Ystäväni ei kestänyt palautetta, mitä annoin hänelle hänen käytöksestään. Tätä ennen en ole sanonut mitään, vaikka joku olisikin ärsyttänyt. Ihmettelenkin ristiriitaa hänen omassa käytöksessään. Arvostelee jatkuvasti muita, heidän vikojaan ja virheitään ja valintojaan. Sanelee, mikä on oikein ja mikä väärin ja millaset motiivit kenelläkin on. Mielestäni se on raskasta kuultavaa varsinkin jos itsessä muka ei ole koskaan mitään vikaa. Mutta sitten kun joku hänelle jostain huomauttaa, niin ei kestä ollenkaan ja se on sitten välit poikki! Ei ihme, että hänellä ihmissuhteet katkeaa ja hänellä useita ihmisiä, keitä välttelee missään näkemästä. Saako ystävyydessä mielestänne antaa toiselle palautetta vai pitääkö kaikki vaan ottaa sellaisenaan vastaan ystävyyden nimissä? Jos hänellä riitaa jonkun kanssa niin syypää on hänen mielestään tietystikin aina se toinen henkilö. En vain tiedä, pitäiskö mun nyt nöyrtyä ja pyytää anteeksi ja yrittää lämmitellä ystävyyttä uudelleen vai antaa asian olla. Ei haluu kuulemma ottaa multa vastaan "ohjeita" tai mielipiteitä, vaikka ite niitä muille sanelee. Asia mitä kritisoin, oli juuri tuo muista pahan puhuminen, sillä en jaksais koko ajan jotain negatiivista ottaa vastaan. Sitäpaitsi toisten motiiveja ja vaikuttimia ei voi toinen ihminen tietää, joten ihmettelen miksi sellaista pitää itsestään kuvitella ja sitten alkaa analysoimaan onko ne vaikuttimet oikeita vai vääriä.
Ystävien
kritisointi?
374
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
ystäväsi kuulostaa narsistilta. Minulla on samanlainen ystävä ja tosi hankalaa on hänen kanssaan. Hän ei valitettavasti itse huomaa käytöstään. Lisäksi hän on erittäin lakihenkinen johtuen kasvatuksestaan ja vaati muilta samaa käytöstä.
Heidän keskuudessa on yllättävän paljon narsisteja.
Narsistin tunnistaa siitä, jos hänen seurassa tulee tunne, että häntä pitää jotenkin nöyristellä, olla alamainen.
Myös vl-miehissä on narsisteja, he pyrkivät usein johtopaikoille.
Joillakin ihmisillä on taipumus tällaiseen "juoruiluun" joka on väärin ja ei missään nimessä hyväksyttävää. Kuitenkin on tietyt ihmiset joille tämä on tietynlainen taipumus. Kaverina on syytä olla myötäilemättä ja toimia mieluummin "puolustajana" juoruilun kohteelle. Toisaalta pitää myös ymmärtää juorulijan taipumus ja olla hienotunteinen.
Poika piireissä tällaiset on helpompia käsitellä, kun ei suututa toisille.
Yritä sopia. Tee selväksi, että et siedä juoruilua. Voisi ajatella ettei sen jälkeen tarvitse niitä kuulla.