Olemme muuttamassa uuden kumppanini kanssa yhteen. Minulla on yksi lapsi, hänellä kaksi. (Yhteinen lapsikin on haaveissa...:)) Lasten kanssa asiat sujuu hyvin, tuntuu hyvältä olla perhe, ja molemmat rakastaa myös toistensa lapsia. Voisivatpa he olla aina kanssamme.
Itse en saa/halua elareita omalta exältäni. Lapsi on osan ajasta hänellä, mutta enemmän minulla. En ymmärrä miksi hänen sitten pitäisi maksaa enemmän, kun ei saa pojan kanssa edes olla. Olen eri mieltä siinä asiassa elarisysteemin kanssa. Tiukkaa on tehnyt, mutta ei haittaa.
Olen opiskelija, ja kun muutan uuden kumppanin kanssa yhteen, hänen tulonsa vaikuttavat kaikkeen. En saa enää asumistukea, yksinhuoltajakorotusta ja mikä on suurin asia, en saa päivähoitoa enää ilmaiseksi vaan se maksaa yli 200e. Minulle jää siis opintotuen jälkeen muutama kymppi lapsilisä... Käytännössä kaikki asumiskulutkin menee kumppanin harteille, samoin minun lapseni tarhamaksu.
Koska valtio olettaa näin, että uusi puoliso on elatusvelvollinen minua ja minun lastani kohtaan, vaikuttavatko taloutemme yhteen lasketut ja väkimäärällä jaetut pienentyneet tulot niihin elareihin alentavasti, mitä mies maksaa exälleen?
Tulot hänen exällään ovat suunnilleen luokkaa 1800e/kk plus lapsi- ja asumislisät. Kumppanillani on tulot n. 2400e/kk ja minulla alle 300e/kk lapsilisät, eli yhteensä taloutemme tulot on 2500e jaettuna kahdella aikuisella 1250e/pää, ja lapsiakin on siis miehen huollettavana nyt yksi lisää, eli minun lapseni. Tuntuu kohtuuttomalta tässä tilanteessa vielä maksaa elatusmaksuja naiselle, joka tienaa meitä enemmän.
Miehen lapset ovat meidän kanssamme vajaa puolet kuukaudesta, joten arkimenojakin tulee meille, tietenkin.
Olen kuullut että elareita maksavan uusi puoliso vaikuttaa nostavasti elareiden määrään, mutta vaikuttaako siis tässä tilanteessa laskevasti?
Kiitokset tietäjälle.:)
Itse en saa/halua elareita omalta exältäni. Lapsi on osan ajasta hänellä, mutta enemmän minulla. En ymmärrä miksi hänen sitten pitäisi maksaa enemmän, kun ei saa pojan kanssa edes olla. Olen eri mieltä siinä asiassa elarisysteemin kanssa. Tiukkaa on tehnyt, mutta ei haittaa.
Olen opiskelija, ja kun muutan uuden kumppanin kanssa yhteen, hänen tulonsa vaikuttavat kaikkeen. En saa enää asumistukea, yksinhuoltajakorotusta ja mikä on suurin asia, en saa päivähoitoa enää ilmaiseksi vaan se maksaa yli 200e. Minulle jää siis opintotuen jälkeen muutama kymppi lapsilisä... Käytännössä kaikki asumiskulutkin menee kumppanin harteille, samoin minun lapseni tarhamaksu.
Koska valtio olettaa näin, että uusi puoliso on elatusvelvollinen minua ja minun lastani kohtaan, vaikuttavatko taloutemme yhteen lasketut ja väkimäärällä jaetut pienentyneet tulot niihin elareihin alentavasti, mitä mies maksaa exälleen?
Tulot hänen exällään ovat suunnilleen luokkaa 1800e/kk plus lapsi- ja asumislisät. Kumppanillani on tulot n. 2400e/kk ja minulla alle 300e/kk lapsilisät, eli yhteensä taloutemme tulot on 2500e jaettuna kahdella aikuisella 1250e/pää, ja lapsiakin on siis miehen huollettavana nyt yksi lisää, eli minun lapseni. Tuntuu kohtuuttomalta tässä tilanteessa vielä maksaa elatusmaksuja naiselle, joka tienaa meitä enemmän.
Miehen lapset ovat meidän kanssamme vajaa puolet kuukaudesta, joten arkimenojakin tulee meille, tietenkin.
Olen kuullut että elareita maksavan uusi puoliso vaikuttaa nostavasti elareiden määrään, mutta vaikuttaako siis tässä tilanteessa laskevasti?
Kiitokset tietäjälle.:)
Vastaukset 61
Vanhimmat
Miehesi ex:n tulot eivät vaikuta elatusmaksuihin, mutta teidän tietyt kulunne kyllä.
Ikävä kyllä myöskään lapsesi elatusta ei miehesi kontolle lasketa, joten menot jaetaan kahteen (sinun ja miehesi osuus).
Miksi et ota lapsellesi elatusmaksuja lapsen isältä, ne rahat kuuluvat lapselle, ei siis sinulle vaan lapselle, lapsen kuluihin.
Vaikuttaahan mieheni exän tulot miehen maksamiin elareihin. Sen tiedän. Se kumpi huoltajista tienaa enemmän, on velvollinen maksamaan enemmän lapsen elatuksesta. Eli siis ainakin heidän kahden tulot vaikuttaa. Niillä perusteilla nykyiset elarit on lastenvalvojalla sovittu.
Jos siis tulot jaetaan kahteen, miehelläni ja minulla tulot ovat huomattavasti pienemmät kuin miehen exällä. Koska lapsen ovat lähes puolet kuukaudesta meillä, elareita ei tarvitse enää maksaa. Eikö?
On se jännä, ettei lapseni elatusta lasketa uudelle kumppanilleni, ja silti tarhamaksut määräytyy hänen tulojen mukaan... On tämä kieroutunut systeemi!
En ole halunnut exältä elareita lapsen menoihin, kun olen aiemmin, ennen tätä tulojen laskua, pystynyt elättämään lapsen itsekin. (Toki opiskelijana valtion tuilla, jatkossa sitten tietysti palkalla.) Minun mielestäni vanhemmalla ei ole velvollisuutta maksaa lapsen menoja silloin, jos ei saa lapsen kanssa olla, vaikka haluaisi. Elareiden maksun ymmärrän silloin, jos toisella vanhemmalla ei ole mielenkiintoa huolehtia omasta jälkeläisestään. Tässä tapauksessa ei ole kyse siitä. Maksamme molemmat lapsen menot siltä osin, kun saamme lapsen kanssa olla. Minä vähän enemmän, exäkin kohtuullisen paljon.
systeemi? Eihän sun kuulu maksaa mitään miehen lapsen elatuksesta, et ole siitä vastuussa. Ihan vapaaehtoista on maksaa hänen ruoka kun hän vierailee teillä isää katsomassa, ja tuskin niitä rahoja lasketaan kuka syö miehen rahoilla ja kuka sun!!
