olen kohta kaksi vuotta sitten muuttanut pois entiseltä, paikkakunnaltani jolla sain tappouhkauksia erilaisten ystävieni takia ja silti vieläkin säpsähdän joka kerta kun kuulen takaatani askeleita, kuljen joka paikassa stiletti taskussa, enkä uskalla lähteä yksin liikenteeseen.. mitä pitäisi tehdä että pääsisi tästä kauhun tunteesta eroon, en haluaisi pelätä kaikkia ja olla vainoharhainen, en vain osaa unohtaa..
ihmiskauhu
sennnisenni
7467
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
en vain pelkää ulkona myös kotona ollessani niin etten näe ovelle kuvittelen jonkun tulleen sisälle. edes omassa kodissani en tunne oloani turvalliseski..
Auttakaa pliis!
Sun pitäis puhua jollekin terapeutille.
Mihin jengiin/porukkaan sit kuuluit?,pelkäätkö omia jengiläisiäsi?,mitä sitten oikeen teitte? Jos asia ei ole oikeasti niin tramaattista että joku on sun perässä,niin koita relata ja elää normaalisti, lääkäriltä saa rauhottavia.
en itseasiassa kuulunut mihinkään jengiin mutta ystäväni ovat monipuolista sakkia.. emme ikinä olleet tehneet mitään pahaa, mitä nyt notkuttiin kaupungilla ja tapettiin aikaa.. kai joku mun ystävist kävi vetää jotain tyyppiä turpaan ja sen takia mulle kostetaan.. olen vanhemmille ja sukulaisilleni valehdellut kaikkien vammojen johtuvan kaatuilemisesta, pari kertaa on jo ollu hengenlähtö lähellä, mutta olen aina päässyt karkuun,
terapeutit ei auta mitenkään, koska en osaa puhua oikein kenellekkään kasvotusten ja muutenkaan en enään luota oikein kehenkään. rauhottavat ei auta. pameja syönyt kohta vuoden, niistä vaan rupeaa pelottamaan enemmän, jos en herääkkää jos joku tulee, en ole valmiina puolustamaan itseäni..
ne on unohtuneet. Tavallisesti nuoret kasvavat. Taidat liiotella vaaroja, jos et ole itse tehnyt pahaa kenellekään.
Kyllä vaan ehdottaisin minäkin terapeuttia, siitä on kyllä apua kun se homma lähtee kunnolla käyntiin, eikä tommonen ongelma ratkea ihan hetkessä.
Terapia-istunnossa ei ole pakko katsoa terapeuttia lainkaan, terapiassa (ainakin toimivassa sellasessa) toimitaan aina asiakkaan ehdoilla. Olet ehkä "oppinut" sen ettei ihmisiin kannata luottaa, mutta luottamisen voi myös opetella takaisin!
Maailmasi on järkkynyt ja voit sen pitää puolustautumalla ehkä jonkin aikaa kasassa, mutta ennen pitkää puolustautumisen lopputulos on se ettet pääse omasta talostasi ulos vaikka tiedätkin sen olevan välttämätöntä, nimim. kokemusta on.
Yleensä homma ei tuosta hoidu unohtamalla. Koitin itse "unohtaa" omat ongelmani ja löysin ne edestä sitten yksi päivä!
Jaksamista
jäänyt sinne ketään hyvää ystävää, jolle voisit puhua? Kuulostella vaikka tilannetta jotenkin..