Ihminen piilottaa itsensä monesti ylimielisyyteen ja ylpeyteen, vaikka niillä kaikkein vähiten saa kontaktin toiseen. Suojamuuri, panssari, turvakilpi...Tunteita, ihmisiä, pelkoja vastaan naamioitumista. Tunteiden suora esittäminen vie nykyisin turmioon, on oltava järkevä, kova ja itsekeskeinen. Jos paljastat itsestäsi pehmeämmän puolen, heti joku yrittää käyttää tuota heikkoa kohtaa hyväkseen.
Suojamuureja
miete mielessä
161360
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
sillä jos sitä ei ole, niin vaikeaa on. Siksi siihen väsyy joskus niin paljon...
Niin ja sitten ihmisillä on jotain rooleja kuten työelämässä ja sitten niistä esim. vallasta ei haluta päästää irti edes vapaalla. Ihmiset ei vaan kykene kohtaamaan toisiaan ihmisinä vaan siinä on aina joku jännite. Se vasta on ärsyttävää. Jotkut vaan on roolinsa vankeja. Toisaalta joku Matti Vanhanen ei halunnut olla "suhdesotkuissaan" roolinsa vanki eikä sitäkään hyväksytty. Nämä ihmissuhteet on aikamoista peliä. Aivojaan ei tietenkään kannata jättää narikkaan, sehän on selvä .
että taidan ymmärtää.. oltava kivinen ei antaa kenenkään päästä läpi. Uskoa johonkin korkeampaakin.
Suurta on peli mutta.. olla oman laivansa kapteeni.
On vaikea luottaa, tuntuu että turvallisinta, olisi olla luottamatta keneenkään... se olisi suurimmalla todennäköisyydellä varmin vaihtoehto... mutta riskejä ottaen voi päätyä luottamaan joihinkin henkilöihin,
joiden yhdistämä rakkaus voi muodostaa suuremman suojamuurin, suojaamaan ne heikkoudet...
mutta se toimii vaan rakkaudessa. Suhdesotku tuskin sellaista oli.
Solmuja, elämät kauniissa rusetissa. Mitä on luottamus.
taas vaan tekee sen suojamuurin suojatuakseen itsekkäiltä ja kylmiltä ihmisiltä....
Luottamusta voisi olla itse elämään että se kantaa, sisäinen turvallisuus joka toisille kehittynyt, toisille ei. Luottaa sana muuten poistettavia ; ), tuottaa ns. pettymystä paljon. Esim. Nyt olen todella pettynyt sinuun/ väärin ilmaistu. Teko voi olla väärä, eikä määritä koko ihmistä. Sanoisin, älkää luottako vaan eläkää... Oma vikanne jos luotatte, ja petytte, itse kuvion toteutatte. Samalla "julmalla ihanalla" tavalla, aina kun jotain ulos sanotte, syyttäkää itseänne jos se ns. väärille henkilöille tiedoksi menee, voitte olla varma että menee... Kun sanotte, se ulkona vapaana on, olkaa siis sanojenne takana, tyhmienkin lausahdusten sen hetken. Ihanaa on puhua vapaasti, eikä tarvi miettiä minne jutut menee, sanottu mikä sanottu. Muutenkin kuolla menneelle ja voi olla hereillä tässä. Rakkaudessa ollaan haavoittuvaisena, paljaana kaikkinen, enkä tiedä ihanampaa. Rakkautta voi olla vain vapaudessa. ; )
Elämässä on tilanteita aivan varmasti, joissa on oltava kivinen kuten sanot. Ensisijaisesti kait ihmiselle on tärkeintä ytittää hallita omaa elämäänsä mahdollisimman pitkälle. Mutta se tenkkapoo tuleekin siinä kun pitäisi luottaa toiseen, olla avoimempi. Voiko kukaan lopulta olla näin normielämässä se yksinäinen saareke, joka torjuu kaikki muut. Eihän täällä pärjää niin. Mutta millä tunnusmerkeillä, jotka mittaavat sitä luottamusta, voi päästää toisen ihmisen oikeasti lähelleen. Mitä pitää olla toisessa, millainen pitää olla, että se kertoo luotettavuudesta? Ainahan inhimillisiin ihmissuhteisiin sisältyy riski petetyksi tulemisesta. Kun ajatteln omakohtaisesti, niin mulle on eräässä yhteydessä esitetty toive, että minun pitäisi olla avoimempi. Minulla ei ole lopulta käsitystäkään siitä mitä tarkoitusperiä se palvelee ja miksi minun pitäisi mennä ventovieraalle ihmiselle esittelemään itseäni ja mitä se lopulta tarkoittaakin. Mä uskon, että rakkaussuhteessa ihmiset on siinä uudistumisprosessissa jo luonnostaan avoimia. Mutta jos se esitetään vaatimuksena, niin olen lukossa.