Isä on velvollinen maksamaan lapsistaan puolet exän kanssa.
Mitä he sopii, se ei kuulu sulle.
Nyt olet ymmärtänyt jotakin väärin. Enhän puhunutkaan siitä, että minun pitäisi maksaa miehen lasten menoja, vaan että miehen pitäisi maksaa valitettavasti minun lapseni menoja, valtion ja kaupungin mukaan. Tämän systeemin mukaan minun lapseni esimerkiksi tarhamaksuihin vaikuttaa uuden puolisoni tulot. Lisäksi en saa enää korotettua yh-lapsilisää. Eikös tämä kerro siitä, että mieheni oletetaan elättävän minun lastani? Eihän minulla jää siihen enää varaa, kun tuet otetaan miehen tulojen takia pois. Myös asumistuki lähtee, joten hänen oletetaan maksavan myös minun asuminen.
Siksi yritän selvittää, huomioidaanko tämä valtion ja kaupungin esittämä miehen maksuvelvollisuus myös niissä elareissa, joita hänen pitää maksaa exälle. Enemmän tienaavahan on velvollinen maksamaan lasten maksuista enemmän. Jos talouden tulot lasketaan yhteisiksi, meidän tulot ovat pienemmät kuin tuolla exällä.
Minulla ei ole varaa maksaa miehen lapsille juuri mitään. Mielelläni sen tekisin, ja haluaisin heidätkin aina meille. Emme tietenkään keskenämme rahoja laske. Mietin nyt valtion ja kaupungin suhtautumista.
Se mitä mieheni sopii exänsä kanssa, kuuluu tietysti minulle, jos se vaikuttaa myös minuun. Jos minun tuloni vaikuttavat asiaan, asia kuuluu minulle. Ja miehen menot vaikuttavat siihen, paljonko meidän uusperheelle jää rahaa ruokaan. Tietysti se kuuluu minulle. Myös mieheni mielestä. Yhdessä me tätä asiaa yritämme selvittää. Ei meillä ole tässä asiassa erimielisyyttä. Molemmat ihmettelemme, miten tämä homma oikein menee.
P.S. Ei meillä kummankaan lapset vieraile. Molempien lapsilla on myös koti meillä. Siis miehen lapset ovat meillä noin puolet kuukaudesta, minun lapseni vielä vähän enemmän.
laskeneet, onko teillä varaa perustaa uutta perhettä?
Ei voi olla oikein, että ihmiset perustavat perheitä toistensa jälkeen ja maksattavat viulut joko yhteiskunnalla tai sitten sivullisilla, tässä tapauksessa mieskandidaattisi lapsilla ja entisellä puolisolla.
Eikö sinua hävettäisi, jos miehesi lakkaisi maksamasta elatusapua lapsilleen sen takia, että on ryhtynyt uuteen suhteeseen sinun kanssasi? Mikset mene töihin?
taas oli asiallinen vastaus, jonka takana on varmasti sellainen ämmä jota yksikään mies ei enää huoli.
Se ainao joka huoli vaihtoi sekin parempaan....
Olen opiskelija jolla on pieni lapsi, ja lisäksi "uuslapsia" kaksi. Siksi en mene töihin. Pitäisikö lopettaa opinnot? Olla ilman koulutusta ja jäädä sitten työttömäksi, kun tulee karsinnan aika? Ei kiitos.
Meillä on taatusti varaa tehdä lapsia lisää, kun tuloni eivät aina tule olemaan näin pienet. Ja vielä vauvana lapsi ei paljoa maksa, kun on vaunut, vaatteet, pinnasängyt, lelut ja turvaistuimet valmiina.
Ei miehen exä maksa meille penniäkään. Miten ihmeessä hän meitä elättäisi?
Ei hävettäisi miehen elareiden loppuminen, koska ne tuntuvat nytkin vääriltä. Lapset ovat meillä suunnilleen saman ajan kuin äidillään, kesälläkin sitten 4 viikkoa putkeen. Meidän talous maksaa lasten elämisestä puolet (ja ylikin, kun ostamme enemmän vaatteit ym) ilman elareitakin.
Eiköhän ole aika selvää se, ettemme halua sivullisilta meille rahaa, kun emme halua edes minimi elareita minun exältäni. Valtiolta haluan sen mikä kuuluukin, kun olen kuitenkin 12 vuotta ollut työelämässä ja veroja maksanut ennen opintoja, ja tulen maksamaan jatkossakin. Ihan itse siis elämistäni maksan.
haluat,että miehesi lopettaa elatusmaksun lapsilleen,sillonhan hän elättää vain sinun lastasi,jolle sinä ylpeyttäsi et halua elatusta lapsen omalta isältä.
Silloin miehen ex joutuu maksamaan elatusta enemmän,jolloin miehen ex maksaa tavallaan sinunkin lapsesi elämän. Vain koska sinä olet sitä mieltä että pärjäät yksin lapsesi elatuksessa.
Kuitenkin olet rohmuamassa sitä rahaa jostain,kun itselläsi ei tulot riitä.
Kannattaisikohan kysyä siltä oman lapsen isältä kuitenkin ensin?
Saattaisi jäädä ikävät riidat ja oikeudenkäynnit väliin..
Itse kanssa kummastelin samaa asiaa...
haluaisi nykyisen miehensä maksamat elatusmaksut pois, muttei halua oman lapsensa isältä maksua... aika erikoinen näkökanta.
Miten tuon miehesi entisen tulot vaikuttavat sinuun? ei hänen tarvitse joutua maksumieheksi sen enempää kuin nytkään, vain sen takia, että te muutatte yhteen ja menetät asumistuet yms.
Heidän lastensa elatustarve ei muutu mihinkään, vaikka sinun tulosi putoavat.
Erona sinuun nähden on se, että he vastaavat lastensa elatuksesta itse, sinä taas et yhteenmuuton myötä pysty lastasi elätämään... mietihän nyt sitäkin.
Ei se 1800e/kk nyt mikään valtava budjetti edes ole.
Kannattaisikohan sinun opiskella ensin ja muuttaisitte vasta sitten yhteen?
