Omaa kokemusta

Minulla on ollut paniikkihäiriötä vuosikausia ja lääkkeitä on vaihdettu välillä. Nyt oli pakko mennä psykiatrille, kun tuntui, että töissä ei voi enää olla. Jatkuva tuskahiki, kokoajan tunne, että joku tuijottaa. Se aiheuttaa hirveää hikoilua ja punastelua. Ja kyllähän sen nyt muut huomaavat kun hiki juoksee vaikka ei kuumakaan ole.
Tämä tietysti taas aiheuttaa hirveätä stressiä, ja se näkyy myös kotona, kokoajan kiukkuinen (olen avoliitossa). Seuraavaa työviikkoa ajattelee jo kauhulla ja taas stressi lisääntyy! Tällä hetkellä lääkityksenä cipralex 20mg, alprox 0.5 mg ja propral 40 mg, Cipralexia kerran päivässä, muita kolme kertaa (ollut pari viikkoa ja tuntuu, että ei paljon auta ainakaan vielä. Tuntuu, että se on taas sairasloman paikka. Ja olen huomannut sen,että ihmiset joilla ei tällaisia oireita ole, eivät ymmärrä kuinka vaikeata se voi olla. Jos sinustakin tuntuu samalta ja että mikään ei auta, kirjoittele ihmeessä tänne. Halusin vain kertoa nyt oman kokemukseni, kertokaahan kokemuksianne. Niin ja jos sillä nyt jotain väliä on,olen 40v mies.
1223
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Välillä on päiviä, jolloin on vaikeampaa ja toisinaan taas helpompaa. Itse käännän ruokatuvasta aina kahvitauolla ilmastoinnin aina kylmemmälle.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


ei auta kirjoitti:

Minulla on ollut paniikkihäiriötä vuosikausia ja lääkkeitä on vaihdettu välillä. Nyt oli pakko mennä psykiatrille, kun tuntui, että töissä ei voi enää olla. Jatkuva tuskahiki, kokoajan tunne, että joku tuijottaa. Se aiheuttaa hirveää hikoilua ja punastelua. Ja kyllähän sen nyt muut huomaavat kun hiki juoksee vaikka ei kuumakaan ole.
Tämä tietysti taas aiheuttaa hirveätä stressiä, ja se näkyy myös kotona, kokoajan kiukkuinen (olen avoliitossa). Seuraavaa työviikkoa ajattelee jo kauhulla ja taas stressi lisääntyy! Tällä hetkellä lääkityksenä cipralex 20mg, alprox 0.5 mg ja propral 40 mg, Cipralexia kerran päivässä, muita kolme kertaa (ollut pari viikkoa ja tuntuu, että ei paljon auta ainakaan vielä. Tuntuu, että se on taas sairasloman paikka. Ja olen huomannut sen,että ihmiset joilla ei tällaisia oireita ole, eivät ymmärrä kuinka vaikeata se voi olla. Jos sinustakin tuntuu samalta ja että mikään ei auta, kirjoittele ihmeessä tänne. Halusin vain kertoa nyt oman kokemukseni, kertokaahan kokemuksianne. Niin ja jos sillä nyt jotain väliä on,olen 40v mies.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu