VIRANTOIMITUKSESTA PIDÄTTÄMINEN KVhL 47 §
Palkka virantoimituksesta pidättämisen ajalta KVTES II luku 20 §
Virantoimituksesta pidättämisessä noudatettava menettely KVhL 48 §
Virantoimituksesta pidättämisen uudelleenarviointia KVhL 49 §
Virkarikokset Rikoslaki 40: 1-10 §
Vahingonkorvauslaki (412/74) 4 luku
6.1 Virantoimituksesta pidättäminen
6.1.1. Perusteet
Jos viranhaltijan voidaan todennäköisin perustein epäillä syyllistyneen
a) virantoimituksessaan virkarikokseen tai muuten menetelleen virassaan velvollisuuksiensa vastaisesti
- hänet voidaan pidättää tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi virantoimituksesta
-jos kysymyksessä on i lmeinen virkarikos, asiasta on viipymättä tehtävä rikosilmoitus
b) rikokseen virantoimituksen ulkopuolella,
- hänet voidaan pidättää tutkimuksen tai oikeudenkynnin ajaksi virantoimituksesta,
- jos asiassa ilmenevillä seikoilla voi olla vaikutusta viranhaltijan edellytyksiin hoitaa tehtäväänsä (esim. viranhaltijan julkinen luotettavuus kärsinyt).
c) Muissa kuin em. tilanteissa viranhaltija voidaan pidättää virantoimituksesta siksi ajaksi, kun viranhaltija ei voi hänestä itsestään johtuvasta syystä suorittaa virkatehtäviään asianmukaisesti, eikä hänelle ole myönnetty täksi ajaksi virkavapautta tai vuosilomaa. Viran hoitamisen esteenä voi tällöin olla esim. viranhaltijan pidättäminen, tutkintavankeus, virkakelpoisuuden menettäminen (esimerkiksi lääkäri menettää lääkärinoikeudet) tai määräaikainen ajokielto, jos ao. viran tehtäviin kuuluu olennaisena osana auton kuljettaminen eikä viranhaltijalle voida järjestää muuta sopivaa työtä.
Viranhaltijalla on velvollisuus antaa työnantajalle tehtävän hoitamisen terveydellisiä edellytyksiä koskevia tietoja työ- ja timintakykynsä selvittämiseksi. Jos viranhaltija kieltäytyy antamasta em. tietoja työnantajalle, vaikka hänellä on siihen velvollisuus, työnantajalla voi olla perusteltu syy estää virantoimitus pidättämällä viranhaltija virantoimituksesta (kts. edellä 5.3).
Virantoimituksesta pidättäminen ei ole mahdollista sinä aikana kun viranhaltijan virantoimitus on jo keskeytynyt hänelle myönnetyn vuosiloman tai virkavapauden vuoksi.
Palkan pidättämisestä virasta pidättämisen ajalta on määräykset KVTES:ssa. Pääsääntönä on, että palkka pidätetään virantoimituksesta pidättämisen ajalta. Jos virantoimituksesta pidättämisen syynä on rikoksesta epäily eikä viranhaltijaa tuomita lainvoiman saaneella tuomiolla sakko- tai vankeusrangaistukseen, viranhaltijalle maksetaan saamatta jäänyt säännöllisen työajan ansio vähennettynä samalta ajalta muissa palvelusuhteissa, ammatinharjoittajana tai yrittäjänä ansaitulla vastaavalla ansiolla, jota viranhaltija ei olisi saanut virkaa hoitaessaan. Jos syyte- tai tuomioistuinmenettely on virkasuhteen päättymisen johdosta rauennut tai menettelyssä on sovellettu rikoslain 3 luvun 4 §:n säännöksiä, pidätettyä palkkaa ei kuitenkaan maksta takaisin, mikäli viranhaltija on syyllistynyt sellaiseen tekoon tai laiminlyöntiin, että hänelle olisi voitu tuomita sakko- tai vankeusrangaistus.
Virkarikos
12
1324
Vastaukset
- lakia, lakia, lakia
6.1.2 Menettely
Viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päättää kunnanhallitus tai johtosäännössä määrätty muu viranomainen. Kunnanjohtajan virasta pidättämisestä päättää kuitenkin aina valtuusto. Kuntayhtymän muiden viranhaltijoiden kuin johtavan viranhaltjan virantoimituksesta p idättämisestä päättää yhtymähallitus tai johtosäännössä mainittu muu viranomainen. Varsinaisesta virasta pidättämisestä on päätettävä viivytyksettä.
6.1.3. Väliaikainen virantoimituksesta pidättäminen
Virantoimituksesta pidättäminen vaatii yleensä nopeaa päätöksentekoa. Tämän vuoksi viranhaltojan väliaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä voi päättää kunnanjohtaja tai muu johtosäännössä määrätty johtava viranhaltija. Kunnanjohtajan väliaikaisesta virasta pidätämisestä pättää kunnanvaltuuston puheenjohtaja.
