Auttakaa, miten tulee menetellä kun kotiin tullut pentu 8 vko murisee, hyökkäilee ja puree 2 v samanroitusita pehmeäluonteista kääpiökoiraa. Narttuja molemmat, ja isosisko jopa antaa luunsa pennulle. Pentu murisee joskus jopa minulle kun nostan sitä. Isosisko on selvästi stressaantunut, haluaisi hoitaa ja kulkee perässä, toinen käy kiinni, jos on vähänkin äkkinäinen liike isommalla koiralla. Pitääkö minun olla tuomarina, vai selvittääkö koirat välinsä. Pentueen kaksi koiraa olivat kuulemma koko ajan toisissaan kiinni, tämä meille tullut ja toinen, joka oli kuulemma johtaja. Haluaisin tehdä asiat oikein, etten vaan tee karhunpalelusta tulevalle yhteiselollemme.
Auttakaa, pentu 8 vko rökittää aikuista 2 v
Senniina
6375
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Yleensä pentua vanhempi, kodissa kauemmin ollut koira, etenkin sukupuoleltaan narttu, ottaa pennun aika hanakasti määräyksensä alle. Itse en ole nartuillani tällaista huomannut, tällä hetkellä 3 toyvillakoiranarttua kotona ja yksi niistä 9vk pentu :) Vanhemmat villikset ovat ottaneet hyvin vastaan, toki hiukan pompottaa ja ärähtelee pennulle jos liiaksi rupeaa isottelemaan ja puremaan, eikä pentukaan mitään kummemmin kiukunnut.
On ihan normaalia jos pentu ei halua syliin ja murisee, murinalla se haluaa sanoa ettei halua, että nostat sitä. Jos joku nostaa sinua, sanothan sinäkin että "anteeksi mutta haluan olla mieluummin lattialla".
Sitten jos pentu on teille vasta tullut, se voi vielä olla aika sekaisin kaikesta, ja yrittää purkaa hämmennystään ja ikäväänsä vanhempaan koiraanne. Suosittelisin kyllä vielä katsomaan muutaman kuukauden, varmasti pennun kasvaessa tämä "ärhentely" loppuu. Olen kuitenkin aivan varma, että tämä on vaan leikkiä, noiden pikkupenikoiden leikkejä on välillä vähän hankala erottaa todesta. Ja kukas nyt olis leikkisämpi kuin 8vk koiranpentu? :)
Älä stressaa kahdeksan viikkoisen käytöksestä. Katso rauhassa muutama viikko, mutta voithan toki yrittää kiinnittää sen huomio positiivisella tavalla johonkin muuhun kun se tekee sitä mitä ei saisi tehdä.
olla rauhassa halutessaan, niin ettei pentu pääse kokoajan hörkkimään sitä.
Kasvattaja osannee neuvoa, miten ko rodun kanssa kuuluu toimia. Jos eka koira hirmu alistuva, kiinnostaisi kuulla miksi otit sille tietoisena pennun luonteesta noin ärhäkän kaverin? Tietää stressiä molemmille koirille.
Vanhempi koira on kuin unelma, ei minun ensimmäinen koirani. Ilmeiseti se on "Helmi" joka osuu kohdalle vain kerran elämässä. Kaksi vuotias ei ole missään nimessä alistuva, koirakouluissa kehuvat sen luonnetta uskomattoman hienoksi. Erittäin yhteistyökykyinen. Pennun ärhäkkyydestä sain tietää kaksi päivää ennen luovutusta, kun tivasin, että haluan saada sydämeni sopukkaan tiedon minkälainen meidän tuleva pentu on. Siihen saakka kysymyksiini oli vastattu, kaikki on tasaisia. Olin maksanut pennun ja oikeastaan olin saanut valitakin sen. Halusin reippaan pennun, ja katsantokäynnillä pentu hyöri ymärilläni ja teki suuren vaikutuksen, tosin nyt jälkeenpäin muista, että yksi pentu hyökkäsi pentuni kimppuun ja tuli kora rähinä. Joskus puhelimessa ollessamme, kasvattaja joutui menemään erottamaan pentuja, niin kovasti ne tappelivat. Vanhempi koirani oli aikanaan pentueen vilkkain ja äänekkäin, oikea ADHD lapsi. Olemme tehneet kovasti yhteistyötä koiran kanssa, viettäneet kaiken vapaa-ajan yhdessä ja käytin sen sosiaalistamiseen tavattoman paljon aikaa ja kikka kakkosia ja kolmosia. Siis, koska isosisko on kuin unelma, ilman muuta halusin samanrotuisen, en olisi tarvinnut itselleni uutta työmaata, vaan rakkaudesta koiraani, halusin sille lajitoverin seuraa.
Koiralle ei tarvitse hankkia kaveriksi koiraa siitä seuraa vain ongelmia.
jos pitää väliin mennä, jos tuossa iässä...
Ainakin pitää panostaa koulutukseen heti ja kunnolla, koirakouluun mahd aikaisin.