla voi hurmata enää vain sen suorittajat, joiden määrä myös on hupenemassa.
Ilmeisesti kuntaliitos oli monelle jättiharppaus globalisaatioon.
Tuossa voi tulla mielenkiintoinen tilanne, kun allianssissa on toisaalta väkeä, joille 20 kilometriä on maailman laidalla ja toisaalta väkeä, joille 20 kilometriä on vain syöttöliikenne-etäisyys.
Mielenkiinto on siinä, kumpi etäisyysajattelu on päättävämpi Salon omassa PTS-halussa.