Hyvät äidit, miten te suhtauduitte siihen, että teidän lapset tutustuivat uuteen kumppaaniin? Miten te oikein selvisitte?
Sain tietää äskettäin, että ex-mieheni aloitti uuden suhteen keskellä eroprosessia ja se oli minulle kova paikka. Itselläni ei ole ketään, koska haluan asettaa tyttäreni ja oman elämäni etusijalle ja mahd. kumppaani tulee vasta sen jälkeen.
Erosimme hyvinä ystävinä, vaikka on erittäin vaikea hyväksyä ex-mieheni uutta suhdetta, koska hän (uusi nainen) on joku venäläinen, joka on asunut Suomessa 10 vuotta. Venäläinen ämmä, hyi helvetti.
Sain tietää äskettäin, että ex-mieheni aloitti uuden suhteen keskellä eroprosessia ja se oli minulle kova paikka. Itselläni ei ole ketään, koska haluan asettaa tyttäreni ja oman elämäni etusijalle ja mahd. kumppaani tulee vasta sen jälkeen.
Erosimme hyvinä ystävinä, vaikka on erittäin vaikea hyväksyä ex-mieheni uutta suhdetta, koska hän (uusi nainen) on joku venäläinen, joka on asunut Suomessa 10 vuotta. Venäläinen ämmä, hyi helvetti.
Vastaukset 82
Vanhimmat
vähänkin kun tämän palstan kirjoituksia lukee, käy ilmi että kaikki äidit eivät tosiaan siitä kohtaa oikein hyvin selviä.
Mutta. Tilanteeseen liittyy monenlaisia tunteita. Muistan, kun lasteni isä esitteli uuden kumppaninsa lapsilleni, (eron kakkosvaihe ei ollut vielä mennyt, mutta kyllä se ero muuten ihan selvä juttu oli, ja lapset tiesivät ko kumppanista, koska hän oli ollut se viimeinen naula meidän avioliiton arkkuun...) niin vaikka kuinka yritti olla fiksua ja ajatella lasten etua, niin oli ne omat tunteet tosi kipeitä. Olin niin vihainen exälle ja sille naiselle, olin mustasukkainen lapsistani, ja aika huolissani siitä minkälaisia vaikutteita he saavat... Onneksi lapset olivat aika isoja, niin ei minulla mielestäni ollut mitään erityistä syytä tutustua paremmin ko naiseen, niin kuin olisi varmaan ollut välttämätöntä mikäli lapset olisivat olleet pienempiä ja enemmän aikuisen turvaa ja saattamista tarvitsevia. Silti itselleni oli, näistä kaikista vaikeista tunteista huolimatta, ihan selvä asia se että lasten isä on heidän ainoa oikea isänsä, ja isän uusi kumppani nyt vaan kuuluu siihen kuvioon, muutenhan ollaan epärehellisiä. Mutta en voinut omia tunteitani ihan kieltääkään, olisihan sekin ollut epärehellistä. Niinpä koetin pitää suuni kiinni mielipiteistäni koskien exää ja hänen uutta kumppaniaan lasten kuullen (onneksi on ystäviä ja mm. tällainen nettifoorumi ;) ja sanoin vaan, että vaikka te varmaan minusta huomaatte että mä en voi oikein nyt tykätä tästä ihmisestä, enkä halua tutustuakaan paremmin, niin te saatte kuitenkin tykätä ja toivonkin että tykkäätte. Otti se voimille, enkä tiedä kuinka uskottava olin, mutta kyllä mä sitä ihan oikeasti tarkoitin.
Alkuun oli sellaista, että kun lapset oli olleet isän ja uuden naisen kanssa jossain esim. konsertissa (rock-sellaisessa) mikä tietty oli lapsista kivaa, niin olin ihan kauhean kateellinen ja surullinen siitä että nyt niillä onkin ehkä isänsä ja uuden naisen kanssa kivampaa kuin minun kanssa, minun joka elän lasten kanssa sitä arkea ja olen se huutava ja rajaava äiti - ja sitäkin vain jaksavimmillani. Siihen aikaan olin usein myös kyyneleinen ja surumielinen äiti, joka saattoi purskahtaa itkuun kesken kuusen koristelun tai jäädä tuijottamaan seinään jonkun satunnaisen telkkarista tulevan lauseen seurauksena. Mulla oli tuolloin myös oma uusi orastava suhde, mutta se ei ollut mitään vakavaa, tai niin luulin, vaan deittailua (ja seksiä), ja olin tehnyt asian selväksi myös lapsille (no en siitä seksistä niin hehkuttanut, mutta siis että tää on vain tällaista kattelua...) Tämä uusi ihmissuhde vähän auttoi jaksamaan, ja ystävät tietysti. Sitä eli niinkuin kahta linjaa, toisaalta oma suruviharaivoprosessi, ja toisaalta semmoinen äititietous ja äitiviisaus ja äitiyritys. Onneksi sinulle tuosta on jo kuusi vuotta, ja voin kertoa, että pahimmat pelkoni ehkä eivät ole toteutuneet, lapset eivät ole lopullisesti vaurioituneet "tuon naikkosen" vaikutuksesta, vaan naikkonen on jopa voinut omalta osaltaan omalla alallaan olla joskus avuksi lapsilleni sellaisissa asioissa, jotka taas eivät ole minun alaani - ja näin ollen lapset ovat saaneet hänestäkin yhden auttavan aikuisen lisää elämäänsä. Eikä se mustasukkaisinkaan pelko toteutunut, on se tullut nyttemmin ihan selväksi kuitenkin kuka tässä maailmassa on minun lasteni äiti, ja tärkein ja ainoa äiti. Niin sitä ihminen on kuitenkin pieni narsismissaan, että sekin oli sitten tärkeä kuulla ja ymmärtää (vaikka siinä sitten neljä vuotta menikin, ennenkuin sen todella sain tietää ja tuta... niin että oma epävarmuus lopullisesti hävisi).
