Mitä tehdä kun mies vaatii aborttia ja ei todellakaan halua lasta(toista). Eroa ei uskalla ottaa, uhkailee kylläkin.. Toinen lapsi tiedotti pari viikkoa sit tulostaan. Yritimme toista pitkään ja mies sanoi yhtääkkiä ettei enää haluakaan ja sit sain tietää olevana raskaani. Eli haave toteutui mut ei ihan niinkuin odotin/mme Olen niin yksin tän asian kanssa. Ei ole helppoa lähteä tosta noin vaan tai en ikinä edes harkitsisi aborttia!!! Olen tosi pettynyt.
Ei toista lasta
suru puserossa
8532
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jos se vaatii aborttia, niin ei se rakasta sitä ensimmäistäkään...usko vaan.
Ehdottomasti älä ota aborttia!!! Tuskin suhteellanne on toivoa jos mies uhkailee erolla ja ei halua että TEIDÄN YHTEINEN lapsenne syntyy.
Kuinka paljon joudut tulevaisuudessa kestämään jos teet abortin nyt, eroatte ja jäät yksin ensimmäisen lapsen kanssa. Mietit millainen vauvasta kasvaisi, kuinka paljon iloa se toisi sisarukselle ja sinulle :)
Itse tekisin miehelle selväksi että pidän vauvan ja jos ei isyys enää innosta niin saa lähteä, tai saa lähteä muutenki. Tai käskisin lähtemä'än, riippuen tilanteesta.
Voihan tietysti olla että nyt päätät pitää lapsen, niin mies kiittää sinua tulevaisuudessa ettet taipunut hänen tahtoonsa :) Jatkatte elämäänne kahden lapsenne kanssa onnellisina.
Aborttia ei voi peruuttaa, älä tee sitä.
se ero vireille (miten niin ei uskalla ottaa, siis mies eroa?!).
Onnea raskaudestasi!
Minunkin mielipiteeni tähän asiaan on, että ennemmin ero, kuin abortti. Kyllä mies nyt vähän liian myöhään valaistu, ettei halua toista lasta, jos noin kauan olette yrittäneet. Moni mies ei sitäpaitsi edes tunnu käsittävän, ettei abortti usein ole naiselle henkisesti mikään pikkujuttu. Luulevat sen olevan aivan läpihuutojuttu.
Mitäs alkoi petipuuhiin, jos ei lapsia halunnut. Minä en edes harkitsisi, vaan laittaisin ukon pihalle harkitsemaan. Kyllä sitä aina jotenkin pärjää lasten kanssa yksinkin. Penniä joutuu venyttämään, mutta kyllä se ilo niistä muksuista on suurempi, kuin katsoa loppuelämänsä miestä, jota vihaa. En voisi enää rakastaa miestäni, katsoa häntä ja ajatella, että hänen vuoksensa yksi elämä sai alkunsa ja loppui ennen aikojaan. Mutta sinä tiedät teidän tilanteen ja perhe-elämänne hyvät ja huonot puolet ja sen mukaan teet ratkaisusi. Mutta takaan, että pärjäät loistavasti kahdenkin lapsen kanssa.
Miehelläsi ei ole enää tuossa vaiheessa oikeutta muuttaa mieltään. Hänen olisi pitänyt kieltäytyä toisesta lapsesta aiemmin, eikä lähteä yhdessä sellaista yrittämään. Ilmoita, että pidät lapsen ja mies voi jäädä tai häipyä.
Älä ainkaan tee aborttia. On se varmasti helppo näin ulkopuolisen sanoa, ja uskon kyllä että sulla on nyt vaikeaa. Jos teet abortin vain toisen mieliksi, niin sitä tulet mitä suuremmalla todennäköisyydellä katumaan. Nimimerkillä kokemusta on. Ja siitä ei seuraa _mitään_ hyvää. Voit sen varmaan itsekkin kuvitella. Voimia!
En todellakaan tee aborttia. Kaikesta ei ole helppo luopua tosta noin vaan. Miestä kohtaan on tunteita vaikka tässä asiassa vihaankin häntä. Sehän täs paskinta onkin kun ei voi luottaa huomiseen ja on koko ajan "pala kurkussa" ahistaa...Vaikea ratkaisu tulee olemaan. Yhdessä olosta ei tällä tavoin tule yhtään mitään. Eroa joo.. todellakin mietin mutta itse yrittää selitellä, että jos asiat muuttuu. Tyhmää... tiedän. Yksinolo on varmaan suurin pelkoni ja se miten esikoinen pärjää. Se olen minä, ketä joutuu asunnostamme lähtemään. Mietin nytkin koko ajan mistä me sit asunto ym..Menenkö nyt ite sinne käräjäoikeuteen..jne Pää hajoaa..