Kuntayhtymän johtavan viranhaltoijan (ts. ylin viranhaltija) väliaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä päättää kuntayhtymän ylin toimielin. Ennen kuntayhtymän ylimmän toimielimen kokousta voi kuntayhtymän johtavan viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä väliaikaisesti päättää kuntayhtymän ylimmän toimielimen puheenjohtaja.
Kuntayhtymän muiden viranhaltijoiden kuin johtavan viranhaltoijan väliaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä päättää vastaavasti kuntayhtymän ylin viranhaltija tai johtosäännössä määrätty johtava viranhaltija. Johtava viranhaltija voi siten olla muukin johtavassa asemassa oleva viranhaltija kuin ylin viranhaltoija.
Päätös, joka tehdään väliaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä, on valmisteleva toimenpide ennen lopullista virantoimituksest apidättämispäätöstä. Siten väliaikaisesta päätöksestä ei ole muutoksenhakuoikeutta.
6.1.4 Uudelleenarviointi
Virantoimituksesta pidättämisestä päättäneen toimielimen tulee aktiivisesti ja omasta aloitteestaan seurata ja arvioida virantoimituksesta pidättämisen perusteita olosuhteiden muuttuessa. Olosuhteiden muutosten ei edellytetä oleövan olennaisia, vaan ratkaisevaa on se, onko virantoimituksesta pidättämiselle edelleen tarvetta. Tarvittaessa asiassa tulee tehdä uusi päätös, joka on myös valituskelpoinen.
-----
6.2. Vahingonkorvausvelvollisuus
Viranhaltoijjan työtoverilleen tai sivulliselle virkaa hoitaessaan aiheuttamasta vahingosta vastaa ensisijaisesta kunta työnantajana. Viranhaltijja voidaan velvoittaa korvaamaan kunnalle sen maksama vahingonkorvaus kokonaan tai osittain. Virassaan virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttamastaan vahingosta viranhaltija voidaan velvoittaa korvaamaan määrä, joka harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet.. Jos viranhaltijan viaksi jää vain lievä tuottamus, ei vahingonkorvausvelvollisuutta ole. Tahallisesti aiheutettu vahinko on korvattava täysimääräisesti, ellei erityisistä syistä harkita kohtuulliseksi alentaa korvausta.
6.3 Rikosoikeudellinen vastuu
Viranhaltija voi joutua myös rikosoikeudelliseen vastuuseen menettelystään tai laiminlyönnistään. Ns. virkarikoksia ovat lahjusrikokset, virkasalaisuuden rikkominen, virka-aseman väärinkäyttäminen sekä virkavelvollisuuden rikkominen.
Rikoslain perusteella rangaistuksena virkarikoksesta voi olla viraltapano, vankeus, sakko tai varoitus rikoksen laadusta riippuen. Viranhaltija voi myös virkatehtävissään syyllistyä muihin yleisiin rikoksiin (esim. kavallus), joista tuomitaan rangaistuksena sakkoa tai vankeutta.
Viranhaltijan vahingonkorvausvastuusta on säädetty vahingonkorvauslaissa.- lakia, lakia, lakia
RIKOSLAKI 40, 1-10
Rikoslain 40 luku uudistui melko perinpohjaisesti 1.10.2002 voimaan tulleella virkarikos- ja lahjontarikosten uudistuspaketilla (604/2002). Tässä dokumentissa on kyseinen luku sellaisena kuin se oli ennen uudistusta. Ks. myös ajantasaista 40 lukua.
40 luku: Virkarikoksista ja julkisyhteisön työntekijän rikoksista
Luku on uudistettu lailla (8.9.1989/792).
1 § (8.9.1989/792) Lahjuksen ottaminen. Jos virkamies tai julkisyhteisön työntekijä toiminnastaan palvelussuhteessa itselleen tai toiselle
vaatii lahjan tai muun oikeudettoman edun,
ottaa vastaan lahjan tai muun edun, jolla vaikutetaan tai pyritään vaikuttamaan taikka joka on omiaan vaikuttamaan hänen mainittuun toimintaansa, tai
hyväksyy 2 kohdassa tarkoitetun lahjan tai edun tai lupauksen tai tarjouksen siitä,
hänet on tuomittava lahjuksen ottamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Lahjuksen ottamisesta on tuomittava virkamies ja julkisyhteisön työntekijä myös, jos hän toiminnastaan palvelussuhteessa hyväksyy 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun lahjan tai muun edun antamisen toiselle tai lupauksen tai tarjouksen siitä.
Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.