Kyllä siitä selviää. Ei helposti, mutta selviää.
aloittajan viesti että varsinkin ekan vastaajan viesti (joka kylläkin jo poistettiin ylläpidon toimesta) kertoo juuri sitä surullista kertomaa että joillakin naisilla tekee todella tiukkaa kun mies menee elämässään eteenpäin.
Kun erotaan niin erotaan, ikävää tosin että toinen menee eteenpäin nopeammin kuin toinen, mutta se oikeus hänellä on. Oma ex:ni lähti toisen naisen luo viettämään viikonloppua tasan kaksi viikkoa sen jälkeen kun minä ilmoitin että haluan eron. Vaikka ero tulikin miehelle yllätyksenä niin silti hän oli valmis lähtemään toisen naisen luo noin nopeaan. Sattuihan se, mutta hänellä oli siihen oikeus.
Tilannetta helpotti se, että sovimme ettei lapsille esitellä ketään turhanpäiväistä ihmistä vaan vasta sellainen jonka kanssa ollaan tosissaan, ja näin myös tehtiin. Ainoa mies jonka esittelin lapselleni eroni jälkeen on nykyinen aviomieheni.
Se, että kirjoitat "Venäläinen ämmä, hyi helvetti." kertoo vain pahasta olostasi. Jos nainen ei olisi venäjältä kotoisin, etsisit jonkin muun seikan josta voisit sanoa että hyi helvetti...nuorempi kuin minä hyi helvetti, läski hyi helvetti, tyhmä hyi helvetti. En uskokkaan että olet rasisti vaan sinuun sattuu se että miehesi on mennyt eteenpäin. Sinun on se asia vain hyväksyttävä, ja muistaa että teillä tuli ero ihan ilman tuota toista naista, ja olla häntä syyttämättä asioista jotka eivät hänen syitään ole.
suhtauduin.
Luotin (luotan edelleen) ex-mieheni arviointikykyyn asioissaan.
Ex-miehelläni oli pari suhdetta, joita ei esitellyt lapsellemme, koska ilmeisesti itsekkin tiesi, etteivät nämä suhteet kanna pitkälle.
Mutta sitten kun hänellä "kolahti" oikeasti, esitteli silloisen naisystävänsä (nykyisen avovaimonsa ja kahden lapsensa äidin) lapsellemme melko piakkoin. Lapsemme piti hänestä ja heillä on läpimät välit yhä, sisarukset ovat lapselleni rakkaita.
Minulla ei ole mitään intressejä ex-miestäni kohtaan ja olen iloinen hänen onnestaan. Olen tavannut hänen nykyisen kumppanisa monta kertaa, mukava ja fiksu nainen.
Kun on sujut eronsa ja itsensä kanssa, ei tarvitse joka asiasta vääntää eikä riidellä. Ex-mieheni on edelleen erinomainen isä, huolehtiva ja ymmärtäväinen. Uusi suhde ei ole muuttanut häntä isänä mihinkään suuntaan.
naisia miten huvittaa, kunhan ei tuo niitä meidän kotiin eikä esittele lapsillemme. He ovat miehen tuttavuuksia, ei minun eikä lasten elämään kuuluvia. Lapset voivat paljon paremmin, kun ei ole vieraita ihmisiä enempää sotkemassa.
Meille se ei käy, ei kiitos sanomme moisille jutuille.
Lapset kärsii erosta ihan tarpeeksi, ei tarvi enää muita kärsimyksiä elämään.
tässä loistoesimerkki kaikille teille eronneille naisille siitä, millainen teistäkin tulee jos
ette osaa jättää mennyttä taaksenne.
Mielenterveys alkaa teilläkin pian prakaamaan.
Ja tässä myös oiva esimerkki siitä miten ex estää lastensa ja isän tapaamiset ihan vaan
siksi että on itse niin helvetin katkera.
hyväksytä lainkaan. Kun mies ilmoitti et löysi naisen lapset sanoivat että isän luo emme enää mene ikinä! Eikä ole menneet. Mies kaivaa omaa kuoppaansa.
ja sinä varmasti pönkität lasten tahtoa tyyliin isä on paha ja ne isän naiset on kamalia ja vihaa teitä.... millainen äiti sinä oikein olet ???
Eikö yhtään hävetä ????
No tässä taa oiva esimerkkki näistä katkerista akoista joiden ELÄMÄ LOPPUU kun mies lähtee.
riehut,kun sattuu sama omalle kohdalle?
Jäät yksinhuoltajaksi,kun miehesi päättää vain lähteä..
Ei kannata onneaan manata!
Olisit pitänyt ukkos tyytyväisenä, niin ei ois lähtenyt.
Turha sun on asiasta kiukutella nyt jälkikäteen, se mikä on mennyt on mennyt koita jo tajuta.
Kyllä munkin ex oli katkera sen jälkeen kun ilmoitin että haluan erota, teki aikamoisia paskatemppujakin josta lapsikin kärsi, mutta tajusi sitten että hän voi joko jatkaa elämäänsä ilman minua tai jäädä tuleen makaamaan. Sinne kun jää niin sielu kuolee. Onneksi hän otti itseään niskasta kiinni ja on nykyään onnellisesti uudessa suhteessa ja mun hyvä ystävä. Eron jälkeenkin vaikka hän heittäytyi kuinka vaikeaksi, en koskaan hankaloittanut hänen ja lapsen tapaamisia, minä nousin sen paskan yläpuolelle. Sinä ryvet siinä paskassa ihan omasta vapaasta tahdostasi.
Kasva aikuiseksi ja ota vastuu menneisyydestäsi. Ei kukaan eroa liitosta jossa on onnellinen ja elää ihmisen kanssa jota rakastaa, tajua se ! Sun mies halusi eroon susta ja nyt sä kostat sen koko maailmalle. Mitä luulet sillä saavuttavasi ???? Usko kuule mua, et saavuta yhtään mitään. Ota elämäsi haltuun niin teet palveluksen itsellesi ja lapsillesi.
Perin hyvin kirjoitettu.
Minun ex on nopean toiminnan mies ja hän esitteli uuden naisensa lapsille jo silloin, kun minä vielä kuvittelin meidän avioliiton olevan kunnossa enkä tiennyt hänen suhteestaan mitään. Lapset olivat lojaaleja isäänsä kohtaan ja eivät tietenkään kertoneet asiasta minulle. Sitten kun asia selvisi minulle ja ero tuli niin pakkohan minun oli hyväksyä se, että kun lapset tapaavat isäänsä niin tämä nainen on tapaamisissa mukana.
Monenlaisia tunteita olen läpikäynyt; surua, vihaa, katkeruutta, kateutta jne. jne. Ex ja uusi puoliso viettivät aina kivaa aikaa lasten kanssa ja minä olin/olen se tylsä arkiäitii joka asettaa rajat ja urputtaa kaikesta mahdollisesta. Mutta vuosien myötä asian kanssa on oppinut elämään vaikka en vieläkään ole halunnut naista tavata. Ehkä sen aika on parin vuoden päästä esikoisen rippijuhlissa.
nostan kyllä hattua !!!
Olet iso ihminen, enkä tarkoita nyt fyysistä kokoa.
Juuri oli juttua siitä miten poliisille tulee tehdä ilmoituksia rasistisista krijoituksista. Eikös tällainen
" hän (uusi nainen) on joku venäläinen, joka on asunut Suomessa 10 vuotta. Venäläinen ämmä, hyi helvetti. " ole rasismia mitä suurimmassa määrin.
Pitäisiköhän testata tuota poliisin ilmiantopainiketta......
No ensinnäkin, hyvä että rehellisesti myönnät itsellesi tunteesi ja käsittelet niitä. Onhan se nyt varmasti normaalia, että uusi nainen eron jälkeen, kun lapsiakin mukana, aina hätkähdyttää. Ja hyvä juttu, että pyritte olemaan ystävillisiä toisianne kohtaan tai ainakin säilyttämään asialliset välit - se on oleellisimpia asioita joita tehdä, jos ajattellaan oikeasti lapsia.
Mutta tossa pitäisin sinuna nyt pään kylmänä, ihan sen vuoksi jos lapset ovat se ykkösjuttu sulle. Koska fakta on se, että te pistitte eron käyntiin. Siihen kuuluu se, että enää ei voi sanella toisen parisuhde- ja rakkauselämästä. Mies ei voi määrätä oletko sä parisuhteessa tai et etkä sä exäsi osalta. Sitä toisen parisuhde-elämää voi yrittää hankaloittaa lasten kautta, mutta silloin siinä samalla otetaankin ne lapset ykkösasemasta ja asetetaan se ex-suhde päälimmäiseksi. On opittava, että vaikka sitä joskus on yhdessä oltu ja saatu jopa lapsia, niin eron myötä jotkut asiat eivät ole enää omassa vaikutusvallan piirissä. Noi seurustelut kuuluu siihen. Tossa mies on nyt päättänyt tehdä eri tavalla kuin sä, mutta eihän miehen tarvitsekaan tehdä kaikkea niinkuin sinä teet. Ja ulkomaalaisuus tai ikä ei tee ihmisestä sen huonompaa, älä maalaa liikaa piruja seinälle kun niitä ei vielä ole.
Ja tossa tulee vielä hankalia hetkiä. Esimerkiksi ne kun lapsi on exällä ja leikkii ja touhuaa siellä tämän uuden naisen kanssa. Ja korostan nyt paljon sitä, että kokemasi tunteet ei tee susta pahaa ihmisitä. Ratkaisevinta on se, että niistä tunteista pääsee AIKANAAN yli ja miten toimii. Ryhtyykö räyhäämään, polttaako sillat ja pilaako lasten vanhempien välit tai ottaa lapset pelinappuloiksi. Vai hakeeko tukea vaikka luottoystävältä tai nettivertaistukiryhmästä, jossa voi vuodattaa ne synkimmät aatteensa. Tukee lapsia (ei tarvitse alkaa hehkuttamaan uutta naista, mutta on läsnä ja auttaa sen mitä voi että lapsille syntyisi hyvä suhde uuteen naiseen ja olo olisi mukavaa) ja säilyttää asialliset välit exään ja keskittyy lapsiin liittyviin asioihin - ei rakkauselämään. Toi on vaikeaa ja hammasta täytyy kiristää, mutta aikuisten oikeasti: Se kannattaa! Lopulta sä nimittäin toivut erosta, elät eloasi lasten kanssa eikä ne exän parisuhteet enää hätkähdytä. Joskus ehkäpä itselläsikin on parisuhde, silloin kun itse olet siihen valmis. Siinä vaiheessa olisi sääli, jos lapset joutuisivat kärsimään exien huonoista väleistä tollasen jutun takia.