Opiskella ensin ja muuttaa sitten yhteen? Outo ehdotus! Aika hankalaa perhe-elämä on kahdessa eri asunnossa. Rakastamme toisiamme. Siksi muutamme yhteen. Niin tärkeä asia menee minkä tahansa ohi. Vaikka tulisi kuinka tiukkaa, muutamme yhteen.
Vaikka mieheni ei maksaisi elareita exälleen, hän silti elättäisi lapsiaan. Toistan edelleen, että lapsen ovat puolet ajastaan meillä. Aina siis puolet kuluista tulee meille, emmekä halua exältä apua niiden hoitamiseen. Miksi siis exä haluaa apua oman puolikkaansa hoitamiseen? Suomen lain mukaanhan enemmän tienaavan kuuluu maksaa enemmän lasten elatuksesta. Siksi kulut eivät ole menneet 50/50, vaan mieheni on maksanut huomattavasti enemmän. Kun nyt mieheni maksukyky oleellisesti laskee, miksi hänen yhä pitäisi maksaa enemmän?
Tiedän että sitten kun minun tuloni ovat isommat, eli kun valmistun ja pääsen takaisin työelämään, mieheni elareiden määrä nousee nykyisestä, koska minunkin tuloni huomioidaan siinä, paljonko hän voi maksaa. Miksi siis se ei menisi myös toisinpäin, eli kun minun tuloni ovat pienet, miehen ei tarvitse maksaa kuin 50% lasten menoista? Emme tietenkään halua meille elareita hänen exältään yhtään sen enempää kuin minunkaan exältä, mutta isomman osuuden maksaminen ei tunnu oikealta.
Lasten elatuksen tarve ei muutu tietenkään, mutta eikö maksamisen suhteen pitäisi muuttua kun maksukyky muuttuu, kun maksukyvyn perusteella elarit on alunperin määrätty.
Täällä siis ei ole asiasta tietoa kenelläkään, "neuvoja" kuitenkin satelee. Itse haluaisin saada virallisen tiedon, niin eipä tarvitsisi asiasta tapella.
Lisäys vielä siihen kun ihmettelit, että haluaisimme lopettaa mieheni maksamat elarit ja emme halua rahaa minun exältäni. Miten ihmettelet niiden yhteensopivuutta? Eikö näkökantani ole hyvin johdonmukainen? Jos kerran lapset ovat puolet ja puolet vanhempiensa luona, miksi kenenkään kuuluu maksaa elareita? Emme ymmärrä tätä periaatetta. Emme halua maksaa emmekä saada. Haluamme ehdottomasti maksaa oman osamme, emme toisten osaa. Maksujenkin pitäisi mennä 50/50
Elatusmaksu miehesi puolelta lasketaan kaavalla 2400- asumis ja elämiskulut (aikuinen 420e/kk)
Jos oletetaan, että asutte vaikka vuokralla 700e/kk, niin miehen asumiskuluista vähennetään 350e/kk. Eli miehellesi jää kuukaudessa heidän laskelmiensa mukaan n.1630 e/kk.
Tästä summasta lasketaan elatusmaksu.
Laskevat summan lapsen keskimääräisen ikäkuukausikulutuksen mukaan, siihen liittyvät mahdolliset tarhamaksut ja vähentävät summasta lapslisän.
Se vastaako se todellisuutta on täysin eri asia, mutta noin se paperilla menee.
Sinun tulosi eivät vaikuta mitenkään miehen elatusta laskettaessa, asumiskuluista vain vähennetään automaattisesti puolet.
Vaikea sitä todellisuutta on puheidesi perusteella laskea, kun ei tiedä lapsien ikää, mahdollista päivähoitoa, harrastuksia yms. kuluja, joista vanhemmat vastaavat.
Mitä taas lasten äitiin tulee, niin edellä mainitulla esimerkillä hänen elatuskykynsä lasketaan 1800e/kk- asumiskulut (esim tuo 700e/kk) ja elinkustannukset 420e, eli elatuskyky on
680e/kk.... miehellä siis maksuvaraa reippaasti yli äidin.
lisään vielä.
Jos saatte elatusmaksut pois (mitä äidin tuloilla epäilen, varsinkin jos on lähihuoltaja), niin hyvähän se teille olisi, mutta kun se asia ole niin yksinkertainen.
Sinuna keskittyisin enemmän siihen, että kuinka itse kykenet lapsesi elättämään, koska noilla tuloilla se ei ole mahdollista... harvinaisen hyvän miehen itsellesi olet löytänyt, kun haluaa lapsesi opintojesi ajan elättää, koska senhän hän tekee.
tämä on kyllä väärä paikka kysellä virallista tietoa.
Käänny lastenvalvojan puoleen, sieltä sitä virallista tietoa tulee.
Sen kuitenkin tiedän, että sinun tuloillasi ei ole mitään vaikutusta miehesi maksamiin
elatusmaksuihin. Mutta se vaikuttaa että maksajia on kaksi, se onko sinulla maksukykyä,sillä
ei sitten vaikutusta ole.
Kyllä, olen löytänyt loistavan miehen.:) Ja kun minä valmistun ja pääsen töihin, on hänen tarkoitus viettää vuosi vuorotteluvapaalla jossakin vaiheessa, että hänellä olisi vihdoinkin aikaa remonttiin, harrastuksiin jne... Sitten eletään minun palkallani, joka onneksi tulee olemaan parempi kuin nyt miehellä. Elämä on tällä hetkellä todella hektistä, molemmilla.
Itse en voi tulotasoani parantaa. Valitettavasti. Töihin meno ei ole nyt opintojen tilanteen takia mahdollinen. Muuten minulla ei olisi aikaa lapsille yhtään. Aika lapsille on rahaa tärkeämpää.
Kiitos edes jotenkin selventävästä vastauksesta. Olemme saaneet myös selville, että kun häät on juhlittu, mieheni elatusvelvollisuus minua kohtaan on juridista, eli silloin hänen tuloistaan vähennetään opintojeni aikana minunkin asumis- ja elämiskulut, kuten ne oikeassa elämässä meneekin hänen pussistaan. Se muuttaa tilannetta elatusmaksujen suhteen.
On harmittanut täällä erinäiset syytökset... Jos ihmiset todella tietäisivät ja tuntisivat todellisen tilanteen esim. lasten äidin suhteen, ja näkisivät meidän hyvät tarkoitusperät lasten suhteen, olisi empatiaa enemmän tarjolla.
