väsynyt yh

Kosketti sun kirjoitus, toivon, että saisit apua. Eikö niiltä perhetyötekijöiltä todellakaaan saa mitään lapsenhoitoapua, tai kertoisivat mistä saisit.
Itsellä ei kokemusta, toivottavasti joku viisaampi sua neuvoo, kuulosti vaan niin kurjalta, mullakin lapsia (yksin), uskon, että raskasta on, varsinkin vauva aikana (se menee nopeasti), sulla kuitenkin pieni poika ja koirat, niinkuin totesitkin, jotka sua tarvitsevat. Mutta apua pitäisi saada, kunpyytää. Kaikkea hyvää sulle.

Ei ajassa taaksepäin vaan eteenpäin :). Yritä kaiken keskellä jaksaa nähdä tulevaisuus valoisana. Yritä nähdä itsesi lapsesi kanssa viiden ja kymmenen vuoden päästä. Yritä nähdä itsesi onnellisena tuolloin. Koska toivo antaa siivet. MInäkin raskauden yksin, synnytyksessä olisin ollut yksin ellei ystäväni olisi tullut auttamaan, nyt lapsen kanssa yksin tai oikeastaan lasten kanssa yksin. Kuule, apuia ei saa ei edes sairaana. Yhä vieläkin potuttaa se sikainfluenssan aika kun olimme sairaina ja minulle sanottiin sosiaalipuolelta että jos en kykene hoitamaan lapsiani itse niin heidät sijoitetaan muualle sairauteni ajaksi mutta sen jälkeen tuskin saan heitä takaisin tai vaikeaa voi olla. Selkeä uhkaus ja tarkoitti sitä, että apua ei pidä pyytää. Se johtaa vain ongelmiin. Vauva oli tuolloin puolivuotias.
Ei sinulla ole kiire veljesi perään. Sinun paikkasi on nyt lapsen luona sillä hän tarvitsee sinua. Eikö ole ihanaa että yksi ihminen maailmassa tarvitsee sinua niin paljon että olet hänen koko maailmansa.
Minä olen tehnyt niin vauvan kanssa että olen reunustanut sänkyni lakanan alle laitettavilla vaahtomuovipalkeilla ja yhden semmoisen olen laittanut myös sängyn keskelle eli jos vauva pääsee livahtamaan sen toiselle puolelle niin on vielä toinen palkkirivi ennen kuin voi pudota sängystä. Näin vaikka hän olisi herännyt ja minua väsyttää niin voin levätä koiranunta pitäen hänen unipussinsa reunasta kiinni. Erityisesti kun hän oli pienempi ja valvotti minua enempi öisin niin tein näin ja usein jonkin aikaa häärättyään siinä vieressä unipussin kantomatkan etäisyydellä hän nukahti vierelle ja nukuimme vaikka koko aamupäivän :).

lähetin perhetyöntekijälle viestiä, ja heidän mielestään olen pirteä, en ole masentunut kun jaksan kauppaan ja siivota. Keskustelevat asiasta koska tulevat ja milloin heille kalenteriin sopii, joten se siitä avusta. Olen huutanut apua apua apua apua apua apua. mutta ei ne heittää vaan oven nenän edestä kiinni, sanoin heille etten jaksa lapsen kanssa. Tuntuu kauhealta että jaksan koirien kanssa mutten lapseni kanssa. Tuntuu epäreilulta kun lapsen isä haluaa vaan elää kasvatuksen hedelmistä ja minä saan rämpiä läpi helvetin. en tiedä mitä olen tehnyt väärin kun minua rankaistaan näin. joskus on parempia päiviä ja joskus taas ihan maassa, kun muistelee mitä teimme pikkuveljen kanssa. miten rakas hän oli, kesä tulee ja ei näe enään pyörän jälkiä pihassa, ei kuule hörisevää naurua.

vaikea myöntää että olen väsynyt. olen aina ollut vahva, en ole saanut olla heikko. en halua itkeä kenenkään nähden. kun kysyvät miten menee sanon hyvin. elän maanpäällisessä helvetissä. jospa se loppuisi minunkin kohdalla.