2 § (8.9.1989/792) Törkeä lahjuksen ottaminen. Jos lahjuksen ottamisessa
virkamiehen tai julkisyhteisön työntekijän tarkoituksena on toimia lahjan tai edun vuoksi palvelussuhteessaan velvollisuuksiensa vastaisesti lahjanantajaa tai toista huomattavasti hyödyttäen tai toiselle tuntuvaa vahinkoa tai haittaa aiheuttaen tai
lahjan tai edun arvo on huomattava
ja lahjuksen ottaminen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, virkamies tai julkisyhteisön työntekijä on tuomittava törkeästä lahjuksen ottamisesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi sekä virkamies lisäksi viralta pantavaksi.
3 § (8.9.1989/792) Lahjusrikkomus. Jos virkamies tai julkisyhteisön työntekijä vaatii, vastaanottaa tai hyväksyy itselleen tai toiselle tarkoitetun lahjan tai muun edun taikka vaatii tai hyväksyy sitä koskevan lupauksen tai tarjouksen, joka on omiaan heikentämään luottamusta viranomaistoiminnan tasapuolisuuteen, hänet on tuomittava, jollei tekoa ole rangaistava lahjuksen ottamisena tai törkeänä lahjuksen ottamisena, lahjusrikkomuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
4 § (26.10.2001/875) Menettämisseuraamus. Edellä 1-3 §:ssä tarkoitetulla rikoksella saatu lahja tai etu taikka sen arvo on tuomittava valtiolle menetetyksi rikoksentekijältä tai siltä, jonka puolesta tai hyväksi rikoksentekijä on toiminut. Muun omaisuuden menettämisen osalta noudatetaan, mitä 10 luvussa säädetään.
Pykälä on muutettu nykyiseen muotoonsa lailla 26.10.2001/875, joka on voimassa 1.1.2002 alkaen. Vanha muotoilu (laissa 8.9.1989/792) kuului seuraavasti: "Vastaanotettu lahja tai etu taikka sen arvo on tuomittava valtiolle menetetyksi rikoksentekijältä tai siltä, jonka puolesta tai hyväksi rikoksentekijä on toiminut."
5 § (21.4.1995/578) Virkasalaisuuden rikkominen ja tuottamuksellinen virkasalaisuuden rikkominen - lakia, lakia, lakia
lakia, lakia, lakia kirjoitti:
RIKOSLAKI 40, 1-10
Rikoslain 40 luku uudistui melko perinpohjaisesti 1.10.2002 voimaan tulleella virkarikos- ja lahjontarikosten uudistuspaketilla (604/2002). Tässä dokumentissa on kyseinen luku sellaisena kuin se oli ennen uudistusta. Ks. myös ajantasaista 40 lukua.
40 luku: Virkarikoksista ja julkisyhteisön työntekijän rikoksista
Luku on uudistettu lailla (8.9.1989/792).
1 § (8.9.1989/792) Lahjuksen ottaminen. Jos virkamies tai julkisyhteisön työntekijä toiminnastaan palvelussuhteessa itselleen tai toiselle
vaatii lahjan tai muun oikeudettoman edun,
ottaa vastaan lahjan tai muun edun, jolla vaikutetaan tai pyritään vaikuttamaan taikka joka on omiaan vaikuttamaan hänen mainittuun toimintaansa, tai
hyväksyy 2 kohdassa tarkoitetun lahjan tai edun tai lupauksen tai tarjouksen siitä,
hänet on tuomittava lahjuksen ottamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Lahjuksen ottamisesta on tuomittava virkamies ja julkisyhteisön työntekijä myös, jos hän toiminnastaan palvelussuhteessa hyväksyy 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun lahjan tai muun edun antamisen toiselle tai lupauksen tai tarjouksen siitä.
Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.
2 § (8.9.1989/792) Törkeä lahjuksen ottaminen. Jos lahjuksen ottamisessa
virkamiehen tai julkisyhteisön työntekijän tarkoituksena on toimia lahjan tai edun vuoksi palvelussuhteessaan velvollisuuksiensa vastaisesti lahjanantajaa tai toista huomattavasti hyödyttäen tai toiselle tuntuvaa vahinkoa tai haittaa aiheuttaen tai
lahjan tai edun arvo on huomattava
ja lahjuksen ottaminen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, virkamies tai julkisyhteisön työntekijä on tuomittava törkeästä lahjuksen ottamisesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi sekä virkamies lisäksi viralta pantavaksi.