Eli selvisi että häiden jälkeen miehen tuloista vähennetään molempien asumismenot, eli 2400, lainamenot 700e, vastike ja sähkö 300e, 2Xelämismenot 420e, eli jäljelle jää 560e. Se on paljon vähemmän kuin exällä. Siinä vaiheessa elarit siis lähtenee pois.
Olemme tietoisia, että exä asiasta suuttuu, mutta lain mukaan tässä edetään, kun meillä ei ole ylimääräistä rahaa.
Vastasinkin jo tuolla alempana, että meille on selvinnyt, että sitten kun häät on vietetty, minun varattomuuteni vaikuttaa, koska miehelläni on silloin juridinen velvollisuus elättää minua. Silloin elarit vähintäänkin pienenee, luultavasti lähtee kokonaan pois.
Muissa vastauksissa on asiasta tarkemmin. Nyt siis muutama kuukausi kitkuttelua.
Unohdit nyt, että se äidin käteenjäävä tulo on n. 680 e/kk ja teillä se olisi tuon avioliittokaavan mukaan n.560e/kk... ei siinä nyt niin hirveää eroa ole.
Tuskin se asia noin yksinkertainen on, eikä ole mitenkään itsestään selvää että ne elatusmaksut tulee poistumaan. Oliko noissa äidin tuloissa mukana elatusmaksut?
Et myöskään edelleenkään vastannut mahdollisiin tarhamaksuihin tms. liittyviin asioihin, jotka vaikuttavat näiden lapsten elatustarpeeseen.
Edelleenkin elatusmaksuja laskettaessa lähdetään lapsen tarpeesta, aikuinen voi tiukan paikan tullen kuitenkin lähteä töihin, vaikka se nyt ei sinulle vaiehtoehto olekkaan, mutta se on mahdollista. Ei se miehen elatusvelvollisuus poistu lapsiinsa, vaikka naimisissa olisittekin ja hän sinua elättäisi. Lapsen elatus menee aina aikuisen edelle, muista, että opiskelu on sinun valintasi. Tuntuu vain, ettet jotenkin tätä asiaa halua sisäistää.
Mutta olet väärässä. Miehelläsi on elatusvelvollisuus lastaan kohtaan, ja sitä velvoitetta EI mikään poista.
Joten elä haaveissasi, että nuo maksut poistuu niin ei tule tapahtumaan. Miehesi joutuu maksamaan vähintään tuon minimielarin jos on töissä, jos ei maksa suosiolla niin pidätetään suoraan palkasta. Vain jos miehesi on työtön voi käydä niin että elatusmaksut menee valtion kassasta.
Miksi kysyt täältä tietoa kun et suostu ottamaan sitä vastaan ?????
Jos et usko niin varmista omalta lastenvalvojaltasi. Miehesi ei pysty laistamaan omia velvotteiteitaan.
Tosin jos lapset ovat 50/50 vanhemmillaan niin silloin elatusmaksuvelvoite poistuu, mutta silloin kylläkin molemmat vanhemmat ovat velvollisia osallistumaan kaikkiin lasta koskeviin hankintoihin vaatteista urheiluvälineisiin.
Ja muuten voin sanoa naimisissa olevana, että elatusmaksulaskelmissamme otettiin huomioon tasan lapsen vanhempien tulot (ei puolisoiden) ja sitten laskettiin esim asumiskustannukset. ne jaettiin kahtia, ja siinä se. Miehelläsi EI ole velvoitetta elattää sinua, sinä olet aikuinen ihminen. Hänellä on velvoite elättää vain lapsensa.
Selvitä asiota ennen ko kirjoitat joutavaa fiktiota.
Miehellä EI ole velvollisuutta elättää sinua. Hänellä on velvollisuus elättää lapsensa.
ihme siivestelijä...vie leivän lapsen suusta...
siis opintosi loppuun, hanki se hyvätuloinen työpaikka ja ala vasta sen jälkeen suunnittelemaan useampia lapsia.
Miehelläsi tuntuu jo olevan vaikeuksia elättää nykyisetkin lapsensa.
Nosta opintolainasi täysimääräisenä, niin miehesi ei joudu elättämään sinua ja lastasi.
Eikä sinulle mene ymmärrykseen se, että tietysti haluamme elättää miehen lapsia, juuri sen puolillaan, joka ei kuulu miehen exälle jolla on myös elatusvastuu. Lapset ovat puolet ajastaan meillä, ja tietysti silloin maksamme kaiken. Ruuat, asumiset, vaatteet... Toinen lapsista on tarhassa, ja tarhamaksun vanhemmat maksavat puoliksi. Lapsilisät menevät äidille, jota en edes hänen tuloissaan huomioinut. Siinä ei ole myöskään mukana nykyisiä elareita. Kun ne ynnätään mukaan, hänen elatuskyky on paljon parempi kuin meillä.
Tuloero on melko pieni silloin, jos alarit jäävät pois, eikä lapsilisiä, exän asumistukea tms, huomioida. Kun lasken vielä ne mukaan, tilanne on aika selvä. Jos joudumme maksamaan elareita, meille jää hyvin vähän mahdollisuuksia ostaa itse lapsille mitään, vaikka nimen omaan sen haluamme tehdä. Lasten äiti hankkii vain välttämättömän, me olemme valmiita tinkimään omista menoistamme lasten takia. Siksi mielummin laitetaan se raha lapsiin meidän, eikä tämän exän kautta.
Elatusvelvollisuus on aina. Tietysti. Elatusmaksujen maksamis velvollisuutta ei ole. Tässä on se ero. Lapset ovat meidän luonamme puolet ajasta, joten maksamme puolet menoista. Mies siis elättää lapsiaan.
Minimielari josta puhut, tarkoittaa vain sitä minimi maksua, mitä maksaa sellainen vanhempi, jonka luona lapset eivät ole, ja joka ei siis joudu maksamaan lasten menoja käytännössä. Laskentakaavassa huomioidaan se, jos tapaamisoikeuden perusteella lapset ovat paljon toisella puolisolla, tässä tapauksessa puolet ajastaan.
Otahan asioista selvää. Me saimme tiedon lastenvalvojalta.
ja opettele sinä lukemaan ennen kun rupeat jeesustelemaan.
Edellisessä vastauksessa lukee selvästi: "Tosin jos lapset ovat 50/50 vanhemmillaan niin silloin elatusmaksuvelvoite poistuu, mutta silloin kylläkin molemmat vanhemmat ovat velvollisia osallistumaan kaikkiin lasta koskeviin hankintoihin vaatteista urheiluvälineisiin."
