palautuminen sektion jälkeen!

Mulle tehtiin suunniteltu sektio synnytyspelon takia kuusi viikkoa sitten. Minulle sektio oli hyvä kokemus, ei havaintoakaan niistä kauhukuvista mitä täällä palstoilla saa lukea. Ensimmäiset 2 päivää haava oli kipeä ja ensimmäinen nousu ja kävely sattuivat kyllä. Tai oikeastaan se tunne oli kiristämisen tunnetta, ei vihlovaa kipua. Leikkauksen jälkeen saa käyttöönsä kipupumpun , josta voi tarvittaessa painaa lisää lääkettä. Sairaalassa olin 4 päivää. Ensimmäisenä iltana nousin istumaan ja seuraavana aamuna kävelin itse joka paikkaan. Jomotusta ja välillä pieniä vihlomisia tuntui kaikenkaikkiaan noin 2 viikkoa, mutta ihan tavallisella buranalla pärjäsin niiden kipujen kanssa. Itse en kokenut kipuja mitenkään ylivoimaisiksi tai edes koviksi, vaikka itselläni on TODELLA matala kipukynnys. Sängystä nousuun meni viikon, kahden verran hiukan enemmän aikaa, mutta niin kaikessa liikkumisessa menee varmaan alatiesynnytyksen jälkeenkin. 2 viikon jälkeen ei ollut enää minkäänlaisia tuntemuksia, ja tällä hetkellä olo on aivan normaali, todella hyvä. Lenkkeilen samalla tavalla kuin aina ennenkin, mutta vatsalihaksia en ole alkanut vielä harjoittaa.

Itselläni palautuminen on ollut nopeaa ja samaan aikaan alatiesynnyttänellä ystävälläni on vielä tikeistä johtuvia kipuja. Mutta nämähän on tietysti todella yksilöllisiä asioita, yhdelle menee näin ja toisella noin.

Mun mielestä sektio oli itselleni paras vaihtoehto ja seuraavatkin mahdolliset lapset aion saattaa maailmaan sektiolla. Ja kyllä se vatsanahka palautuu samalla lailla synnytyksestä riippumatta, no worries:)

sektio 2006. Ei ole paranemisessa vertailua kun oli ensimmäinen lapseni. sairaalassa olin 6pvä eli leikkauksen jälkeen ollaan yleensä kauemmin kuin alatiesynnytyksen. haava ei ollut mitenkään mahdottoman kipeä mutta tottakai tuntui kun on vatsa avattu. 1kk on nostokielto, paitsi lasta saa nostaa, mutta ei muuta painavaa. parin viikon päästä aloin leikkauksesta jo tehdä pieniä kävelylenkkejä. Haava parani nopeasti ja siinä oli viellä itsestään sulavat tikit. nyt haava on jo ihan vaalea ja jo melko huomaamaton.
En itse hoitanut haavaa millään ihmeellisellä tavalla. huuhtelin sitä vaan päivittäin veden alla ja kuin se oli umpeutunut ja tikit sulanneet, niin aloin rasvaamaan sitä ihan normaalisti miten muutenkin ihoani rasvaa.
Sairaalassa ollessani kiinnitin huomiota sellaiseen että ne jotka oli synnyttäneet alakautta olivat jotenkin vaivaisemman tai kipeemmän näkoisiä kuin minä. Kävelivät, istuivat vaikeammin kuin minä. tietenkin se on hyvin yksilöllistä.
Sektiosta on jo sen verran aikaa etten ihan muista kuinka kauan paraneminen meni, mutta ei siinä mitään ihmeemmin aikaa mennyt.
nyt toista odotan viikolla 20 4 ja jännitän miten tälläkertaa synnytän. sektiolla tai tavallisesti.

Mulle tehtiin vuosi sitten sektio, oli ihan hyvä kokemus. Sairaalassa olin kolme päivää ja ensimmäisenä päivänä leikkauksesta en noussut sängystä, mutta seuraavana menin suihkuun ja olin normaalisti. Hitaammin piti liikkua kun oli sitä kiristyksen tunnetta. Lääkettä antoivat sairaalassa aina välillä pyytämättä, kotona en lääkkeitä syönyt kun ei ollut tarvetta.

Huuhtelin joka päivä haavaa muutaman kerran parin viikon ajan. Tosi nopeasti se parantui ja kipuja ei ollut kauaa.