.................... kirjoitti:

lähetin perhetyöntekijälle viestiä, ja heidän mielestään olen pirteä, en ole masentunut kun jaksan kauppaan ja siivota. Keskustelevat asiasta koska tulevat ja milloin heille kalenteriin sopii, joten se siitä avusta. Olen huutanut apua apua apua apua apua apua. mutta ei ne heittää vaan oven nenän edestä kiinni, sanoin heille etten jaksa lapsen kanssa. Tuntuu kauhealta että jaksan koirien kanssa mutten lapseni kanssa. Tuntuu epäreilulta kun lapsen isä haluaa vaan elää kasvatuksen hedelmistä ja minä saan rämpiä läpi helvetin. en tiedä mitä olen tehnyt väärin kun minua rankaistaan näin. joskus on parempia päiviä ja joskus taas ihan maassa, kun muistelee mitä teimme pikkuveljen kanssa. miten rakas hän oli, kesä tulee ja ei näe enään pyörän jälkiä pihassa, ei kuule hörisevää naurua.

vaikea myöntää että olen väsynyt. olen aina ollut vahva, en ole saanut olla heikko. en halua itkeä kenenkään nähden. kun kysyvät miten menee sanon hyvin. elän maanpäällisessä helvetissä. jospa se loppuisi minunkin kohdalla.

Lue lisää

kans aika rämpimistä.Lasten isä otti ja lähti.Just katoin joulukuvia,niitä vähiä mitä otin lapsistani.Lapset nauroivat.Nyt on toisin.En jaksa enää.Lasten isä ottaa heitä silloin kunpitää,mutta harvemmin ne siellä viihtyvät koko aikaa.Olen koko ajan huutamassa,komentamassa ja milloin mitenkin retuutan.Kotitöitäkin on tehtävä ja niinä vähinä hetkinä,kun niitä jaksan tai viittin tehä,muksu vetää verhot alas tms.Eilen hermosin ja kiedoin verhon ympäri ja puristin,niin vitutti.Mutta sitten heräsin ja kauhistuin,että mitä kaikkea sitä väsynyt ihminen tekee,kun mitta on täysi.Oli niin huono omatunto ja syystäkin.En vaan jaksa.
Minulla on kerran ollut kodinhoitaja,mutta senkin lopetin,koska hän sanoi suoraan että tulee kotikäynti,jos apuun on jatkuva tarve.Olin ollut siinä uskossa et se onsellanen paikka mistä todella saa hoitajan kotiin ja voi vaikka käydä ite kampaajalla.Mutta ei,nekin tekee raporttinsa.Joten mulle riitti.Mulla meni avioeron myötä oikeestaan kaikki.Itse en pääse mihinkään,en jaksa ja pieni kaupunki,niin eipä sitä tule lähdettyä.Ne kotityöt,kaupassa käynnit yms vie niin paljon energiaa et eipä tuu lähettyä.Pahinta on kuitenkin yksinäisyys.Luulen et kaiken muun jaksaisin,mut tää helvetin yksinäisyys ottaa lujille.Voimia sulle arkeen!!

kriisissä kirjoitti:

kans aika rämpimistä.Lasten isä otti ja lähti.Just katoin joulukuvia,niitä vähiä mitä otin lapsistani.Lapset nauroivat.Nyt on toisin.En jaksa enää.Lasten isä ottaa heitä silloin kunpitää,mutta harvemmin ne siellä viihtyvät koko aikaa.Olen koko ajan huutamassa,komentamassa ja milloin mitenkin retuutan.Kotitöitäkin on tehtävä ja niinä vähinä hetkinä,kun niitä jaksan tai viittin tehä,muksu vetää verhot alas tms.Eilen hermosin ja kiedoin verhon ympäri ja puristin,niin vitutti.Mutta sitten heräsin ja kauhistuin,että mitä kaikkea sitä väsynyt ihminen tekee,kun mitta on täysi.Oli niin huono omatunto ja syystäkin.En vaan jaksa.
Minulla on kerran ollut kodinhoitaja,mutta senkin lopetin,koska hän sanoi suoraan että tulee kotikäynti,jos apuun on jatkuva tarve.Olin ollut siinä uskossa et se onsellanen paikka mistä todella saa hoitajan kotiin ja voi vaikka käydä ite kampaajalla.Mutta ei,nekin tekee raporttinsa.Joten mulle riitti.Mulla meni avioeron myötä oikeestaan kaikki.Itse en pääse mihinkään,en jaksa ja pieni kaupunki,niin eipä sitä tule lähdettyä.Ne kotityöt,kaupassa käynnit yms vie niin paljon energiaa et eipä tuu lähettyä.Pahinta on kuitenkin yksinäisyys.Luulen et kaiken muun jaksaisin,mut tää helvetin yksinäisyys ottaa lujille.Voimia sulle arkeen!!

