outo terapeutti

Elikkä olen aloittanut psykodynaamisen lyhytterapian, mutta en ole yhtään tyytyväinen terapeuttiini. Yksi näistä vääristä valinnoista, kun tein hätiköidyn päätöksen, enkä kuunnellut itseäni... Turhauduin vain etsimiseen ja kun vihdoin löytyi ihminen jolla aikoja, niin päätin tyytyä häneen.

Aluksi jo tuntui oudolta, kun se esim puhelimessa puhui puheeni päälle. Vaikka se tutustumiskerta oli suht ok, on sen jälkeen ollut vähän epäilyttävät tunteet tästä henkilöstä.. Se mikä ärsyttää on, että se puhuu aika paljon itsestään, sanoo esimerkkejä omasta elämästään! (Tämmöseen en oo koskaan törmännyt, kun oon ennen käynyt psykologeilla..) Joskus se alkaa puhumaan myös jostain yleismaailmasta asiasta, kuten viimeksi mihin tää maailma on menossa kun ei oo niin paljon kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta enää(puhuin yhestä nettikurssistani), ja vielä niin paljon että MUN täytyy pysäyttää se vaihtamalla aihetta. Eikö kuulosta vähän epäammattimaiselta?

Kerran se myös teki pahan virheen, kun ei muistanut että äitini oli kuollut! Olin kuitenkin käynyt siellä jo muutaman kerran. Ja vaikka ei niin paljon keskitytty tähän asiaan, en edes tajua miten se voi unohtaa tällaista asiaa, koska tämä oli kuitenkin tosi traaginen juttu, minkä ihmiset kyllä muistavat. Luottamus ainakin meni.

Sitten kerran se oli sopinut ilta-ajan, mutta terapiahuone olikin varattu. "Hyvitykseksi" se sitten lupasi tarjota kahvit läheisessä kahvilassa. Ei ois kyllä pitänyt mennä, mutta kun olen huono sanomaan "ei".. Tässä paljastui sen todellinen luonne. Nyt sillä nimittäin oli entistä parempi mahdollisuus sepittää niitä näitä ja myös niitä omia asioita, esim tulevasta matkastaan.. Sit vielä tilatessaan kahvit, se katsoi mua paheksuvasti, ku en ensiksi halunnut mitään leivosta kahvin lisäksi (ei todellakaan ollut ruokahalua).. Oli tosi vaivaantunut olo sen seurassa.

Tän kahvila-tapahtuman jälkeisellä kerralla se sit oli niinkuin asiaa ei olisi tapahtunut. Mun mielestä tästä oli kyllä pitänyt keskustella, mutta en itse sitten saanut sanottua asiasta mitään ja juttelin ihan jotain pinnallisia asioita (en olis kyllä halunut puhua mistään). Olin myös ajatellut sanoa sille, että en ole tyytyväinen tähän terapiaan, mutta sit saanut ttäkään sanotuksi. Mulle tämmöset asiat tosi vaikeita.

Tää terapia on nyt vähän vaille puolessa välissä, eli periaatteessa vois vain sinnitellä loppuajan.. Ajattelin kuitenkin lopettaa, koska sain myös Kelalta myöntävän vastauksen, että voin vaihtaa terapeuttia. Eli asiassa puuttuu vain se että kerron kyseiselle terapeutille tästä asiasta... Tää varmaan yks miks tarvin terapeuttia, ku tämmöset asiat niin vaikeita.. Ehkä vois vain soittaa? Tai jos sekin liian vaikeeta, laittaa tekstiviesti/sähköpostii?

Sit mietin sitä, että kun meillä on vain suullinen sopimus (eikä puhuttu mitään lopettamisesta), voinkohan lopettaa ihan noin vain? En haluis enää mennä sinne..
2253
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Tällaisessa tapauksessa vaihtaisin varmaan terapeuttia, tuo ei tosiaan kuulosta ammattimaiselta käytökseltä.

En tiedä, miten virallisesti tuo terapian lopettaminen sujuu. Mutta koska sulla kerta Kelalta tieto että voit vaihtaa terapeuttia, niin voisitko vaikka vielä tarkistaa Kelalta että onko heillä jotain vaatimuksia asian suhteen.. Että se menis niiden periaatteiden mukaan. Voisin kuvitella että siinä vaadittaisiin joku kirjallinen dokumentti.