Ja jos sulla on tieto lastenvalvojalta niin miksi helvetissä sitten niitä neuvoja täällä kyselet ?
Ihan vaan vittuillakses ?
Tieto lastenvalvojalta tuli vasta sen jälkeen, kun olin ensin kysellyt täältä.
Nyt vain vastailen teidän vastauksiin. En olekaan enää kysellyt mitään.
Sekä edellinen vastaaja että minä taisimme ohittaa jotakin. Eli hän kirjoitti minimielarivelvoitteesta, vaikka olin jo kertonut, että lapset ovat meillä puolet ajasta. Minäkin oikaisin häntä asiasta, jonka hän jo tiesi.
Yhtä kaikki, olemme samaa mieltä siis 50/50 tilanteessa, kuten nyt, minimielereita ei ole.
Taisinkin sinulle vastata jo muualla...
Perhelainsäädännön mukaan avioliitossa on aviopuolison elatusvelvollisuus ja oikeus hoitaa toisen asioita silloin kun toinen on syystä tai toisesta estynyt.
Avioliittolaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234?search[type]=pika&search[pika]=avioliittolaki
II OSA, 4 luku, Elatus
...ei ole estynyt nostamaan opintolainaa saatika hakemaan lapselle elatusta tämän elossa olevalta toiselta vanhemmalta. Eli mikä naisen elatustarve loppupeleissä on, jos hän itse laiminlyö velvollisuuttaan elättää itseään ja laiminlyö lapsen oikeutta riittävään elatukseen molemmilta vanhemmilta. Elatusvelvollisuus kyllä on avioliiton kautta, mutta sitten on näytettävä toteen että tuo elatustarve johtuu jostain muusta, kun omasta laiminlyönnistä. Ei riitä syyksi, ettei halua nostaa elatusapukannetta lasten hyväksi tai nostaa opintolaina jolla muutkin opiskelijat elättävät itsensä. Haluttomuutta tehdä ikäviä asioita ei voida pitää sellaisena syynä, että aloittajaa pidettäisiin kyvyttömänä elättämään itseään tai ettei hänen lapsella olisi mahsdollisuutta riittävän elatuksen omilta vanhemmiltaan. Jos tuo avioliiton kautta voimaan astuva elatusvelvollisuus puolisoiden kesken olisi niin vahva sidos, että sen kautta voisi elareita pienentää, tätä käytettäisiin tietysti myös toisinpäin. Eli sitten kun tuo aloittajan uusi mies jäisi työttömäksi, ja hänen edellisen liiton lapset jäisivät mahdollisesti ilman riittävää elatusta, niin silloinhan tämän naisen, mikäli hänellä olisi hyvät tulot, pitäisi tämän saman oudon logiikan mukaan elättää miehensä ja maksaa tämän kaikki kulut niin, että mies edelleen pystyisi elareita maksamaan. Eli miehen elatuskykyä laskiessa hänelle ei laskettaisi asumiskuluja eikä oikeutta siihen 420euroon, koska puoliso hoitaisi nämä. Eli hänen elatuskykynsä olisi työttömyyskorvauksen verran. Sitähän tässä vaaditaan, että avioliiton elatusvelvollisuuden takia miehen elatuskyvystä saisi tehdä vähennyksiä varattoman uuden siipan takia.
Tässä se syy, miksi sen uuden kumppanin tuloja ei huomioida elatusapulaskelmassa. Ei miinuksina, eikä plussina.
Kun kiva lukea täällä vaihteeksi tällaisia järkeviä, hyvin perusteltuja kirjoituksia.
Lasikenkä, olet raikas tuulahdus palstalla :)
varaamaan aika lastenvalvojalle, jos hän on itsekin sitä mieltä, että haluaa elareit tarkistaa?! Siis, ettei se ole ainoastaan sinun toive!
Totta on, että miehesi tulot vaikuttavat saamiisi etuuksiin ja esim. ph-maksuihin, mutta miehelläsi ei ole mitään juridista velvollisuutta elättää sinua, jos ette ole naimisissa. Eikä lastasi sittenkään. Sinun lapsesi elätys kuuluu vain sinulle ja lapsen toiselle vanhemmalle, ja jos ei isänsä pysty elareita maksamaan, kuuluu yhteiskunnan maksaa minimielastustuki. (vai apu, millä nimellä se nyt onkin...)
Ihmettelen, mikset ota exältäsi rahaa vastaan? Maksaako hän sitten puolet lapsen kuluista?
Nämä on valitettavan hankalia juttuja, ymmärrän, että haluatte muuttaa yhteen ja saada yhteisiä lapsia, mutta tuntuu vähän väärältä, että miehesi edellisestä liitosta olevien lasten saama tuki vähenisi uusien lasten myötä... vaikka niin kai se on ydinperheissäkin, yhdelle on varaa kustantaa enemmän kuin neljälle...
Ehkä kuitenkin uusien, niiden yhteisten lasten aika olisi vasta opintojesi jälkeen? Silloin ehtisit olla työssä ja saisit parempaa äitiyspvrahaakin =)
Kyllä toive elareiden tarkistamisesta on yhteinen, ehdottomasti. Olemme jo ottaneet yhteyttä lastenvalvojaan maililla, kun puhelimella ei saatu kiinni.
Oma exäni maksaa vähintään puolet lapsen hankinnoista, ja lapsi on hänellä 10 päivää kuussa, joten hän maksaa kulut silloin. Minusta tämä on oikein. Samaa toivoisimme mieheni exän suhteen.
Jos emme maksa elareita miehen exälle, meille jää enemmän mahdollisuuksia ostaa miehen lapsille asioita itse suoraan. Elarit katoavat johonkin, ja lapsen syövät äitinsä luona hernekeittoa 4 kertaa viikossa... Onneksi tykkäävät siitä...;)
Ei lapset siis siitä kärsisi, jos elarit jäisi pois, vaan se antaisi paremmat mahdollisuudet meille laittaa rahat oikeasti lapsiin.
Totta että juridista velvollisuutta minun ja lapseni elättämiseen uudella miehelläni ei ole, mutta käytännössä ei ole muuta mahdollisuutta. Ilman tukia en pysty nyt maksamaan mitään itse.
P.S. Jos saamme lapsen vuoden päästä, saan vielä työelämässä olo aikojeni mukaan äitiyspäivärahat, kun ikäero lapseni kanssa olisi niukasti alle 3v.