Lue lisää

totean, että mies, joka jättää vaimonsa ja pienet lapsensa oman onnensa nojaan, on selkärangaton roisto. Minusta sellaisesta teosta pitäisi säätää rangaistus tai ainakin korkeat korvaukset hylätylle perheelle. En yleensäkään ymmärrä, että miehinen mies tekee sellaista. Kuuluuhan miehenä olemiseen halu pitää huolta perheestään. Vielä enemmän ihmettelen sitä, että joku nainen uskaltautuu suhteeseen, jopa hankkimaan lapsia, sellaisen miehen kanssa, joka on jo yhden perheen hylännyt.
Toiseksi kodinhoitaja-asiaa. Minusta yksinhuoltajaperheillä pitäisi olla rutiininomainen oikeus kunnalliseen kotiapuun esimerkiksi pari kertaa kuussa. Muutenhan asioiden hoitaminen on hankalaa, ja yksinhuoltaja väsähtää. Olen ollut sähköpostiyhteydessä tämän asian tiimoilta kansanedustaja Päivi Räsäseen. Hän kannatti tätä ajatusta, mutta ilmeisesti mitään konkreettista ei ole vielä tapahtunut.
Yksinhuoltajien uupumus ja sen seuraukset lapsille ovat niin vakava asia, että se vaatii ehdottomasti toimenpiteitä. Nouskaa barrikadeille, pitäkää ääntä, ottakaa yhteyttä poliitikkoihin.
Ettei kenenkään tarvitse ruveta arvailemaan minun elämäntilannettani, totean, että olen eläkeiän kynnyksellä, hyvin toimeentuleva kuten lapsenikin, enkä ole itse kokenut avioeroa enkä yksinhuoltajuutta. Pystyn siitä huolimatta kuvittelemaan, kuinka tukalaan tilanteeseen ihminen joutuu, kun toinen puoliso luistaa velvollisuuksistaan ja jättää toisen yksin selviytymään kaikesta.
Vaikeissa tilanteissa ihmiseltä löytyy suuria voimavaroja, niin sinultakin. Selviydyt kyllä. Siitä huolimatta on kohtuutonta, että hyvinvointivaltiossa ihminen joutuu elämään jatkuvasti äärirajoillaan adrenaliiniryöppyjen varassa.

elämää nähnyt äiti kirjoitti:

totean, että mies, joka jättää vaimonsa ja pienet lapsensa oman onnensa nojaan, on selkärangaton roisto. Minusta sellaisesta teosta pitäisi säätää rangaistus tai ainakin korkeat korvaukset hylätylle perheelle. En yleensäkään ymmärrä, että miehinen mies tekee sellaista. Kuuluuhan miehenä olemiseen halu pitää huolta perheestään. Vielä enemmän ihmettelen sitä, että joku nainen uskaltautuu suhteeseen, jopa hankkimaan lapsia, sellaisen miehen kanssa, joka on jo yhden perheen hylännyt.
Toiseksi kodinhoitaja-asiaa. Minusta yksinhuoltajaperheillä pitäisi olla rutiininomainen oikeus kunnalliseen kotiapuun esimerkiksi pari kertaa kuussa. Muutenhan asioiden hoitaminen on hankalaa, ja yksinhuoltaja väsähtää. Olen ollut sähköpostiyhteydessä tämän asian tiimoilta kansanedustaja Päivi Räsäseen. Hän kannatti tätä ajatusta, mutta ilmeisesti mitään konkreettista ei ole vielä tapahtunut.
Yksinhuoltajien uupumus ja sen seuraukset lapsille ovat niin vakava asia, että se vaatii ehdottomasti toimenpiteitä. Nouskaa barrikadeille, pitäkää ääntä, ottakaa yhteyttä poliitikkoihin.
Ettei kenenkään tarvitse ruveta arvailemaan minun elämäntilannettani, totean, että olen eläkeiän kynnyksellä, hyvin toimeentuleva kuten lapsenikin, enkä ole itse kokenut avioeroa enkä yksinhuoltajuutta. Pystyn siitä huolimatta kuvittelemaan, kuinka tukalaan tilanteeseen ihminen joutuu, kun toinen puoliso luistaa velvollisuuksistaan ja jättää toisen yksin selviytymään kaikesta.
Vaikeissa tilanteissa ihmiseltä löytyy suuria voimavaroja, niin sinultakin. Selviydyt kyllä. Siitä huolimatta on kohtuutonta, että hyvinvointivaltiossa ihminen joutuu elämään jatkuvasti äärirajoillaan adrenaliiniryöppyjen varassa.

Lue lisää

ihana ihminen!!
Tämä ero on minut tehnyt katkeraksi.Sun kommentti on hyvä,kun ihmettelet että joku nainen uskaltautuu suhteeseen miehen kanssa ja ehkä tekemään lapsiakin,joka on jo yhden perheen jättänyt.
Mä olen ihan samaa mieltä.Itse en siihen pystyisi.En ikinä aiheuta lapsilleni enää vastaavaa heitteille jättöä.

kriisissä kirjoitti:

ihana ihminen!!
Tämä ero on minut tehnyt katkeraksi.Sun kommentti on hyvä,kun ihmettelet että joku nainen uskaltautuu suhteeseen miehen kanssa ja ehkä tekemään lapsiakin,joka on jo yhden perheen jättänyt.
Mä olen ihan samaa mieltä.Itse en siihen pystyisi.En ikinä aiheuta lapsilleni enää vastaavaa heitteille jättöä.

Lue lisää

alottajaalle. Koska olet nyt väsyynyt, vähennä jostain. Voit esim. syödä valmisruokia kertiksistä. Jos pesisit vauvan vaatteeet vain 2 krt viikko ??? Ja pidä vapaata viikonloppuna, ei siis kotitöitä lainkaan !! vain vauvanhoito ja syötöt ja oma syöminen. Ulkoile myös säännöllisesti.

Jos sinulla olisi joku kaveri, joka kattöis lasta...

Ei kaikkia onnista kuten sinua. Ei hyviä miehiä kaupan hyllyillä myydä. Joskus onnaa, joskus ei. Sinulla ei taida olla elämänkokemusta eikä empatiaa. Noin minäkin luulin nuorena. Mutta elämä on yllätyksiä täynnä. Hyväkin mies voi vaikka kuolla yllättäen tai jäädä työttömäksi ja alkoholisoitua tai vaikka vaan kyllästyä sinuun. Sulla on reilusti alle 50% mahikset onnistua miehesi kanssa. Onnittele itseäsi sitten kultahäissä jos pääset niin pitkälle mutta neuvoisin ettet ylpistele onnellasi kas kun ylpeys käy lankeemuksen edellä...

mies lähti.Oli nettituttavuus työpaikallaan..juu-u,siinä ei paljoa perhe merkannut kun asunnon hankki ja vaan lähti.No hyvä isähän se on ja väleissä ollaan,mutta eise aina takaa sitä että sen "kunnon" miehen polla kestää tätä ah niin auvoista lapsi-arkea.Niinpä niin,nyt sitten mietitään että mitä nyt tehtäis kun äitee on väsynyt.Sit jos väsyn liikaa muksut menee isälleen ja kun isä ei alunperinkään jaksanut,niin kohtahan ne muksut on huostassa.Mutta mitäpä tässä valittamaan.

onnistua... kirjoitti:

Ei kaikkia onnista kuten sinua. Ei hyviä miehiä kaupan hyllyillä myydä. Joskus onnaa, joskus ei. Sinulla ei taida olla elämänkokemusta eikä empatiaa. Noin minäkin luulin nuorena. Mutta elämä on yllätyksiä täynnä. Hyväkin mies voi vaikka kuolla yllättäen tai jäädä työttömäksi ja alkoholisoitua tai vaikka vaan kyllästyä sinuun. Sulla on reilusti alle 50% mahikset onnistua miehesi kanssa. Onnittele itseäsi sitten kultahäissä jos pääset niin pitkälle mutta neuvoisin ettet ylpistele onnellasi kas kun ylpeys käy lankeemuksen edellä...