3 § (8.9.1989/792) Lahjusrikkomus. Jos virkamies tai julkisyhteisön työntekijä vaatii, vastaanottaa tai hyväksyy itselleen tai toiselle tarkoitetun lahjan tai muun edun taikka vaatii tai hyväksyy sitä koskevan lupauksen tai tarjouksen, joka on omiaan heikentämään luottamusta viranomaistoiminnan tasapuolisuuteen, hänet on tuomittava, jollei tekoa ole rangaistava lahjuksen ottamisena tai törkeänä lahjuksen ottamisena, lahjusrikkomuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
4 § (26.10.2001/875) Menettämisseuraamus. Edellä 1-3 §:ssä tarkoitetulla rikoksella saatu lahja tai etu taikka sen arvo on tuomittava valtiolle menetetyksi rikoksentekijältä tai siltä, jonka puolesta tai hyväksi rikoksentekijä on toiminut. Muun omaisuuden menettämisen osalta noudatetaan, mitä 10 luvussa säädetään.
Pykälä on muutettu nykyiseen muotoonsa lailla 26.10.2001/875, joka on voimassa 1.1.2002 alkaen. Vanha muotoilu (laissa 8.9.1989/792) kuului seuraavasti: "Vastaanotettu lahja tai etu taikka sen arvo on tuomittava valtiolle menetetyksi rikoksentekijältä tai siltä, jonka puolesta tai hyväksi rikoksentekijä on toiminut."
5 § (21.4.1995/578) Virkasalaisuuden rikkominen ja tuottamuksellinen virkasalaisuuden rikkominenJos virkamies tai julkisyhteisön työntekijä tahallaan palvelussuhteensa aikana tai sen päätyttyä oikeudettomasti
paljastaa sellaisen asiakirjan tai tiedon, joka viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) tai muun lain mukaan on salassa pidettävä tai jota ei lain mukaan saa ilmaista, tai
käyttää omaksi tai toisen hyödyksi sellaista asiakirjaa tai tietoa,
hänet on tuomittava, jollei teosta ole muualla säädetty ankarampaa rangaistusta, virkasalaisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä. (21.5.1999/625)
Jos virkamies tai julkisyhteisön työntekijä huolimattomuudesta tai varomattomuudesta syyllistyy 1 momentissa tarkoitettuun tekoon, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus sekä muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava, jollei teosta ole muualla säädetty ankarampaa rangaistusta, tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. - lakia, lakia, lakia
lakia, lakia, lakia kirjoitti:
Jos virkamies tai julkisyhteisön työntekijä tahallaan palvelussuhteensa aikana tai sen päätyttyä oikeudettomasti
paljastaa sellaisen asiakirjan tai tiedon, joka viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) tai muun lain mukaan on salassa pidettävä tai jota ei lain mukaan saa ilmaista, tai
käyttää omaksi tai toisen hyödyksi sellaista asiakirjaa tai tietoa,
hänet on tuomittava, jollei teosta ole muualla säädetty ankarampaa rangaistusta, virkasalaisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä. (21.5.1999/625)
Jos virkamies tai julkisyhteisön työntekijä huolimattomuudesta tai varomattomuudesta syyllistyy 1 momentissa tarkoitettuun tekoon, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus sekä muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava, jollei teosta ole muualla säädetty ankarampaa rangaistusta, tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.6 §
Pykälä on kumottu lailla 21.5.1999/625.
7 § (8.9.1989/792) Virka-aseman väärinkäyttäminen. Jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa
rikkoo tai jättää täyttämättä virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään tai
käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön nähden,
hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.
8 § (8.9.1989/792) Törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen. Jos virka-aseman väärinkäyttämisessä
tavoitellaan huomattavan suurta hyötyä tai
pyritään aiheuttamaan erityisen tuntuvaa haittaa tai vahinkoa tai
rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai häikäilemättömästi
ja virka-aseman väärinkäyttäminen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, virkamies on tuomittava törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi sekä viralta pantavaksi.
9 § (8.9.1989/792) Soveltamisalasäännös. Tämän luvun 7 ja 8 §:n säännöksiä, viraltapanoseuraamusta lukuun ottamatta, on sovellettava myös julkisyhteisön työntekijään silloin kun hän osallistuessaan 2 luvun 12 §:ssä tarkoitetun julkisyhteisön tai laitoksen päätöksentekoon tai sen valmisteluun taikka käyttäessään palvelussuhteeseensa perustuvaa julkista valtaa muussa tehtävässään menettelee 7 tai 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Julkisyhteisön työntekijän menettelyn arvioinnissa on tällöin otettava huomioon virkatoiminnassa noudatettavien säännösten ja määräysten asemesta hänen työssään noudatettavat säännökset ja määräykset.
