koska kroppani ja mieleni ovat samaa ikäpolvea.
Olen tyytyväinen
50+
15194
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kroppa on eri vuosikymmeneltä,kuin mieli.Kuten olette huomanneet mieli on kuin esikoulaisella ja äijä täytti viime vuonna viidet kympit.En kuitenkaan ole mielestäni lapsellinen,mutta eihän lapsikaan tiedä olevansa lapsellinen...Samanlainen ongelma kuin hiirellä ja norsulla..hiiren halut ja norsun kalut,tai päin vastoin...:)
jos mieli tekee, mitä fysiikka ei salli. ;)
Mutta lapsellinen mieli on luojan siunaus ja tae eläväisestä elämästä. Luulisin.
on huono sana. Uutta janoava, uutta etsivä, elämännälkäinen, ovat parempia.
miten se ilmenee?
tuntee jo aamulla herätessään.
Jos kroppa ei kampita tekemisen intoa, niin ollaan ajan tasalla.
koska sydämeni on viisi vuotta nuorempi kuin itse olen :)
vaikka olen kirkasotsainen nuorukainen mulla on vanhan miehen liikaa nähneet väsyneet silmät.
niin surulliselta :(
tuo mainitsemani sydänjuttu...tein sydänliiton sivuilla "sydämesi ikä"-testin :)
Ei vaan naurata mut väliaikaista kaikki on vaan,tänään kun toises kenkäs oli hiekkaa ja toises ei,keskimäärin oli hyvin asiat.
Jaaha, minun ei olekaan tarvinnut turvautua sydämensiirtoleikkaukseen, joten samanikäinen on kuin tämä raato muutenkin.
Minä olen tyytyväinen erittäin moneen asiaan, en ala niitä nyt tässä luettelemaan sanokoon yksi sana kaiken Elämä :)
Kiitos tästä avauksesta.
minäkin olen sinut itseni kanssa. Eilen en ollut tyytyväinen mihinkään ja huomenna taidan halata koko maailmaa. Jos se minusta on kiinni.
;)
siihen mitä mielessä ja kropassa on jäljellä. En haikaile sen perään, mitä ei saa itkemälläkään takaisin.
Mieli ailahtelee 10 ja 100 vuoden välillä, välillä.
vaikka vanhenen ja vuodet tuntuvat kuluvan entistä lujempaa, ei haittaa ollenkaan. Joskus kun katson peiliin säikähdän itsekin, mutta sitten totean, että minähän se vain olenkin, taisin värjätä eilen hiukseni ja ne tulivat vahingossa punaisiksi.
Sitten kysyn lapsilta ja saan kuulla, nooh, et sinä nyt niin vanha ole, ihan selvästi kohteliaisuuksia. Nauru maittoi tänäänkin niin makeasti kuitenkin jotta tyttären koira (kylässä) rupesi ulvomaan.
Olen tyytyväinen, että voin nauttia kaikesta mistä kohtuudella ajatellen voin nauttia.