Lue lisää

ei tietenkään onnista kaikkia ! niin eipä taida olla elämänkokemusta,on toki aika rankkaakin takanapäin.mites sulla ? niin ja ollaan oltu yksissä jo 15 vuotta miehen kanssa. viinalla ei tässä perheessä lotrata ja lapset on luvattu kasvattaa aikuisiksi yhdessä.sitten voi jo erotakkin,elämän tehtävä jo takana.enkä ole ylpeilijä vaan realisti.olen vaatimaton ihminen ja sivusta seurailija.kannattaa siis tarkkaan puntaroida kenenkä kanssa nuorena lyö hynttyynsä yhteen.en voi mitään sille, että tein oikean ratkaisun nuorempana ja sain hyvän miehen :)

YKSI:minä en ole suhteessa missä läträtään kaljalla
KAKSI: en suo lapselle sellaista elinympäristöä missä riideltäisiin koko ajan
KOLME: antaisin lapsen hoitoon isällee, mutta isä lähettää KERRAN kk viestin mitä pojalle kuuluu, ja kerrohan miten hemmetissä minä lapsen sellaiselle ihmiselle joka ei edes tiedä miten lasta pidetään sylissä? lapsen isä ei kerro sukulaisistaan mitään, lapsen mummo ei halua kuulla meistä. Minä olisin vatuuntunnoton äiti jos lähettäisin lapsen sellaiselle henkilölle jota lapsi ei edes tunne, ja eikä lasta osattais hoitaa.

Se että on rakkautta niin halu olla toisen kanssa halu olla lähellä. Se että minua joskus ahdistaa että lapsi on lähellä ei tarkoita ettenkö rakastaisi lastani yli kaiken ja tekisi mitä vain. mutta juuri tuollaiset ihmiset jotka eivät ole kokeneet elämässä kriisejä, eivät osaa tuntea empatiaa tai kannustaa, te luulette että kyse on valinnoista mutta aina et voi itse valita tietäsi mihin joudut ja mitä joudut kokemaan. -.

-.- kirjoitti:

YKSI:minä en ole suhteessa missä läträtään kaljalla
KAKSI: en suo lapselle sellaista elinympäristöä missä riideltäisiin koko ajan
KOLME: antaisin lapsen hoitoon isällee, mutta isä lähettää KERRAN kk viestin mitä pojalle kuuluu, ja kerrohan miten hemmetissä minä lapsen sellaiselle ihmiselle joka ei edes tiedä miten lasta pidetään sylissä? lapsen isä ei kerro sukulaisistaan mitään, lapsen mummo ei halua kuulla meistä. Minä olisin vatuuntunnoton äiti jos lähettäisin lapsen sellaiselle henkilölle jota lapsi ei edes tunne, ja eikä lasta osattais hoitaa.

Se että on rakkautta niin halu olla toisen kanssa halu olla lähellä. Se että minua joskus ahdistaa että lapsi on lähellä ei tarkoita ettenkö rakastaisi lastani yli kaiken ja tekisi mitä vain. mutta juuri tuollaiset ihmiset jotka eivät ole kokeneet elämässä kriisejä, eivät osaa tuntea empatiaa tai kannustaa, te luulette että kyse on valinnoista mutta aina et voi itse valita tietäsi mihin joudut ja mitä joudut kokemaan. -.

Lue lisää

Vainiin. Oli sinullakin valinta. Abortti. :) olisi kannattanut tehdä. Häpeäpilkku olet ei ihme ettei ketään kiinnosta auttaa.

Anonyymi kirjoitti:

Vainiin. Oli sinullakin valinta. Abortti. :) olisi kannattanut tehdä. Häpeäpilkku olet ei ihme ettei ketään kiinnosta auttaa.

Sinä olet häpeäpilkku kun kehtaat mainostaa kohtulapsen murhaamista vaihtoehtona!
Syntymättömän mutta olemassa olevan lapsen tappo ei ikinä ole vaihtoehto.
On käsittämätöntä että kukaan voi edes ajatella moista, vaikka lapsi ei olisi vielä ulkona kohdusta on hän yhtä lailla olemassa oleva lapsi, ihminen!
Sosiaalisia ongelmia ei hoideta tappamalla tiellä olevat ihmiset.
Perehdy abortin karuun todellisuuteen, siihenkin miten abortoituja lapsia syntyy elävänä ja jätetään kuolemaan, Suomessakin ja nykyaikana.
T. Nainen elämän puolella