Mutta jos jo tiedät että se suullinen ilmoitus riittää, niin sitten vaan täytyy kerätä rohkeutta ja kertoa terapeutille, ettei halua jatkaa. Ja voithan laittaa vaikka säjköpostia, siinä jää sinulle itselle dokumentti siitä että olet tosiaankin irtisanonut terapian. Mutta kannattaa kysyä ja varmistaa asia vielä Kelalta ettei sulle tule jälikäteen jotain hankaluuksia asian kanssa.

Äänestä
  • Kiitos nevoista:).. Joo täytyy tarkistaa toi sopimusjuttu sit viel Kelasta...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


muska kirjoitti:

Elikkä olen aloittanut psykodynaamisen lyhytterapian, mutta en ole yhtään tyytyväinen terapeuttiini. Yksi näistä vääristä valinnoista, kun tein hätiköidyn päätöksen, enkä kuunnellut itseäni... Turhauduin vain etsimiseen ja kun vihdoin löytyi ihminen jolla aikoja, niin päätin tyytyä häneen.

Aluksi jo tuntui oudolta, kun se esim puhelimessa puhui puheeni päälle. Vaikka se tutustumiskerta oli suht ok, on sen jälkeen ollut vähän epäilyttävät tunteet tästä henkilöstä.. Se mikä ärsyttää on, että se puhuu aika paljon itsestään, sanoo esimerkkejä omasta elämästään! (Tämmöseen en oo koskaan törmännyt, kun oon ennen käynyt psykologeilla..) Joskus se alkaa puhumaan myös jostain yleismaailmasta asiasta, kuten viimeksi mihin tää maailma on menossa kun ei oo niin paljon kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta enää(puhuin yhestä nettikurssistani), ja vielä niin paljon että MUN täytyy pysäyttää se vaihtamalla aihetta. Eikö kuulosta vähän epäammattimaiselta?

Kerran se myös teki pahan virheen, kun ei muistanut että äitini oli kuollut! Olin kuitenkin käynyt siellä jo muutaman kerran. Ja vaikka ei niin paljon keskitytty tähän asiaan, en edes tajua miten se voi unohtaa tällaista asiaa, koska tämä oli kuitenkin tosi traaginen juttu, minkä ihmiset kyllä muistavat. Luottamus ainakin meni.

Sitten kerran se oli sopinut ilta-ajan, mutta terapiahuone olikin varattu. "Hyvitykseksi" se sitten lupasi tarjota kahvit läheisessä kahvilassa. Ei ois kyllä pitänyt mennä, mutta kun olen huono sanomaan "ei".. Tässä paljastui sen todellinen luonne. Nyt sillä nimittäin oli entistä parempi mahdollisuus sepittää niitä näitä ja myös niitä omia asioita, esim tulevasta matkastaan.. Sit vielä tilatessaan kahvit, se katsoi mua paheksuvasti, ku en ensiksi halunnut mitään leivosta kahvin lisäksi (ei todellakaan ollut ruokahalua).. Oli tosi vaivaantunut olo sen seurassa.

Tän kahvila-tapahtuman jälkeisellä kerralla se sit oli niinkuin asiaa ei olisi tapahtunut. Mun mielestä tästä oli kyllä pitänyt keskustella, mutta en itse sitten saanut sanottua asiasta mitään ja juttelin ihan jotain pinnallisia asioita (en olis kyllä halunut puhua mistään). Olin myös ajatellut sanoa sille, että en ole tyytyväinen tähän terapiaan, mutta sit saanut ttäkään sanotuksi. Mulle tämmöset asiat tosi vaikeita.

Tää terapia on nyt vähän vaille puolessa välissä, eli periaatteessa vois vain sinnitellä loppuajan.. Ajattelin kuitenkin lopettaa, koska sain myös Kelalta myöntävän vastauksen, että voin vaihtaa terapeuttia. Eli asiassa puuttuu vain se että kerron kyseiselle terapeutille tästä asiasta... Tää varmaan yks miks tarvin terapeuttia, ku tämmöset asiat niin vaikeita.. Ehkä vois vain soittaa? Tai jos sekin liian vaikeeta, laittaa tekstiviesti/sähköpostii?

Sit mietin sitä, että kun meillä on vain suullinen sopimus (eikä puhuttu mitään lopettamisesta), voinkohan lopettaa ihan noin vain? En haluis enää mennä sinne..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu