Olen aina 25-vuotiaaksi nukkunut tosi hyvin, vaikka suunnilleen talo olisi ollut tulessa niin minä se vaan nukkuisin. Nyt olen vuoden kärsinyt unettomuudesta, lääkkeitä on ollut vaikka minkälaisia mutta niistä kaikista olen päässyt eroon. Pääsin unettomuudestakin eroon jo joksikin aikaa, mutta nyt reilun viikon verran olen taas nukahatanut 2-3 aikaan yöllä. Illalla väsyttää, luen ja väsyttää niin paljon että kirja putoa naamalle. Sammutan valon ja otan mukavan asennon. Uni alkaa jo tulla... (tiedän sen siitä että kuolaa valuu tyynylle...;)) ja juuri siinä vaiheessa kun pitäisi uneen vaipua niin naps! Silmät auki, sydän alkaa jyskyttää ja pelkään ja panikoin että no niin... nyt en taas nuku, en varmana saa nukuttua.
Millä ihmeen konstilla pääsisin eroon siitä, että en torpedoi hyvin alkavia yöuniani omalla panikoimisella????
Millä ihmeen konstilla pääsisin eroon siitä, että en torpedoi hyvin alkavia yöuniani omalla panikoimisella????
Vastaukset 2
Vanhimmat
Oman kokemuksen perusteella helpoin tapa nukahtaa silloin, kun kärsii noista peloista mentyään nukkumaan, on siirtää ajatukset pois siitä "nukkumisesta" johonkin muuhun. Mikset vaikka lukisi kirjaa siihen asti että nukahdat? Jos haluat kuitenkin nukkua valot sammutettuna, kuuntele vaikka musiikkia.
On tähänkin katkounisuuteen keinoja. Tuskin sitä tahallasi panikoit unesta herättyäsi. Kyllä tuon oireilun takana on joku ratkaisematon tiedostamaton pulma.
Jos olet tyyppi, jolla ei ole lääkärikammoa, erityisesti hypnoerapiaa antava lääkäri muutamasa hoitokerrassa löytää syyn, joka estää yhtenäisemmän unen saannin.
Suurempien kaupunkien lääkärikeskuksesta ym. hoitoakin saa. Niillä on erikoislääkärin palkkio, kuten nyt yksityisellä puolella aina on.
Itse heräsin vielä muutama aamu sitten liian aikaisin, eikä uni enää tullut. Muutin unirytmiä, niin että sain yhden aamu-unisiivun vielä lisää.
Visualisointitekniikoita käyttämällä voi ainakin ylimääräisestä yövalvomisesta saada 'tuskattoman', mutta näiden taitojen hankkiminen saattaa viedä vuosikausia.
Visualisointi on käytännössä helppoa. Ajatukset ohjataan jonnekin mielikuvituspaikkaan. Minulla tämä on Auringon suunta. Aamulla itä, illalla länsi, keskiyöllä pohjoisen suunta.
Oikeasti keskustähtemme 'paistaa' ja vaikuttaa meihin joka sekunti koko elämämme ajan. Vaikke se auringonlaskun jälkeen näy - se silti säteilee pienhiukkas tuotantonsa kautta.
Keskitän ajatukset yöllä, jos joku asia valvottaa, Pohjoisen Jäämeren aavoille, raikkaille tuulille. Toimii kyllä päivälläkin, jos joku asia tuntuu aivan ylipääsemättömän vaikealta.
Meitin aivomme uskovat mielellään hyviä asioita, käskyjä ja autosuggestioita. Ne tulevat palkituiksi paremmalla rentoutumistasolla, pienemmillä turhien pelkojen ja huolien poissuodattumisina.