Ehkä sekin voi auttaa, että muistat että sun hyväksyntää ei tarvita - et ole exäsi äiti eikä exäsi ole teini. Sä voit olla tykkäämättä tai tykätä uudesta naisesta, ihan kuten kenestä tahansa pallon ihmisestä. Kunhan asiallisesti toimii eikä lapsille ala osoittamaan tunteitaan, niin se riittää. Ja koska sun hyväksyntää ei tarvita, niin hyväksymisen sijaan se, että tulet sinuiksi asian kanssa on plussaa sulle itsellesi ja sitä kautta lapsillesi. Ja jos ne tunteet on vain tunteita eikä näy käytöksessä, niin sulla on hyvin aikaa oppia sinuiksi asian kanssa. Ja muistat aina erottaa ne exän tunteet siitä kun exällä uusi nainen ja se mikä lopulta on lapsille tärkeintä ja mikä pitkällä tähtäimellä on parasta.
eroperhe.net/keskustelu Tuolta keskustelupalstalta löydät varmaan lisää saman kokeneita exiä ja siten huomaat että et ole noiden aatosten kanssa yksin. Ja niistä voi myös päästä yli. Tsemppiä ja toivotaan, että se siitä helpottaa. Sulla tuntuu nyt kuitenkin olevan ne perusasiat kohdallaan sen suhteen, että tulevaisuudessa voitte näyttää että eronkin jälkeen lasten vanhemmat voivat olla sopuisia ja arvostaa sopua ja riidatonta ympäristöä osana lasten hyvinvointia.
viimein mennä ja ole onnellinen naisen suhteen, jos hän tulee toimeen hyvin ja asiallisesti, terveellä tavalla lapsesi kanssa. Lapsesi on tässä hyvä mittari. Tarkkaile hänen käytöstään ja mielipiteitä niin sinäkin tiedät missä mennään. Venäläinenkin nainen voi olla hyvä äiti ja ihminen. Avarakatseisuutta ja tsemppiä sekä rohkeutta!
Itse erotessani tutustuin hieman eksäni uuteen, vakavemmin otettavaan kumppaniin reilusti tämän kanssa jutellen. Kerroin avoimesti huoleni lapsen tulevaisuudesta ja sen, että toivon uuden äitipuolen ymmärtävän lapseni tarvitsevan turvallisen aikuisen myös hänestä. Oma eroni oli selvä eikä mulla ollut tunteita enää eksääni kohtaan joka kieltämättä helpotti suhtautumista uuteen naiseen. Aikojen saatossa kuulin, että lapsellani ja tällä naisella oli ihan kai normaalit kahnaukset aika ajoin (lapsenikaan enkeli lie ollut aina) mutta loppujen lopuksi pitävät tänäkin päivänä yhteyttä vaikka tämä nainen ja eksäni ovat jo kerenneet erota. Aika tekee tehtävänsä sekä myöskin se, että aikanasi löydät ihanan uuden paremman miehen rinnallesi josta tulee myös huippu iskäpuoli tyttärellesi :)
lapsen vanhemmilta, että erotaan ja otetaan uusi ja taas erotaan ja otetaan uusi. Lapaset ymmärtää että se kuuluu erota ja ottaa uusi ja tehdä lapsia ja taas erota ja ottaa uusi ja tehdä lapsia. Eihän se ole perhe elämää. Lapselle pitää näyttää esimerkiä että yksi vaimo tai yksi mies ja lapset. Ei vaimoa ja miestä voi vaihtaa sillon kun itku tulee.
Vai että LAPASET YMMÄRTÄÄ BUhy-hah-haa
Se on kurjaa että sinä et ole osannut ottaa elämääsi hallintaan erosi jälkeen kun ex-miehesi menee ja nauttii elämästä monen kituvuoden jälkeen jota joutu kanssasi elämään.
Hanki itsellesi apua ettei pääsi kohta sano lopullisesti poks.
"Ei vaimoa ja miestä voi vaihtaa sillon kun itku tulee."
Juuri silloin vaimo/mies pitää laittaa vaihtoon, mieluiten jo ennen sitä. Se on parhaaksi kaikille, erityisesti lapasille.
Tilanteeni on sillä tavalla erilainen, että itsellänikin on uusi, ihana mies.:) Exäni tosin löysi rinnalleen juuri sen naisen, josta olin epävarma ja mustasukkainen jo pitkän aikaa yhdessä olomme aikana... Tietysti se mietitytti, ja heräsi erilaisia ajatuksia, vaikka mies sanoi mitä. Hetken siis vaati nieleskelemistä.
Koska on kuitenkin lapsi kuvioissa, koin valtavan tärkeäksi sen, ettei lapsen ympärillä ole riitoja. Tällä ajatuksella pystyin jättämään taakse omat epävarmuuteni tms. Lapsen etu on tärkein. Luotan exääni siinä asiassa, ettei hän päästäisi lapsen elämään ihmistä, joka on lapselle haitaksi.
Tällä hetkellä molempien uudet kumppanit ovat lapsen elämässä vahvasti mukana. Ovat varahakijoina tarhaan, osallistuvat molemmat synttäreille jne. Lapsi on onnellinen ja rakastettu nyt 4 aikuisen suunnalta. Mikäs sen hienompaa ja tärkeämpää!
Vaikka sinulla ei ole vielä uutta, jonain päivänä voi olla. Miten itse toivoisit, että exäsi suhtautuisi? Sitä kannattaa miettiä. Yksityiskohtien jossittelut ovat turhia (venäläinen, kesken eroprosessin...) Kukin tavallaan, ei sinun siihen tarvitse puuttua. Tsemppiä.
Se on kasvun paikka, kun omalle lapselle tulee "äitipuoli". Itse olen yrittänyt pitää hyvät välit sekä isään että hänen naisystäväänsä, jotta voidaan kaikki yhdessä olla lapselle turvallisia ja hyviä esimerkkejä ja ei tarvitse hänen miettiä mitään ylimääräisiä asioita tai kärsiä meidän aikuisten takia. Näin on mennyt hyvin. Tsemppiä, toivon että kaikki menee hyvin.
tulee äitipuoli? Etkö kykene sitten yksin hoitamaan lastasi kun erosit miehestäsi?
Kurjaa joutua luopumaan omasta lapsestaan ja antaa se vieraalle kasvatatettavaksi. Hatunnosto sulle, että pystyi siihen. Moni ei pysty.
Etkö tykännyt lapsistasi vai mikä oli syy? Olitko työttömänä?
Mua ihan karmasee kun ajattelee että joku luopuu lapsistaan vain sen tähden että ero tuli.
todella niin tyhmä ettet tiedä mitä " " merkit tarkoittaa.
Sä olet kyllä todellinen paska.
Mun lapselle tulee äitipuoli, koska hänen isänsä on jatkanut suhteemme loputtua elämäänsä ja alkanut seurustelemaan, ihan kuten minäkin. Minullakin on uusi avomies, joten lapsellemme tuli myös isäpuoli. Joten, olemme ns. uusioperhe. Kun lapseni menee isälleen, hän viettää aikaa äitipuolensa kanssa, koska, hänen isänsä viettää aikaa tämän naisen kanssa, joka on nyt siis ns. äitipuoli lapselleni. Minusta on viisasta pitää hyvät välit ihmisiin, joiden kanssa lapseni viettää aikaansa. Minusta on mukava tietää, millaisia he ovat ja on kiva pystyä luottavaisin mielin antamaan lapsensa isän luona käymään, kun on ok välit sekä isään et isän naisystävään. Aika simppeliä. Ajattelen lapsen parasta. Lapseni isä ja naisystävä käyvät meillä kylässä. Onko shokki? Minusta on turha jatkaa katkeroituneena paskana läpi elämän, koska siitä ei hyödy kukaan, siitä kärsivät kaikki osapuolet. Ennenkaikkea lapsi. Mua ei kiinnosta äitien tai isien, eli "aikuisten" lapsellinen käytös, vaan se että lapsi voi hyvin.
tämä taas näitä uvitteelisia tarinoita elämäsä..
Niin mikä on kuvitelmaa?
Se on kuvitelmaa, että en vihaa ex-puolisoa ja sitä että hänenkin elämä jatkuu uudessa parisuhteessa? :) Hihi... Olette niin sulosia.
vihaa, en vihaa ketään, mutta halveksin tapaa millä mukamas kaikki tehdään lapsien parhaaksi. Pelkkää sanoja sanoja.. teot ovatkin erikseen.
Eikö ole lapsen parhaaksi, että vanhemmat tulevat toimeen keskenään? Eikö ole lapsen parhaaksi, että äiti tietää mihin ja kenen seuraan lapsensa laskee, kun laskee tämän isälleen käymään? Voit vähätellä toimintatapaani, jos siitä tulee hyvä mieli. Voit tehdä omat tekosi perustuen vaikka omaan napaasi, mutta mulle tärkeintä on lapsen turvallisuus ja viihtyminen ja se ettei se joudu vanhempien huonojen välien vuoksi kärsimään, tai seuraan, johon en luota. Lapsi kuitenkin on vielä hyvin pieni. Ei osaisi puolustaa itseään tai kertoa välttämättä minulle. Oletko todistanut että tekoni eivät vastaa puheitani? Tule ihmeessä käymään kylässä.
(Olen itse ollut 20 vuotta eronneiden vanhempien välisessä ristitulessa ja se oli oikeasti aika perseestä. En viitsi jatkaa perinnettä.)
tärkeetä et lapsen oamt vanhemmat tulee toimeen keskenään, silloin mies myös ei tuo niitä naisiaan lasten ja exän eteen, ja ottaa huomiion lapset ja exän. Se on aikusta käytöstä mieheltä. Senpä takia juuri, en ole antanut lasten koskaan nähdä isänsä naisia, koska haluan olla varma, että kukaan vieras ihminen ei vaikuta lapsiini huonolla tavalla. Niin ullekin on ollut lasten turvallisuus ja hyvä olo aina tärkein, siksi miehen naiset ei kuulu meidän elämään ole koskaan kuuluneet.
Emme ole mistään jääneet paitsi, vaikkei he meillä olekkaan olleet. Päinvastoin, olemme saaneet olla rauhassa,ja lapset ovat nyt aiuisna mahtavia ihmisiä, kun eivät ole kasvaneet kesekllä riitaa ja kaaosta, haukkuja ym mitä miehen naiset olisivat aikaan saaneet.
Onko isä suljettu lasten elämästä pois, koska hänellä on naisystäviä? Jos olisin tuo isä, olisin haastanu sut oikeuteen... jos tää isä tekis lapsillenne sisarpuolia toisten naisten kanssa, olisko heilläki tapaamiskielto? En tiedä tuon teidän jutun kaikkia puolia, mut vaikuttaa erikoiselta ja katkeralta toiminnalta jossa äiti ei pysty käsittelee sitä, et eksällä on uus elämä.
vastaa noihin asiattomuuksiin, se on niin kuin yrittäisi tynnyrille puhua.