...etenee niin, että lasket ensin oman lapsesi elatustarpeen. Siihen siis tulee nuo tarhamaksut etc. Oikeusministeriön sivuilta löytyy laskukaava, miten lapsen elatustarve lasketaan.Opiskelijana sinulla on oikeus opintolainaankin, ja jos et muuten pysty elättämään omaa lastasi se on harvinaisen hyvä keino lisätä omia tulojasi. Sinä ja exä vastaatte teidän lapsenne elatuksesta. Näin ollen lapsen elatuksen tarve jaetaan teidän tulojen perusteella, eli paremmin tienaava maksaa enemmän lasten kuluja. Ts. jos sinulla ei ole elatuskykyä laisinkaan exäsi pullittaa jopa 250euroa kuukaudessa elatusmaksuja.
Jos muutatte yhteen asumaan uuden miehesi kanssa, teidän asumiskustannuksenne jaetaan puoliksi. Eli oikeastaan miehesi elatuskyky senkun nousee yhteenmuttonne myötä, sillä hän maksaa laskukaavan mukaan vain puolet pakollisista menoista, eli puolet vuokrasta, sähköstä etc. Sun vähävaraisuutta ei huomioida, sillä sun on oman lapsesi elatuksesta huolehdittava oman exäsi kanssa. Periatteessa tuon laskukaavan mukaan pakollisia menoja elatusvelvollisilla on puolet vuokrasta, sähköstä ja mahdollisesti muita vähennyksiä kuten esim. työmatkakuluja, jotka nekin lasketaan halvimman kulkuneuvon mukaan. Näiden pakollisten kulujen jälkeen elatusvelvollisen katsotaan pärjäävän 420eurolla kuukaudessa, kun asuu avoliitossa. Loput on elatuskykyä. Eli onko teillä todellakin rahaa perustaa uusperhe? Pahimmassa mahdollisessa tapauksessa miehesi exä vääntää omalle uudelle kumppanilleen lapsen ja jää hoitovapaalle, ja sinun uo maksaa sitten vielä isompia elareita. Sen sijaan, jos te teette yhdessä lapsen, niin tämä yhteinen lapsi ei välttämättä vielä edes vähennä uuden miehesi maksamia elareita kovinkaan paljon.
Lapsen elatuksen tarve on tietty perusosa plus sitten lapsen oma osuus lähivanhemman asumiskuluista etc. Ex-puolisot jakavat nämä kulut niin että paremmin tienaava maksaa suuremman osan lapsen kuluista. Koska lapsi ei voi olla kirjoilla kahdessa osoitteessa, niin vuoroasumisesta, eli etävanhemman luona vietetyistä öistä saa tehdä vähennyksiä, nekin löytyy laskukaavasta. Elatusapu on laissa mainittu turvaamaan lapsille riittävä elatus molemmilta vanhemmiltaan, ja niiden ansiosta lapsen elintaso ei romahda valtavasti eron myötä. Se että on eronnut ei sitä elatusvelvollisuutta poista. Lasten ei kuulu elää köyhyydessä sen takia että miehen uudella vaimolla on huonot tulot, ja miehellä olisi jokin oikeus laittaa rahansa uuteen perheeseensä edellisen liiton lasten kustannuksella. Miehesi on elatusvelvollinen lapsiaan kohtaan siihen asti, että nämä ovat täysi-ikäisiä ja pystyvät elättämään itsensä. Ja elatusavun määrä voi vaihdella rajustikkin vielä tässä vuosien varrella jos tulee lisää lapsia lähiperheeseen, tai lähi jää työttömäksi jne. Eli oletteko todellakin molemmat valmiita pahimmassa tapauksessa kituuttelemaan toimeentulotuen suuruisella summalla kuukaudessa?
Ei ehkä reilu tilanne, että uuden kumppanin vähävaraisuutta ei elareita laskiessa huomioida, mutta tässä tapauksessa lasten hyvinvointi ja oikeus riittävään elatukseen molemmilta vanhemmilta jyrää mennen tullen sellaisen epäkohdan ja mahdollisuuden, että mies perustaa seuraavan perheen, elää luksuselämää ja asettaa edellisen liiton lapset ja uusperheen lähilapset eriarvoiseen taloudelliseen asemaan, ja jättää lasten elatuksen lähivanhemman hoidettavaksi kokonaisuudessaan, oli hänellä elatuskykyä tai ei.
Heippa. Vastasin jo toiselle, eli luepa teksti vielä laskua. Avoliitossa ollessamme elarit eivät tule muuttumaan, enkä edelleekään halua ruinata rahaa exältäni. Tiukkaa on, mutta me muutamme yhteen, vaikka pitäisi koko jengillä muuttaa vuokrakaksioon. Tärkeintä on hyvä olo yhdessä.
Kun häät on juhlittu, tilanne muuttuu, eikä maksettavia elareita miehelleni enää jää, tai ainakin ne vähenee huomattavasti. Silloin voimme todella pistää varallisuutemme mukaan rahat lapsiin, eikä katsella kun miehen exä humputtelee baarissa ja vaatekaupoissa, ja valittaa kun ei ole varaa ostaa lapsille muuta ruokaa kuin hernekeittoa.
Siis muutama kuukausi vielä kituuttelua.
vastaus kertoo kaiken aloittajasta ja siitä että tämä aluksi asialliseltakin tuntunut kirjoitus on pelkkä provo.
Mitä nää ihmiset saa tälläisestä, jotain tyydytystä ???
Hankkis helvetti elämän !!!!
...kyllä taidat nyt olla hieman väärässä sillä teidän välinen elatus avioliiton myötä ei jyrää miehen velvollisuutta elättää omia lapsiaan. Jokaisella ihimsellä on velvollisuus elättää myös itsensä. Näin myös tuolla toimeentulotuen puolella, ja siellä opiskelijoita pakotetaan ottamaan vastaan tuo opintolaina jotta saa itsensä elätettyä, ennen sitä viimeistä vaihtoehtoa, eli toimeentulotukea. Lisäksi jokaisen lapsen kummallakin vanhemmalla on velvollisuus elättää omaa lastaan. Sinun lapsesi asuu teillä, miehen lapset ovat kirjoilla exän luona. Teitä asuu siis asunnossa 3, eikä kaksi. Lapsen elatustarvetta laskiessa lähilapsellakin on osuus asumiskustannuksissa. Eli lapsen osuutta asumiskustannuksista, sähköstä ja vastikkeesta ei ainakaan voi vähentää miehen elatuskyvystä. Ne kuuluu sun ja exäsi maksettavaksi.
