Jojo-efekti....

Katselin netistä näitä syömishäiriöitä, ja taitaa tämä BED kyllä olla minulla vaikka ei mitää virallista lausuntoa olekkaan.... Mutta asiaan: Olen 20v mies, n.180 pitkä ja paino tällä hetkel sen 83-85kg. Ylä-asteella mulla alkoi erittäin paha ahmiminen, kun pienestä kylästä isonpaan kouluun menee opiskelee, niin kyllä sitä kiusatuks tuli, ja alkoi sipsit kummasti maistua. Pahimmillani painoin n.100kg

Amiksen aikoihin sain tyttöystävän, joka itsetuntoa kohotti, ja hänen kannustuksella sain laihutettua n. 14 kiloa. Naisasiat ollut sen jälkeen ylä ja alamäkiä kun tullu pettymyksiä, ja siinä on tullut taas välillä lihottua ja välil laihuttua.

Töissä ollessani pääsin ns tekemisen makuun, töiden ohella kävin lenkillä, kuntoilin muuten, ja paino laski. Muistaakseni jossain vaiheessa painoin sen 70kg.

Mutta eipä sitä kauaa kestäny. Töistä kun potkut tuli niin alamäki alkoi, kunnon ahminen taas alkoi.... sipsejä ja karkkei ja limsaa ja jäätelöä.... Pelkään että taas alkaa se 100 kiloa tulemaan, housut ja muut vaatteet alkaa käydä pieniks, ei enää viitsi mennä niin paljon ulos, viihteelle, muuten vaan hengailee kun alkaa häpeämään itseään ja kehoaan....

Oksentamista olen yrittänyt ruuan syönnin jälkeen mutta ei onnistu millään....

Että tällaista tällä kertaa.... Osa kavereista taas sellaisia että mättävät helvetisti ruokaa ja niillä ei näy missään, itsellä tuntuu että jo ruuan näkeminen lihottaa.... :'/

Masentaa ja pahasti, ja kun ei tunnu mikään auttavan niin eikun jääkaapille.... :(

Oli pakko avautua tässä kun on nyt niin vaikeeta, toivottavasti ymmärrätte.....