Tämän luvun 1-4 §:ää sovelletaan myös silloin, kun rikoksen tekijä on 16 luvun 20 §:ssä tarkoitettu Euroopan yhteisöjen palveluksessa oleva henkilö, Euroopan unionin toisen jäsenvaltion virkamies tai Schengenin yleissopimuksessa tarkoitettu vieraan valtion virkamies. (16.3.2001/234)
10 § (8.9.1989/792) Virkavelvollisuuden rikkominen. Jos virkamies virkaansa toimittaessaan tahallaan muulla kuin edellä tässä luvussa säädetyllä tavalla rikkoo tai jättää täyttämättä virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos hän on syyllistynyt 1 momentissa mainittuun rikokseen toimimalla jatkuvasti tai olennaisesti virkavelvollisuutensa vastaisesti taikka laiminlyömällä jatkuvasti tai olennaisesti virkavelvollisuutensa ja rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.
11 § (8.9.1989/792) Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen. Jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta tai varomattomuudesta muulla kuin 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo tai jättää täyttämättä virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon.
- lakia, lakia, lakia
Rikosasian selvittelyn eteneminen Suomessa
Rikoksen uhri tai joku muu henkilö tekee rikosilmoituksen poliisille tai eräissä tapauksissa rikos tulee ilmi muulla tavalla.
Poliisi ryhtyy tutkimaan rikosta, eli esitutkinta käynnistyy kun on syytä epäillä rikosta. Tähän kuuluu mm. todistusaineiston kerääminen, mahdolliset kotietsinnät ja asianosaisten (rikoksesta epäillyt, todistajat) kuulustelu.
Asia siirtyy poliisilta syyttäjälle. Asia siirtyy syyteharkintaan. Syyte nostetaan jos sen tueksi on todennäköiset syyt. Syyttäjä nostaa syyteen toimittamalla haastehakemuksen käräjäoikeuteen tai päättää, ettei syytettä nosteta. Jos syyttäjä tekee syyttämättäjättämispäätöksen tai poliisi jo ennen asian syyteharkintaan lähettämistä tekee omaan toimivaltaansa kuuluvan ratkaisun jättää asian tutkimatta mm. sillä perusteella, että rikoksen tunnusmerkistö ei täyty, voi asianosainen viedä sen itse joko rikos- tai riita-asiana itse käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Tutkinnanjohtajana oleva päällystöön kuuluva poliisimies voi myös esittää syyttäjälle esitutkinnan rajoittamista
.
Tuomioistuin käsittelee rikoksen oikeudenkäynnistä rikosasiassa säädetyn lain mukaisesti. Pääkäsittelyn jälkeen tuomioistuin antaa asiasta tuomion.
Syyttäjä, rikoksen uhri eli asianomistaja taikka syytetty voivat valittaa tuomiosta, jos he eivät ole siihen tyytyväisiä.
Jos tuomiosta valitetaan, käsittely jatkuu ylemmässä tuomioistuimessa eli hovioikeudessa. Tuomioistuin päättää valitusten hyväksymisestä.
Syksyllä 2006 tuli voimaan säännökset kirjallisesta rikosprosessista käräjäoikeudessa. Tässä menettelyssä pääkäsittelyä ei järjestetä, koska syytetty on luopunut oikeudestaan asian suulliseen käsittelyyn.- lakia, lakia, lakia
Rangaistukset Suomen lain mukaan
Rangaistusmuotoina ovat ankaruuden mukaan rikesakko, päiväsakko, nuorisorangaistus, ehdollinen vankeus ja ehdoton vankeus. Virkarikoksista voidaan tuomita myös viraltapano ja varoitus. Sotilasrikoksista on omia rangaistuksia. Rangaistuksen lisäksi tuomitulle voidaan määrätä vahingonkorvauksia (esimerkiksi korvaus varastetun tavaran arvosta) ja joissakin rikostyypeissä mm. ajokielto, eläintenpitokielto tai liiketoimintakielto. - lakia, lakia, lakia
lakia, lakia, lakia kirjoitti:
Rangaistukset Suomen lain mukaan
Rangaistusmuotoina ovat ankaruuden mukaan rikesakko, päiväsakko, nuorisorangaistus, ehdollinen vankeus ja ehdoton vankeus. Virkarikoksista voidaan tuomita myös viraltapano ja varoitus. Sotilasrikoksista on omia rangaistuksia. Rangaistuksen lisäksi tuomitulle voidaan määrätä vahingonkorvauksia (esimerkiksi korvaus varastetun tavaran arvosta) ja joissakin rikostyypeissä mm. ajokielto, eläintenpitokielto tai liiketoimintakielto.Rikoksen vanhentuminen Suomen rikoslain mukaan
Rikosoikeudellista vanhentumista on kolmea päälajia: syyteoikeuden vanhentuminen, rangaistukseen tuomitsemisen estävä vanhentuminen ja rangaistuksen täytäntöönpano-oikeuden vanhentuminen.[1]
Yleisen syyteoikeuden vanhentumisen vaikutus on se, että ellei syytettä ole nostettu määräajassa rikoksen tekemisestä, rangaistusta ei saa tuomita. Vanhenemisen vaikutus katsotaan aineellisoikeudelliseksi, se poistaa teon rangaistavuuden. Vanhenemisajan pituus on yleensä porrastettu rikoksesta määrätyn enimmäisrangaistuksen mukaan. Jos rikoksesta voi seurata elinkautisrangaistus, se ei vanhene. Myöskään rikokset ihmisyyttä tai rauhaa vastaan eivät vanhene riippumatta siitä, mikä on ankarin mahdollinen niistä seuraava rangaistus.
Syyttäjällä on mahdollisuus hakea tuomioistuimelta pidennystä syyteoikeuden vanhenemisaikaan. Vanhenemista voidaan siirtää kerran yhdellä vuodella, mikäli erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista ja
rikoksen esitutkinta vaatii erityisiä, aikaa vieviä tutkintatoimenpiteitä, joiden vuoksi tutkinta olisi vanhentumisajan päättyessä selvästi keskeneräinen,
rikos on tullut esitutkintaan poikkeuksellisen myöhään tai
rikoksesta vastaajaksi haastettava pakoilee eikä hänelle sen vuoksi todennäköisesti saataisi annetuksi haastetta tiedoksi ennen vanhentumisajan päättymistä.
On mahdollista, että teosta on nostettu syyte ja vastaaja on saatu haastettua, mikä katkaisee syyteoikeuden vanhentumisen. Jos vastaajaa ei kuitenkaan saada oikeuteen tai oikeudenkäynti pitkittyy jostain muusta syystä, rangaistuksen tuomitseminen voi viivästyä. Tällöin rangaistusta ei saa tuomita, jos rangaistukseen tuomitsemisen estävä vanhenemisaika ylittyy.
Edellä mainitulla kovimmalla rangaistuksella tarkoitetaan sitä rangaistusta, joka tapaukseen sovellettavassa rangaistussäännöksessä on asiassa ilmenevien seikkojen vallitessa tehdystä rikoksesta säädetty enimmäisrangaistukseksi.
Kerran tuomittu rangaistus voi jäädä täytäntöönpanematta esimerkiksi viranomaisen virheen tai tuomitun karkaamisen vuoksi. Tällöin tarpeeksi kauan kestänyt pakoilu voi merkitä sitä, että rangaistus raukeaa. Jos rangaistuksen täytäntöönpanoa ei ole lainkaan aloitettu, sen raukeamisaika lasketaan tuomitsemishetkestä. Muutoin raukeaminen lasketaan hetkestä, jolloin täytäntöönpano keskeytyi esimerkiksi karkaamisen vuoksi. - lakia, lakia, lakia
lakia, lakia, lakia kirjoitti:
Rikoksen vanhentuminen Suomen rikoslain mukaan
Rikosoikeudellista vanhentumista on kolmea päälajia: syyteoikeuden vanhentuminen, rangaistukseen tuomitsemisen estävä vanhentuminen ja rangaistuksen täytäntöönpano-oikeuden vanhentuminen.[1]
Yleisen syyteoikeuden vanhentumisen vaikutus on se, että ellei syytettä ole nostettu määräajassa rikoksen tekemisestä, rangaistusta ei saa tuomita. Vanhenemisen vaikutus katsotaan aineellisoikeudelliseksi, se poistaa teon rangaistavuuden. Vanhenemisajan pituus on yleensä porrastettu rikoksesta määrätyn enimmäisrangaistuksen mukaan. Jos rikoksesta voi seurata elinkautisrangaistus, se ei vanhene. Myöskään rikokset ihmisyyttä tai rauhaa vastaan eivät vanhene riippumatta siitä, mikä on ankarin mahdollinen niistä seuraava rangaistus.
Syyttäjällä on mahdollisuus hakea tuomioistuimelta pidennystä syyteoikeuden vanhenemisaikaan. Vanhenemista voidaan siirtää kerran yhdellä vuodella, mikäli erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista ja
rikoksen esitutkinta vaatii erityisiä, aikaa vieviä tutkintatoimenpiteitä, joiden vuoksi tutkinta olisi vanhentumisajan päättyessä selvästi keskeneräinen,
rikos on tullut esitutkintaan poikkeuksellisen myöhään tai
rikoksesta vastaajaksi haastettava pakoilee eikä hänelle sen vuoksi todennäköisesti saataisi annetuksi haastetta tiedoksi ennen vanhentumisajan päättymistä.
On mahdollista, että teosta on nostettu syyte ja vastaaja on saatu haastettua, mikä katkaisee syyteoikeuden vanhentumisen. Jos vastaajaa ei kuitenkaan saada oikeuteen tai oikeudenkäynti pitkittyy jostain muusta syystä, rangaistuksen tuomitseminen voi viivästyä. Tällöin rangaistusta ei saa tuomita, jos rangaistukseen tuomitsemisen estävä vanhenemisaika ylittyy.
