Poikamme on nyt vuoden ja 3 kuukauden ikäinen. On jo vierotettu tissistä ja tuttipullosta hienosti ja kivuttomasti ajat sitten. Mutta tullaan olemaan pulassa tutista vieroituksen kanssa sen kun sattuu olemaan muksun rakkain esine. Lempilelu ja unikaveri jota ilman ei mistään tuu mitään. Oppi tuttia syömään vasta puolen vuoden iässä ja koska se oli vihdoin ratkaisu kaikkiin kiukkuihin ja uniongelmiin on pojan annettu pitää tuttia yötä päivää.
Kysynkin nyt että mites sitä lähdetään karistamaan pojalta pois?!! Jos se noin vaan otetaan napataan heti, varmaan on helvetti irti ja pitkään. Aloitan pian työt taas ja ois ihan kiva kun sais päiväkotiin menevältä muksulta tutin pois, ja toisaalta myös haluaisin nukkua öisin itsekin ja ois kiva kun muksukin nukkuis mutta ilman tuttiahan se ei oo mahdollista kokeiltu on.
Kysynkin nyt että mites sitä lähdetään karistamaan pojalta pois?!! Jos se noin vaan otetaan napataan heti, varmaan on helvetti irti ja pitkään. Aloitan pian työt taas ja ois ihan kiva kun sais päiväkotiin menevältä muksulta tutin pois, ja toisaalta myös haluaisin nukkua öisin itsekin ja ois kiva kun muksukin nukkuis mutta ilman tuttiahan se ei oo mahdollista kokeiltu on.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Vaihtoehdot lienee suunnilleen tässä
a) antaa olla ennallaan
b) rajoitetaan tutin käyttöä tiettyihin tilanteisiin, esim. vain nukkumiseen ja päivällä touhutessa ei käytetä, jolloin lapsi oppii olemaan myös ilman tuttia pikku hiljaa
c) kertarytinällä tutista eroon, esim. leikkamaalla tutti rikki, heittämällä roskiin, viemällä tutti "vauvalle" jne. Ja tämän jälkeen taloudesta ei saa sitten löytyä enää YHTÄÄN tuttia, oli huuto mikä tahansa.
Riippuu teistä vanhemmista, mitä valitsette, mutta seisokaa valintanne takana ja kestäkää se huuto, joka tutin poistamisesta seuraa antamatta periksi.
n 2v ja tutti on lähes päivät ja yöt suussa. ellei ole meuhkaa ja raivoaa enempi.
esikoiselta loppui yllättävän hyvin tutista luopuminen.
sanoin eräänä iltana että tutti on hävinnyt ja että etsitään se aamulla.
tätä ennen tytöllä oli useita tutteja ja aina tutti suussa, ikää oli silloin 1.5v.
no, tyttö nukkui ihan hyvin yön. taisi kerran herätä. aamulla kyseli tutin perään(jotka olin piilottanut) ja sanoin että ei ole vielä löytynyt. yhdessä etsittiin ja kun ei löytynyt sanoin vain että hitsin hitsi.
olen edelleen todella yllättynyt siitä miten helposti toi meni.
kannattaa myös keksiä muuta puuhaa ja viedä huomio muualle jos huomaat että lapsesi alkaa kaipaamaan tutin perään.
tässäkina siassa pitää pysyä päätöksessään.
välillä tuntuu että äitinä nämä tilanteet enemmän kuin lasta :D
... meidän pikkuneidillekin ( 1v 8kk ) tutti on tällä hetkellä hyvin rakas ja tärkeä esine. Vaunuihin jos menee päikkäreille, niin riittää yksi tutti suuhun. Sen sijaan jos nukkuu omassa sängyssään, pitää olla yksi tutti suussa ja molemmissa käsissä tutit! Neiti osaa kyllä nostaa sellasen itkumetakan, että tutin saa. Myönnän, annan periksi hyvin helposti ja työnnän tutin suuhun, että saan hiljaiseksi.
Elokuussa pikkuneiti aloittaa päiväkotihoidon ja siihen mennessä haluan kyllä tutista eroon. Olen vähän ajatellut, että se tapahtuu radikaalisti kertarysäyksellä. Saattaapi olla, että "oravanpoikaset" käy jonakin päivänä tuteista jyrsimässä kumiosat pois! ;D
Itse tekisin sen kerta rytinällä mutta niin että tapahtumaan liittyy myös jotain mukavaa. Riippuen lapsesta niin joko niin että yhdessä vaikka laitatte pakettiin ja lähetätte vauvoille ja sit hän saisi paketista vastalahja. Jotain mistä tiedät hänen pitävän, unilelu ja rusinoita vaikka. Tätä tapahtumaa kannattaisi pohjustaa aikaisempaan pienillä hetkillä jolloin ohimennen tarinoit vauvoista ja kuinka ne tarvitsevat tutteja tai mitä nyt ikinä keksitkään.
Tarkoituis olisi että hänelle jäisi hieno kuva siitä kuinka teki hinosti ja että sai siitä tosi hienon vastalahjan. Ja vanhempien kannattaa olla hyvin moivoituneita tähän koska itkua tulee olemaan mutta jos antaa kerran periksi on se sama kuin vetäisi maton jalkojen alta ja taas kaikki on aloitettava alusta ja toisella kertaa isommalla huudolla koska vanhemmat kerran toimivat epäjohdonmukaisesti. Muutenkin peräänkuuluttaisin johdonmukaisuutta ja jos sanoo ei niin se on ei loppuun saakka eikä saisi heltyä hetken päästä. Näin pilaa aikuisen ja vanhemman auktoriteettiä ja antaa valtaa lapselle päättää asioita vaikka aikuinen on jo jotain sanonut. Vaikkei asioilla aina olisikaan väliä niin kannattaisi pitää kiinni siitä mitä sanoo.
heips...meillä neiti menee kans elokuussa päiväkotiin ja päätin että tutit haluan ennen hoidon alkua jättää pois(harjoittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, itse olen päiväkodissa töissä ja en kyllä kannata että päiväkoti ja tutista vierottaminen tapahtuu samaan aikaan), eli meidän tyttö on 1 v 9 kk...ekat päivät meni hyvin ja yöt..leikkasin kumiosat irti, meidän neiti on aina inhonnut jos jossain on reikä:D, sanoi itse että pistetään roskiin kun on rikki..nyt tuntuu että aina unille mentäessä kiukkuua ku on ikävä tuttia ja yöllä saattaa herätä kauheean huutoon joka kestää välillä jopa tunnin...mutta päätöksessä täytyy pysyä se vaatii vanhemmilta kärsivällisyyttä..mutta ei puhu enää tuteista, on meinaan ollut myös meidän tytsylle tärkein kapistus....joo eli tsemppiä ja kärsivällisyyttä sitä tarvitaan:) ja muistakaa alottaa tutista vierottaminen hyvissä ajoin tai sitten jos päiväkoti hoito alkaa jo pian niin antakaa pitää tuttia niin kauan kun sopeutuu hoitoon:)
Kun se tutti nyt niin tärkeä on niin miksi sen pois ottaa? Mieti nyt itse miltä tuntuisi jos Sinulta riistettäisi jotain joka elämässä tuki ja turva ja mahdollisuus itse rauhoittaa itseään. Tutti kuten kerroit auttaa lasta rauhoittumaan. Jos haluat sen tutin pois tulee Sinun auttaa lasta saamaan tilalle jotain joka yhtä hyvin auttaa häntä rauhoittumaan, muutenhan tutin poistaminen on melko julmaa.