Olen laittanut ylläpitoon ilmoitukset noista asiattomuuksista.
Oletteko muuten muut huomanneet että Lissulle tää perjantaipäivä taitaa olla yhtä helvettiä kun aina perjantaisin sen jutut on entistäkin sekompia. Lieneekö sitä ahdistaa jo valmiiksi yksinäinen viikonloppu kun muut palstalaiset viettää viikonloppua MIEHENSÄ ja lastensa kanssa.
Kuka on Lissu??
On tää lukihäiriöinen häirikkö joka kommentoi aina näitä samoja kommentteja:
miksi rikoit perheen, kaikki uusperheelliset naiset on lapsettomia naikkosia, perheenrikkojia, jonka mies otti paremman puutteessa ja jättää kyllä jatkossa jne jne jne
Lissun oppii kyllä tuntemaan kun palstaa seuraa.
No hyvä tietää...
olla lasten elämässä jos olisi itse halunnut, aina olisi ollut tervetullut, mutta hänen naisiaan me emme halunneet elmäämme, ja ex mies ymmräsi sen itsekin, eikä ole naisiaan meille tuonut, eikä lapset ole heitä nähneet.
Olis amaa mieltä ettei hänen uudet suhteet kuulu lasten elämään eikä varsinkaan minun.
Ihan yhteisymmärryksessä sovimme pelisäännöt, ja toimii tosi hyvin. Koskaan ei ole naiset meillä käyneet eikä mies ole heitä esitelly meille.
henkilö, johon suodatetaan mielipiteet jotka ei miellytä. Täällä kaikki on lissuja.
todellakaan ole.
En minäkään ole koskaan Lissu ollut. Toisaalta minä osaankin kirjoittaa enkä kirjoita
idiootteja mielipiteitä.
olen, ja niin on moni muukin täällä ihmetellyt.
(pistän sanat uuteen järjestykseen, tuli niin paljon kirjotusvirheitä äskeiseen viestiin...)
...entä jos lapset on käyneet isän luona ja naisystävä on vahingossa käynyt siellä samaan aikaan? Varmaan paha tilanne?
Lähden nyt viettää viikonloppua ja taidanpa huomenna viettää vähän yhteistä aikaa juhlissa entisen puolison sekä nykyisen kihlatun ja vieläpä entisen nykyisen naisystävän ja entisen ja mun yhteisen lapsen ja nykyisen mieheni ja meidän tulevan lapsen kanssa... ei ole provo, eikä mielikuvitusta, ei edes kusetusta... :-)
tapana valehdella perheenjäsenille. Tietäisin jos niin olisi, että mies olisi pakottanut lapset vieraan naisen seuraan. Mutta exä on sen verran fiksu, ettei halua lapsilleen huonoja vaikutteita.
exsi olisi niin fiksu ettei halua lapsilleen huonoja vaikutteita sehän tekisi kaikkensa ettei lapset tapaisi...SINUA !
jooooooooo....
Mies ottaa huomioon lapset ja exän.Oletko sinä ottanut huomioon exän ja sen että hänellä on mahdollisesti oma uusi elämä.Et voi mistään tietää,että lapsesi olisivat joutuneet elämään keskellä riitaa ja kaaosta.Yhtä hyvin olisi voinut käydä niin,että lapsilla olisi hyvä suhde isäänsä ja yksi välittävä ihmisuhde isän uudessa puolisossa.
Olen samaa mieltä täysin. Lisäksi lapsille olisi muodostunut alusta asti realistinen kuva siitä, että (isällä) elämä jatkuu...
Meitä tarvitaan monta, sillä viikko on pitkä ja tunteja paljon.
Meillä on oma manuaali josta katsomme kirjoitusvirheet ja termit, joita pitää käyttää.
Lpaset/lapaset ovat minulla ihanimmat.
Minä olen mummi, ihanin mimmi.
Meidän ihanin isä meiltä vietiin keskellä kirkasta päivää.
Miehen suku ei ole meitä hylännyt, sillä olen ihanin lissu.
Liksan meille maksaa se oikea Lissu, joka imee eksänsä kuiviin elatusavun muodossa. Siksi on palkannut meitä varalissuja, kun istuu nytkin kiikarit naamalla skodassaan parkkipaikalla äijää ja uutta naista kyttäämässä. Käy kyllä aina silloin tällöin itsekin avautumassa.
Että nyt voidaan lopettaa tämä lissun arvoituksen pohtiminen.
muutamaan kertaan tituleerattu "lissuksi", mielestäni tuo lissu, jota nää muutamat palstalle kirjoittajat vihaavat, ei ole koskaan henkilökohtaisesti ketään loukannu, hänellä on vaan niin poikkeavat mielipiteet ja hän toistaa itseään, minua se ei ole mitenkään haitannut, vaan huvittuneena niitä luen ja koskaan en ole hänelle vastannut, koska se on hänen elämänsä ja hänen lastensa elämä.
Lukihäiriölleen kukaan ei voi mitään, ja mistään vammasta joita ihmisillä on, ei saa pilkata.
Kukaan ei meistä ole täydellinen.
Täällä on myös kirjoittajia, joilla on itsetarkoitus pilkata ja halveksia toisia ja ala-arvoista kielenkäyttöä ja älytöntä kiroomista ja v***u sanan viljelyä.
"Lukihäiriölleen kukaan ei voi mitään, ja mistään vammasta joita ihmisillä on, ei saa pilkata."
Juuri tämä henkilö, jolla selkeästi on edellä mainitsemasi vammat, vapaasti saa pilkata uusperheessä eläviä? Onko hänellä siihen etuoikeus vammansa vuoksi?