Edellä mainitulla kovimmalla rangaistuksella tarkoitetaan sitä rangaistusta, joka tapaukseen sovellettavassa rangaistussäännöksessä on asiassa ilmenevien seikkojen vallitessa tehdystä rikoksesta säädetty enimmäisrangaistukseksi.
Kerran tuomittu rangaistus voi jäädä täytäntöönpanematta esimerkiksi viranomaisen virheen tai tuomitun karkaamisen vuoksi. Tällöin tarpeeksi kauan kestänyt pakoilu voi merkitä sitä, että rangaistus raukeaa. Jos rangaistuksen täytäntöönpanoa ei ole lainkaan aloitettu, sen raukeamisaika lasketaan tuomitsemishetkestä. Muutoin raukeaminen lasketaan hetkestä, jolloin täytäntöönpano keskeytyi esimerkiksi karkaamisen vuoksi.Rikosten vanhentumisajat vakavuuden mukaan
Kovin mahdollinen rangaistus (tai tuomittu rangaistus) Syyteoikeuden vanhentumisaika Rangaistukseen tuomitsemisen vanheneminen Rangaistuksen täytäntöönpanon vanheneminen
sakkoa tai enintään vuosi 2 vuotta 10 vuotta sakko viidessä vuodessa, vankeus kymmenessä
yli 1 vuosi ja enintään 2 vuotta 5 vuotta 20 vuotta 10 vuotta
yli 2 vuotta ja enintään 4 vuotta 10 vuotta 20 vuotta 10 vuotta
yli 4 vuotta ja enintään 8 vuotta 10 vuotta 20 vuotta 15 vuotta
yli 8 vuotta 20 vuotta 30 vuotta 20 vuotta
elinkautinen vankeusrangaistus ei koskaan ei koskaan ei koskaan
Asianomistajarikosten erityinen yhden vuoden vanhentumisaika poistui laista 1. tammikuuta 2006.
Virkarikokset vanhentuvat muiden rikosten tapaan, kuitenkin siten, että niiden lyhyin vanhentumisaika on viisi vuotta. Lapseen kohdistuneet seksuaalirikokset vanhenevat vasta, kun niiden uhri täyttää 28 vuotta eli on kulunut kymmenen vuotta hänen tulemisestaan täysi-ikäiseksi. Luonnonsuojelu-, ympäristö- ja rakennussuojelurikokset vanhenevat kymmenessä vuodessa.
Rikoksista, joista määrätään suurempi rangaistus kuin sakko, jää merkintä rikosrekisteriin rajatuksi ajaksi, poikkeuksena siviilipalvelusrikos ja asevelvollisuudesta kieltäytyminen, joista ei merkintää tule.
- jlaflkasjkölfjsd
Olet hullu, kun massakirjoittelet tänne noita helvetin postauksia.
PILAAT PALSTAN!!!!!!!!- yritä kestää vain
koneelle talteen, ennen kuin joku tuollainen edellisen tyylinen poistattaa nämä tärkeät viestit.
Massapostitusta nämä ei ole, vaan monesti kysyttyjä lain kohtia virkasuhteeseen liittyvästä lainsäädännöstä. Ota selvää, mitä massapostituksella tarkoitetaan, ettet syytä turhasta. Ei sinun ole pakko lukea sellaista, mitä et itse tarvitse. Vai eikö sinusta viranomaisia saa syyttää tai saada kiinni rötöksistään?
Ja lisäksi näitä ei ole ihan helppoa löytää, koska ei voi aina olla varma, millä nimellä mikäkin laki on, jonka alla olevaa asiaa on etsimässä. - no johan on taas...
jos tietää, mitkä ovat virkarikoksia ja minkälaisia rangaistuksia viranomaiselle voi edes yrittää saada lasten asioiden väärästä hoidosta. Eiköhän tehokkaammin palstaa pilaa toisten nimittely ja tuollainen asenne, joka haukkujalla tuossa edellä on.
- Rikokset
Tulokset 1 - 10 noin 2 640 osuman joukosta haulle mielivalta lapsi perheille. (0,57 sekuntia)
Tarkoititko: mielivalta lapsiperheille
Hakutulokset
1.
Viranomaisten mielivalta kasvaa: Väkisin huostaanotettujen lasten ...
22. maaliskuu 2010 ... Huostaanottoja, joita vastustivat joko vanhemmat tai lapsi itse, .... Kyllä mä tiedän perheitä , joissa vanhemmat ovat luovuttaneet ja ...
kaksplus.fi/keskustelu/t1681671 - Välimuistissa
2.
Viranomaisten mielivalta kasvaa: Väkisin huostaanotettujen lasten ...