paljon voimia sinulle. Usko tai älä, kyllä ne yöt siitä helpottuu pian, ihan varmasti. ja tulee pian aika jolloin lapsesi puhuu, se auttaa jo paljon kun osaa kertoa mikä on pielessä. Jos tulee tosi paha paikka, soita ihan kenelle tahansa ja kerro että tarvitset heti apua. Lapsi on kuitenkin viaton ja syytön kaikkeen, niinkuin varmasti sinäkin. Ajattele, että olette yhdessä pikkuinen tiimi, sinä ja lapsi. Teitä ei pysäytä mikään! Laita kaupan ilmoitustaululle lappu, jossa pyydät apua joltain yksinäiseltä ihmiseltä. Saatte varmasti molemmat siitä apua. Etsi varamummo. Jos on varaa niin vie lapsi perhepäivähoitoon, ainakin osittain. Ne ottaa kyllä pieniäkin jos on tarvis. Pääasia on sinä itse, kun sinulla on asiat hyvin niin silloin on lapsellakin.
Nyt vaan jaksat eteenpäin, kyllä ne ajat helpottavat, usko minua! Voimia!

Eihän tähän voi muuta sanoa kuin että säälin noita lapsiraukkoja, jotka elävät tällaisissa em. olosuhteissa.
Ajatelkaa lastenne parasta.. Ei pieni lapsi ansaitse tuollaista elämää.
Ei kai se ole ihme jos aloittajan lapsi itkee aamulla, päivällä, illalla..onko hänellä syytä iloitakaan? Noin vakavasti masentunut äiti.. mitä lapsi näkee ja tuntee katsoessasi sinua, mitä lukee eleistä, kosketuksesta, otteistasi?? Jos sinusta sillä hetkellä tuntuu, että toivot ettet olisi koskaan lasta saanutkaan.. :(
Vaikka et lastasi käsittelisikään kovakouraisesti jne, kyllä pienikin vauva aistii hyvinkin tarkasti vanhemman mielialan.. ja pienikin vauva voi masentua!

Rohkeasti vain mukaan "ryhmiin" , ulos kotoa! Helppo sanoa, eikä niin vaikea toteuttaakaan, jos on halua koettaa parantaa omaa tilannetta. Tilanteenne ei voi tuosta enää paljon paheta vaikka "rytmit" menisikin.. kun eihän nuo oikein hyviltä rytmeiltä kuulostanutkaan.
Jos tilanne ei parane niin lapsen paras paikka EI OLE kotona.
Ja vielä sen verran että kyllä miestä/lapsen isää pitäisi sen verran tuntea ennenkuin alkaa lapsentekoon, että tietää mitä mieltä hän on lapsista/huolehtiiko ja välittääkö..( ja kyllähän sen ihmisestä osaa lukeakin, jos tämän tuntee, että onko selkärankaa ottaa vastuuta omista tekemisistä). Ja jos lapsi on "vahinko", ja sinä teet päätösen pitää hänet, niin turha on sitten odottaa että mies huolehtisi ollenkaan.

JK. En tarkoittanut haukkua, lasten parhainta ajattelen!
Hyvähän se minun on puhua, kun itse olen onnellisessa liitossa oleva. Ja luotan mieheeni 100%.
Enkä sano ettei niitä ongelmia voisi koskaan tulla meille, who knows.. mutta niistä voi myös selvitä. Olen onnellinen siitä, että mieheni rakastaa minua ja lapsiamme yli kaiken.

2lapsenäippä kirjoitti:

Eihän tähän voi muuta sanoa kuin että säälin noita lapsiraukkoja, jotka elävät tällaisissa em. olosuhteissa.
Ajatelkaa lastenne parasta.. Ei pieni lapsi ansaitse tuollaista elämää.
Ei kai se ole ihme jos aloittajan lapsi itkee aamulla, päivällä, illalla..onko hänellä syytä iloitakaan? Noin vakavasti masentunut äiti.. mitä lapsi näkee ja tuntee katsoessasi sinua, mitä lukee eleistä, kosketuksesta, otteistasi?? Jos sinusta sillä hetkellä tuntuu, että toivot ettet olisi koskaan lasta saanutkaan.. :(
Vaikka et lastasi käsittelisikään kovakouraisesti jne, kyllä pienikin vauva aistii hyvinkin tarkasti vanhemman mielialan.. ja pienikin vauva voi masentua!