Niin sinusta ei ole loukkaavaa esim tälläiset tekstit:
Miksi menit rikkomaan perheen
sinä et mistään mitään tiedä
mies otti sinut vain paremman puutteessa ja jättä kohta
kohta olet sinäkin yksin
sinä olet aina arvojärjestyksessä alimpana
Jatkonko vielä vai joko riittää....siis ei loukkaavaa ????
kyseiset viestit ei ole kohdistettu minuun, vaan yleisesti. Maailmassa loukataan ja kohdellaan jatkuvasti ihmisiä huonosti, ei ainoastaan täällä. Pahat sanat sattuu vain jos tuntee ne omakseen, ei silloin jos niissä ei ole perää. Mutta jokaisella on oikeus sanoa oma mielipide.
ne ovat sinun kirjoittamiasi? :D
Jos kirjoitetaan miksi SINÄ rikoit perheen
Mies otti SINUT vain paremman puutteessa
ja jättää kohta SINUTKIN
Jne jne jne
Ei kuullosta MINUSTA mitenkään yleisesti kirjoitetulta.
Toisaalta ei Lissun kirjoitukset mua loukkaa, mä oon ottanut sen kannan ettei pieniä lapsia eikä mielenvikaisia pidä laittaa vastuuseen sanoistaan, arvaa kumpaan kastiin Lissu minusta kuuluu ???
Lissu vois yrittää ymmärtää et on muitakin tapoja toimia, kuin tuo "lapset, varokaa isän naisia" -asenne... Ja ettei kaikki ihmiset valehtele kun ne sanoo et niillä toimii uusioperhemeininki ihan OK.
Viittaan tohon:
"Selvä provo
hui hai jutuilles
21.5.2010 09:28
tämä taas näitä uvitteelisia tarinoita elämäsä.."
...kun kerroin miten meillä nykyään toimii asiat.
sitä sitte saa olla nokka roikollaan jatkuvasti, jos tuollaisista loukkaantuu, kun joku mistä et mitään tiedä, pelkkä anonyymi kirjoittelee, jos elävässä elämässä joku kaveri tulee eteen kasvotusten tuollalailla sanoon, niin sitte voin suuttua.
kiroaminen ja vee sanan käyttö on sivistymätöntä, eikä rakenna mitään, ennen on kirjoittamatta mitään jollei ole mitään sanomista..
kiva, tänne voi viestittää ihan mitä paskaa hyvänsä, Lissun piikkiin se kuiteski menee :D :D
Sittenhän Lissullakaan ei ole syytä olla moksiskaan siitä mitä hälle kirjoitetaan kun pelkät anonyymit kirjoittaa.
ratkaisuistaan, sen ei pidä loukata muita. Jos joku hyväksyy miehen naiset kotiinsa, se on heidän ratkaisu, ei kaikkien tarvi tehdä samoin. Siihen on syynsä.
lapsensa lapsettomaan naiseen. Elämä on helpompaa kun ei ole lapsia siinä jokapäivä.
lissun pitäis ymmärtää, kunnei kukaan ymmärrä lissuakaan se on" tasaraha".
Ei ne miehen uudet halua miehen jättämää tavata.
Joten ole huoleti ne ei todellakaan halua sua nähdä saati sun kotiis tulla.
hanki itsellesi apua !
Kun sun mies vaihtoi SINUT parempaan !
Koita jo tajuta, SINÄ sait väistyä ja lapsetkin sen takia että SINÄ estit lapsia isäänsä tapaamasta.
Siis voiko tää pelle edes olla totta ! Voiko joku todella olla noin mielenterveydeltään epätasapainossa ja kulkea vapaana ???
Joo ei SUA kukaan ymmärrä.
katso peiliin, sieltä löydät syyn !
Tääl on hyvinki veetöntä kielenkäyttöä mun mielestä... Pahempaakin nähty.
Ei pidä loukkaantua, pitää ymmärtää.
Ymmärrykseni on loputon...
Duidui ja kivat viikonloput. =)
Aijaa, no ei sit mitään... Mä jo luulin et jotain vakavempaa...
...mut voisko "Lissu" sitte pitää päänsä kiinni kun mä kerron omista kokemuksistani, sen sijaan et se sanoo et mä valehtelen? :)
parempia ihmisiä kun vaan jaksaa etsiä. Jopa sinuakin parempia ihmisiä on olemassa. Se ei ole yllätys, mutta se on yllätys, että miehet jättävät myös lapsensa kun löytyy se VAIMOA JA LAPSIA parempi ihminen.
Kyllä aikuisen miehen pitäisi ymmärtää että lapsia ei voi vaihtaa, mutta jättää ja hylätä ne voi. Sitten ei pidä itkee jälkikäteen kun lapset ei isompina välitä isästä. Oma on vika kun esimerkin antoi ettei tarvi välittää, kun löytyy prempia. Niin kyllä isääkin parempia aikuisia löytyy, ei se isä ole sen kummempi kuin äitikään.
Kyllä, en väitäkään olevani täydellinen (toisin kuin sinä) mutta olen täydellinen miehelleni ja hän minulle.
Ja kuten jo kirjoitin, se mies jätti SINUT, ja sinä taas estit lasten ja isän tapaamiset.
isä ei siis lapsiaan hyljännyt. Jos isä on niin tossu että on sinun antanut tässä asiassa ylitseen kävellä niin turha sen onkaan asiaa itkeä. Kyllä miehellä pitää olla sen verran selkärankaa että vaikka ex olisi kuinka paska niin taistelee lastensa puolesta.
kumpa sinäkin Lissu jonkun itsellesi löytäisit että loppuisi tuo loputon jauhanta tästä asiasta...