22. maaliskuu 2010 ... Kyllä mä tiedän perheitä , joissa vanhemmat ovat luovuttaneet ja suostuneet ... että lapsi on otettu pois vanhemmiltaan - jopa ilman syytä . ...
kaksplus.fi/keskustelu/t1681671,25 - Välimuistissa
3.
Poliittinen jeesustelu lapsi- ja perhepolitiikan ympärillä saa nyt ...
18. huhtikuu 2010 ... ”Olen suojannut ihmisiä, siis heidän henkilöllisyyttään, sillä vanhemmat, lapset ja perheet pelkäävät viranomaisten kouhotusta. Mielivaltaa. ...
anupalosaari.blogit.uusisuomi.fi/.../poliittinen-jeesustelu-lapsi-ja-perhepolitiikan-ymparilla-saa-nyt-loppua/ - Välimuistissa
4.
Mielivaltainen vallankäyttö ala-asteen koulussa » Itä-Vantaa ...
10. marraskuu 2009 ... Kaikille hyvää pikku joulun odotusta, pitäkää puolenne oikeuksissanne, mielivalta on ehkäistävä ja perheiden ja lasten oikeudet on ...
www.vantaansanomat.fi/Yhteiso/Keskustelupalstat/.../Mielivaltainen.../60
5.
Jyväskylän asennevammainen lastensuojelu - Biovanhemmat - Äidit ja ...
Olen suojannut ihmisiä, siis heidän henkilöllisyyttään, sillä vanhemmat, lapset ja perheet pelkäävät viranomaisten kouhotusta. Mielivaltaa. ...
keskustelu.suomi24.fi/node/8899538 - Välimuistissa
6.
Kuka valvoo huostaanoton mielivaltaa? - Sivu 2 - Iltalehden ...
10 viestiä - Viimeisin viesti: 29. huhtikuu 2007
Kyllä se lapsen sisäinen eheytyminen tapahtuu tässä ydinperheessä, ... Poliittisin keinoin pitäisi auttaa perheitä, jotka ovat pystyneet ...
portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=12522&page=2
Lisää keskustelutuloksia
7.
Yhteiskuntakriittinen feministi: Rouvaliigat mestaroivat perheitä
Rouvakoplat kun ovat varmoja siitä, että lapset eivät puhu rehellisesti omasta ... mutta meikäläisen lastensuojelun mielivallan oloissa sosiaalityöntekijät ...
kaisaruokamo.blogspot.com/.../rouvaliigat-mestaroivat-perheita.html - Välimuistissa
8.
Perheklubi • katso viestiketjua - KELAN mielivalta
1 viesti - 1 kirjoittaja
KELAN mielivalta. Viesti Kirjoittaja iskä » Ma Loka 27, 2003 8:07 pm ... tärkeämpi toimenpide,kuin perheiden hyvinvointi ja lasten tasapainoinen elämä. ... Esittelyt ja Ystävähaku), Esittelyt, Ystävähaku, Testikansio, Lapset ja lasten ...
perheklubi.net/viewtopic.php?f=13&t=12181&p... - Välimuistissa
Lisää keskustelutuloksia
9.
Keskustelu
Kun halusimme lapsen asperger-tutkimuksiin se kiellettiin. ... Suomessakin on perheitä, joissa on jouduttu viranomaisten mielivallan alle. ...
www.peda.net/veraja/vep/keskustelu?vp...m_id... - Samankaltaisia
10.
Lapset median huostassa - UTUonline - Turun yliopiston verkkolehti
31. maaliskuu 2010 ... Lapset pystyvät arvioimaan omaa sairaalahoitoaan ... viranomaisia syyttäen heitä harkintavallan väärinkäytöstä, jopa mielivallasta. ... Kuten yleisemminkin lapsiperheille ja lapsille tarkoitettujen palvelujen piirissä ...
www.utuonline.fi/sisalto/.../Lastensuojelu_ja_media10.html - Välimuistissa
Tarkoititko: mielivalta lapsiperheille
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1135253
- 675054
- 904114
Miten mä olisin
Rohkeampi lähestymään häntä. En tiedä. En osaa nykyään edes tikusta tehdä asiaa vaan käyttäydyn päin vastoin välttelen.753610Anteeksi kun käyttäydyn
niin ristiriitaisesti. Mä en usko että haluaisit minusta mitään, hyvässä tapauksessa olet unohtanut minut. Ja silti toiv603198- 432791
- 152297
Yritän tänään laittaa taajuudet kohdilleen
Jotta törmätään kirjaimellisesti. Ei tätä kestä enää perttikään. Olet rakas ❤️521914- 401790
Onko kaivattusi
kyltymätön nainen, pystyisitkö olemaan hänelle loputon mies, vai meneekö toisinpäin.371628