Pientä ristiriitaa tekstissäsi kyllä on, kun ykskaks puhutaan jostain lainanlyhennyksistä, vastikkeesta ja isoista sähkölaskuista, eikä rupuisesta vuokrakaksiosta ole tietokaan. Eli aiotte vissiin ottaa ison asuntolainan ja elää leveästi ja siitä syystä pitäisi nyt elaritkin saada sitten pois. Katsos kun siellä elatusapulaissa on olemassa sellainenkin pykälä, ettei se elatusvelvollinen voi tieten tahtoen vähentää elatuskykyään hommaamalla esim. ylisuuren asuntolainan uuden kumppaninsa kanssa, tai omistaa suuren määrän omaisuutta, jota ei huomioitaisi elareita laskiessa. Lisäksi asumiskustannusten tulee olla kohtuullisia...eli miehen elatuskykyä laskiessa otetaan vain huomioon sellainen summa, jonka katsotaan vastaavan yksinasuvan miehen vuokraa. Omaisuus ja pääomatulotkin muutetaan elatuskykyä nostaviksi seikoiksi. Lisäksi sinullahan on tuloja, se 300euroa kuussa opintotukea. Sinun elatustarpeesi onkin vain 120euroa miehen tilipussista, eikö totta, jotta pääset siihen 420euroon? Elatuskykyä sinulla ei ole omaan lapseen, jonka tulot tällä hetkellä vain sen lapsilisän verran, ja jolle olisit velvollinen hakemaan elatusapua tämän isältä..
Eli laskeppa vielä uudemman kerran...eipä taida elarit kadota yhtään mihinkään eikä laskeakkaan avioliittonne myötä.
...tuosta edellisestä unohtui se tärkein pointti, eli koska et nosta tuota opintolainaa laiminlyöt tietentahtoen velvollisuuttasi elättää itseäsi ja sinun elatustarvetta ei voida vähentää miehen elatuskyvystä. Toimeentulotuessakin tuo opintolainan kk-summa vähennettäisiin saamastasi toimeentulotuen perusosasta, vaikka et sitä nostaisi. Taitaapi käydä samalla tavalla käräjillä kun elatusvelvollisen elatuksen varassa olevien henkilöiden elatustarvetta kartoitetaan. Sinun katsotaan elävän sillä mitä nyt saat, koska et tuota lainaa nosta.
Miehen asumismenoja laskiessa otetaan huomioon menot sellaisina kuin ne ovat, kunhan menot ovat kohtuullisia. Kohtuullisia menoja laskettaessa otetaan huomioon myös laaja tapaamisoikeus, eli miehellä on oikeus asuntoon, johon hänen lapsensa mahtuvat puolet kuukaudesta. Lastenvelvoja laskee tässä mielessä eri tavala kuin esim. kela. Ja koska aviopuolisoilla on elatusvelvollisuus toisiaan kohtaan, miehen asumismenoissa huomoidaan myös minun menoni.
Minun kyvyssä elättää itseäni huomioidaan se, että elätän myös lasta. Eli lapsen menojen jälkeen minulle ei jää varaa elättää iseäni. Siksi miehen kontolle jää koko 420e. Eli miehellä ei olekaan velvollisuutta lapseni elättämiseen, mutta hänellä on velvollisuus elättää minua, jos minulle ei jää mitään käteen lapseni elättämisestä.
Emme aiokaan asua rupuisessa vuokra-asunnossa nyt, vaan sanoin että jos olisi pakko. Emme aio ottaa senttiäkään enempää lainaa, kuon mitä meillä on nyt. Itseasiassa miehellä asuntolainan määrä pienenee. Itse maksan opintojen ajan vain korkoja omasta lainastani, joten pidämme asumismenot vähintäänkin kohtuullisina.
Sähkölasku on asunnossa iso, koska rivitaloasunto on sähkölämmitteinen. Neliöitä on tälle porukalle ihan tavallinen määrä, eikä se ole mikään luksus kämppä, vaan aiomme rempata sitä pikkuhiljaa. Kaikki on 80-luvulta...
Tärkein pointti, joka täällä menee monelta ohi. Vanhemmilla on VELVOLLISUUS ELÄTTÄÄ lastaan. Ei ole olemassa velvollisuutta maksaa elatusmaksuja. Jos lapset ovat 50/50 ajastaan molemmilla vanhemmilla, isot menot jaetaan puoliksi ja tulot on samat, elatusmaksuja ei ole. Elatusmaksuja kuuluu maksaa silloin, jos lapsi on enemmän toisella vanhemmalla, tai jos tulot/elatuskyky on erisuuri. Ymmärsitkö?
Tämä tieto on lastenvalvojalta.
olet erittäin kateellinen ja itsekäs ihminen...
uuteen asuntoon meinaat mennä miehesi siivelle asumaan ja viet leivän miehesi lastenkin suusta.
...kun homma on edelleen niin, ettei sinulla ole elatuskykyä oman lapsesi elatukseen, joten laki velvoittaa sinun exäsi kompensoimaan teidän kahden välisen tuloeron, jotta lapselle saadaan riittävä elatus. Sun elatuskyky jää miinukselle, uusi ukkosi voi tuloillaan kompensoida tämän elatustarpeesi. Mutta sinun exäsi on velvollinen maksamaan teidän lapsen elatuksesta 100%, sä maksat nolla prossaa. Ethän sä voi omia tulojas siirtää lapselle, ja sen jälkeen vaatia jotain muuta ihmistä elättämään itseäsi, kun lapsellasi on kaksi vanhempaa. Jos sitä vastoin oma exäsi elatuskyky on pienempi kuin lapsen elatustarve, niin lapsen on tultava toimeen sillä määrällä rahaa, johon exäsi tulot riittävät.
Tuo fifty-fifty-asuminen ei suinkaan takaa että elatusapua ei maksettaisi. Kyseessä on laskukaavan mukaan vain laaja luonapito, ja lapsen elatustarpeesta otetaan sitten rahaa pois, riippuen siitä, monta yötä siellä etän luona asutaan kuukaudessa. Tämä tieto oikeusministeriön laskukaavasta, jota sekä käräjät että lastenvalvojat käyttävät.
Et edelleenkään ota kantaa siihen, että sinun exäsi kuuluu maksaa sinun lapsesi elatustarve 100prossasesti jos sulla ei ole elatuskykyä. Näinollen sulle jää noi 300egee omaan käyttöön kun exäsi maksaa lapsenne elatuksen kokonaan. Lapsesi osaa asumiskustannuksista ei edelleenkään voi siirtää uuden ukkosi maksettavaksi. Se lasketaan sinun osuudestasi vuokrasta. Lastenvalvoja ehdottanee sinulle sitten kun käytte juttelemassa, että tarkistaisitte sinun ja oman exäsi välisen elatussopimuksen. Nythän se on suoranaista riistoa, jos sinä ilman elatuskykyä vastaat lapsen kuluista, joita ei lapsen elatustarpeessa ole huomioitu.