"Se ei ole yllätys, mutta se on yllätys, että miehet jättävät myös lapsensa kun löytyy se VAIMOA JA LAPSIA parempi ihminen."
Lasten jättämisestä puhuttiin, mutta eihän se ole yllätys, että se VAIMO sinne lipsahti.
Hyvä Lissu!!!! Tulit taas sanoneeksi totuuden!
meillekin. Tosta noin vain lennossa. Naapurin vaimo sai kans kenkää kun mie slöysi reilusti vanhemman naisen kuin oma vaimo oli. Siinä lapset oli jo aikuisia, eikä asuneet kotona. Et ei mikään uusi ilmiö.
katso ite kanssa peiliin siellä syy ;D
meidän naapurin rouva löysi 10v nuoremman uroon ja jätti miehen ja kolme alaikäistä koululaista, kun muutti toiseen kaupunkiin, naapurista tuli kertaheitolla yksinhuoltaja.
Hyvin on mies silti pärjänny.
blaaaaaaaaaaaaaaaa
petti!!
luulet, ei menny hermot, täällä ollaan hyvissä sielun ja ruumiin voimissa.;D ;D
tehnty, lapset ovat saaneet elää erossa isänsä kaikista naisista. Emme ole tuputtaneet heille koskaan vieraita ihmisiä sotkemaan emmekä ole haluneet heitä meillekkään. Siis emme suhtaudu heihin mitenkään, he eivät kuulu meidän elämään. Ovat pysytelleen täysin poissa meidän elämästä, onneksi. Se oli meidän kaikkien päätös, ja olemme siitä etuoikeutetussa asemassa, että ei ole koskaan ollut riitoja eikä kukaan ole päässyt vaikuttamaan meihin huonolla tavalla. Miksi hyväksyisimme miehen naiset?? Ei ole mitään syytä eikä tarvetta.
Hyvin selvittiin kun koossa ollaan pare3mmin kuin jos olisimme ottaneet heitä meille kyläilemää ja haukkumaan. Lapset ovat minulle erittäin läheisiä ja minä heille, mutta ei isä enää.
samaan aloitukseen sinulta, ja samaa paskaa....
--> exällä saa olla, meille ei aisaa, 25.04.2010 21.01
--> ei meillä kans, ero sattuu lapsiin, 26.04.2010 10.05
-->meillä ei niin ole, hyvä elämä, tänään 20.05.2010 16.58
en ymmärrä, eihän minunkaan exän naiset meille tule, minunkin exä vaihtaa naista kun paitaa ja meidän teinejä, jotka käy isällään jokatoinen vl, ja välillä useamminkin ,niin huvittaa ne tyttöystävät.
Aina kun he isällään käyvät niin ne miettii, että millainen tyttöystävä nyt on kierroksessa.
Se on exän elämää ja se hakee sitä oikeaa, muttei ole vielä löytänyt.
eikä me käydä siellä. Kun me erotiin, ei sen koommin olla yhteydessä oltu eikä lapsetkaan, hyvä jos tuntee isää kun vastaan tulee. Ei muuten tunne. Mies hylkäsi lapset kun itselle tuli tärkeempää tekemistä.
tai sitten se haluaa kokeilla mahdollisimman montaa naista kun tuhlasi sun kanssa niin monta vuotta.
ymmärrän kun oltiin yhdessä 15 vuotiaista lätien, eikä se minun kanssa mitään aikaansa tuhlannu kivaa oli, mutta se rakkaus vaan loppui kummaltakin ja ollaan ystäviä edelleen.
olen ollut varsin neutraali. Olen antanut lapseni tavata ihan normaalisti isäänsä ja tätä naista. En ole kokenut mitenkään uhkaksi tai että oma roolini lapsemme elämässä äitinä jotenkin olisi nyt luhistumassa. Minä olen lapsemme äiti ja piste.Venäläinenkin on ihminen, muista se. Teen huonon palveluksen itsellesi ja lapsellesi jos annat asenteittesi vaikuttaa.Nainenhan on miehesi uusi, ei sinun, eikä sinun tarvitse hänen ystävä olla.
Miten miehen uusi suhde sinua liikuttaa? Hän saa olla onnellinen kenen kanssa haluaa. Kerta olette eroamassa, niin eiköhän hän saa järjestellä elämänsä uudelle mallille, jos niin haluaa. Kerta ero on tullut eteen, et voi enää määräillä hänen suhteistaan, vaan hyväksyt ne tai liityt kitisivien exien joukkoon, jotka yrittävät miehen uutta suhdetta hankaloittaa. Todennäköisesti jos hankaloittamislinjalle lähdet, olet pian "kaatunut omaan kuoppaan". Sinäkin voit nyt vapaammin toimia; hankkia uusi mies tai tehdä, mitä ikinäkään haluat. Jokaisella on oikeus olla onnellinen!
PS: Ei ne venäläiset ole yhtään suomalaisia huonompia. Jos onnellinen suhde on, niin ei sillä etnisyydellä niinkään väliä ole. Jokaisessa kansalaisuudessa on niitä mukavia ja vähemmän mukavia tyyppejä, joten voin aika varmasti sanoa, että ennakkoluulot pois; katso mielummin tekoja. Jos tämä uusi nainen kauheaksi paljastuu, niin ei se sinulle kuulu, vaan miehellesi. Luovuta jo ja elä omaa elämääsi! Koita käsittää, ettei sinulla enää ole määräämisvaltaa mieheni elämään.