Rohkeasti vain mukaan "ryhmiin" , ulos kotoa! Helppo sanoa, eikä niin vaikea toteuttaakaan, jos on halua koettaa parantaa omaa tilannetta. Tilanteenne ei voi tuosta enää paljon paheta vaikka "rytmit" menisikin.. kun eihän nuo oikein hyviltä rytmeiltä kuulostanutkaan.
Jos tilanne ei parane niin lapsen paras paikka EI OLE kotona.
Ja vielä sen verran että kyllä miestä/lapsen isää pitäisi sen verran tuntea ennenkuin alkaa lapsentekoon, että tietää mitä mieltä hän on lapsista/huolehtiiko ja välittääkö..( ja kyllähän sen ihmisestä osaa lukeakin, jos tämän tuntee, että onko selkärankaa ottaa vastuuta omista tekemisistä). Ja jos lapsi on "vahinko", ja sinä teet päätösen pitää hänet, niin turha on sitten odottaa että mies huolehtisi ollenkaan.

JK. En tarkoittanut haukkua, lasten parhainta ajattelen!
Hyvähän se minun on puhua, kun itse olen onnellisessa liitossa oleva. Ja luotan mieheeni 100%.
Enkä sano ettei niitä ongelmia voisi koskaan tulla meille, who knows.. mutta niistä voi myös selvitä. Olen onnellinen siitä, että mieheni rakastaa minua ja lapsiamme yli kaiken.

Lue lisää

siis jos lapsi on "vahinko" , ja isä ei haluaisi pitää lasta, niin on turha odottaa että isä huolehtisi lapsesta SIKSI koska mieshän on silloin täysi idiootti ja ääliö. Eikä sellaiselta voi isänvastuuta odottaakaan.

eikö neuvolassasi ole ns: tuki henkilöä, joka tulisi luoksesi katsomaan lasta - jos haluat vaikka nukkua, käydä asioilla?!.. mulle ehdotettiin tuommoista kun lapsi oli muutamia kuukausia vanha,, tukihenkilö voi olla vaikka 4tuntia päivässä lapsen kanssa, ja saa sinä aikana tehdä itse mitä haluaa,,

oli lukea alkuperäisen tekstiä,kun tuli niin selvästi mieleen omat vaikeat ajat.
jäin yksin kahden vauvan kanssa,toinen 3kk,toinen 1v5kk,maaseudulle,ilman autoa.
lähimpään kauppaan meni kaksostenrattailla 3t..
lasten isä ei käynyt puoleen vuoteen edes katsomassa lapsiaan,saatikka kysellyt heistä mitään.
olin todella masentunut ja itsetuhoinen.

kiitos ystäväni,joka tavallaan pakotti menemään lääkärille ja psykologille.
sain masennuslääkkeet,joka auttoi huomattavasti oloon.lopulta pääsin pois maaseudulta ja muutin lähiöön,jossa palvelut ja ihmiset lähellä.henkinen olo alkoi kohentua.

tuosta on aikaa pari vuotta,mutta lääkkeitä joudun syömään lääkäreiden mukaan vielä vuosia.
olen kuitenkin onnellinen että selvisin rankoista ajoista.kehoitan sinua kääntymään esim.lääkärin tai psykologin puoleen,josko sieltä saisit apua.älä missään nimessä jää nyt yksin,tarvitset apua.

itseäni harmittaa vieläkin,etten pystynyt silloin olemaan lapsilleni sellainen äiti,kuin olisin
halunnut olla.mieti myös lastasi.vaikka onkin vielä pieni,vaistoaa sinun tuntemuksesi.
jos äiti ei voi hyvin,ei lapsikaan voi.

lapsen isä- ja yhteishuolto,
lapsen asuminen myös omalla isällään,
oman isänsä huollossa, hoidossa- ja kasvatuksessa????

muttamissä kirjoitti:

lapsen isä- ja yhteishuolto,
lapsen asuminen myös omalla isällään,
oman isänsä huollossa, hoidossa- ja kasvatuksessa????

Tää on 10 vuotta vanha viestiketju.

Sitten yks kaks joku tulee kommentoimaan että "olis pitänyt tehdä abortti".

Siis niin älytöntä!
Mitähän tää kommentoija oikein "voitti" näin 10 vuoden perästä????

Olis voinut ainakin olla myötätuntoinen...