Ei, nyt sekoon jo omiin ajatuksiin. PItää mennä syömään ja nostamaan verensokeria, niin eiköhän tämä päivä taas jatku :)
Ihminen ei voi hallita omaa elämäänsä kuin tiettyyn pisteeseen asti. Se on harhakäsitys, että kaikkea pystyisi hallitsemaan.
Minä olen ajatellut sen näin, että töissä pidän suojamuurin, koska siitä on minulle ns. taloudellista hyötyä. Leivän edessä on näyteltävä. Jos olen avoin tai oma itseni, minua on helppo kiusata ym. Sen takia pyrin työelämässä olemaan neutraali, jotta olisin samalla viivalla muiden kanssa. Minusta saa kitkemällä kitkeä juttuja eikä suurin osa työtovereista tiedä elämästäni juuri mitään.
Rakkaiden ihmisten kanssa olen avoin ja siitä on apua. Se lähentää ihmisiä ja tuntee välittävänsä elämästä ja ihmisistä muutenkin enemmän.
niillä pehmeillä puolilla ja toisen uskominen siitä, että se on heikko kohta...... vaikka todellisuudessa..... show must go on
jos ihminen tahtoo käyttää hyväkseen annan hänelle silti mahdollisuuden
mutta varmistan ettei hän voi käyttää hyväkseen minua sellaiselta osa-alueelta joka olisi heikko tai herkkä
jollon hän ei voi käyttää hyväksi kun on aistinut sen jo
ennemmin esitän ja totean että hyväksikäyttö on alhaista
esitin, sori et onnistunut mies....
suurin osa ihmisistä lakkaa etsimästä toista kulkureittiä löydettyään yhden
myös eräs suojamuuri..
Eläkää ja antakaa ajatusten vapaasti rientää,
minusta suurinta syvällisyyttä on kevytmielisyys,
ei tarkoita että loukataantms... Tosikot joko ei ymmärrä,tai ovat jumissa omissa...
Kyseenalaistaa kannattaa, eikä kaavoja toteuttaa... Kuunnella ja ymmärtää, kunkin hetken todellisuus...
tarkoitin omalla kohdalla huumorin suojamuurilla sitä, että os joku sanoo minulle jotain kaunista, jotain mitä olen halunnut kuulla, saatan suojata itseäni heittämällä huumoria. jolloin toinen pahastuu.. :(
se valitettavasti nykyisin menee.
so true...valitettavasti
olla jatkossa rehellinen. Sanon kaiken rehellisesti päin naamaa, mitä ajattelen. En tietenkään toisia loukaten ellei joku sitä suorastaan vaadi. Jos joku ei totuutta kestä niin voi voi.
Tässä vain mietin et pitäiskö alkaa tosiaan minunkin nyt rakentamaan sitä suojamuuria vähän paremmaksi. Jollain tavalla olen tullut siihen tulokseen.
Ps. Ja on muuten minulta ihan eka viesti tälle palstalle. Ihan typeräähän se on mainita sellaista kun anonyyminä kommentoin tähän mut kuitenkin..
mukava jos sitä suojamuuria ei tarvis hänen (eli erään miehen) suhteen ollenkaan. En vain välillä oikein tiedä mitä ajatella.. Sen vain tiedän et pidän hänestä kovasti.. Ja minua viedään välillä kuin pässiä narussa. Ja sekös ärsyttää...