Eli siellä selittelet minulle ja muille että elatusmaksuvelvollisuus on vain silloin kun lapsi on enemmän toisella vanhemmalla tai elatuskyky on erisuuri. Eikö tämä koske sinua ja exääsi mitä suurimmissa määrin?????
Tietysti voisin vaatia exältäni elareita. Tiedän sen, ja uskon sen. Ymmärrän pointtisi. Olen tietoinen siitä, että hänellä olisi velvollisuus maksaa kaikki lapsemme kulut, koska minä olen vähävarainen. Mutta ymmärrä sinä, että minä ja mieheni emme halua elareita exältäni. Emmekä myöskään halua elareita maksaa nyt kun varallisuus ei ole sen parempi, kuin miehen exällä. Haluamme laittaa rahamme suoraan, ihan itse, lapsiin.
Minä ja mieheni maksamme kuitenkin kaikkien kolmen lapsen kulut omalta osaltamme siis mielummin itse. Siis maksaahan exäni puolet lapsemme kustannuksista. Enempää en halua. Ja vaikka mieheni exä alkaisi nyt tienaamaan miljoonia, emme haluaisi häneltä penniäkään, vaikka hänen kuuluisikin silloin maksaa elareita ohjeistuksen mukaan. Maksamme mielellämme oman osamme.
En vaadi uudelta mieheltäni mitään, todellakaan. En latin latia. Olosuhteiden takia hän kuitenkin itse haluaa maksaa elämistäni, ja/tai lapseni elatusta, miten ikinä ne pennoset lasketaankaan, että ne menee. Hänelle se olisi vielä kovempi paikka, jos meidän perhe alkaisi ottamaan vastaan elareita minun exältäni.
Laki ei velvoita minun exääni antamaan penniäkään elareita, jos minä en sitä vaadi. Elareissa pätee sopimusvapaus. Minun (ja mieheni) tahdon yli menevää velvollisuutta ei siis ole. Eli laki ei sanele, että exäni pitää maksaa elareita.
Meniköhän vastauksistani pari riviä ohi?
Niiltä ihanilta lapsilta en halua viedä leipää suusta. Muutan miehen ja hänen lastensa kanssa yhteen, koska me kaikki haluamme asua yhdessä. Rakastamme toisiamme ja olemme onnellisia yhdessä.
Jos elarit jää pois tai pienenee, sitä enemmän meille jää rahaa huolehtia lapsista, jotka ovat puolet kuukaudesta meillä. Jos joskus, kun vaikkapa lapsen täyttää 12 ja heitäkin kuullaan, he haluavat asua meillä kokonaa, se olisi ihana juttu. Silloin olen jo työelämässä ja tienaan huomattavasti miestäni luultavasti enemmän. Näin ollen toisin lapsillekin leipää ja kinkkuakin pöytään vaikka ja kuinka.
Tarkoitus ei ole poistaa lapsilta hyviä oloja, vaan taata ne. Vaikka heidän äitinsä ei ole suurituloinen, hän pärjää kyllä. Etenkin kun hän kuitenkin sysää lapset hoitoon sukulaisille ja ystäville (eli muiden maksettavaksi) puolet niistä päivistä, kun lasten pitäisi olla äidin kanssa. Äipällä vaan on kova hinku baariin.
Huomiosi opintolainasta oli hyvä, mutta lastenvalvoja ei ole siitä ainakaan vielä mitään huomioinut.
Ja jos se olisi mieheni tuloa, silloin sitä EI huomioitaisi "tulona", koska ei voida katsoa, että ihmiset täytyy lainalla elättää lapsiaan. Saattaa olla, että sama pätee, vaikka se olisi puolison lainatuloa. Tämä siis elatustukioppaan tieto.
En ole koskaan harkinnut opintolainan nostamista, koska olen aina pärjännyt ilman. Nyt täytyy harkita. Sitä en tosin siis vielä tiedä, vaikuttaako se mitenkään tähän elariasiaan. Mutta helpottaisi se kuitenkin lastemme elatusta nyt tiukempina aikoina.
Miten ihmeessä se tekee minusta itsekkään ihmisen, että haluan läheisilleni onnea? Tai että haluan lapsille, myös miehen lapsille, hyvät oltavat? Että haluan rakastavien ihmisten asuvan yhdessä?
Ajatteletko siis niin, että olen kade, koska tämä exä on kova humputtelemaan? Enköhän minäkin olisi voinut elää elämäni niin, jos olisin halunnut. Olen valinnut toisin, onneksi.:)
Jos huomautan täällä aiheesta ja ongelmaa pohdimme myös mieheni kanssa, se tekee meistä vain välittäviä aikuisia. Lasten äiti juo paljon, polttaa lähes ketjussa, kiroilee jatkuvasti, huutaa (mm toiselle lapselleen sanonut "saatanan mulkku") jne. Minäkö sellaiselle kade? Voin taata että en.
Et tunne minua lainkaan. Usko huviksesi, jos tuntisit, olisit täysin eri mieltä. No, eipä ole näkemykselläsi paljoa painoarvoa, kun minä ja läheiseni tietää totuuden.
Ei ole edes miehen exä saanut koskaan syytä minua mollata. Hänen lapsilleenkin olen aina häntä kehunut, koska olen ajatellut lasten parasta. En itseäni.
Miksi koet, että tämä oli provo? En ole mielestäni kirjoittanut mitään sen kaltaista.
Johtuuko asenne siitä, että arvostelin exää? Usko huviksesi, siitä saisi ihan kokonaan oman keskustelunsa... Jos tietäisit kaiken tapahtuneet, mitä lapset ovat äitinsä suunnalta saaneet kestää, ymmärtäisit. Saattaisit jopa ihmetellä, miten hillitysti häntä arvostelen.
Minulla ei todellakaan ole tarkoitus mollata kaikkia exiä. Olenhan minä itsekin exä!!!! Ja tunnen monta eronnutta, jotka ovat ihania äitejä ym. Tällä palstalla vaan ei saa haukkua nyxiä tai exiä... Heti on provo, vaikka arvosteluun olisi syytä.
Ja eikös minulla nimenomaan ole elämä? Ihana uusi mies, häät tulossa, kolme kaunista lasta juoksemassa ympäri olohuonetta, opiskelut joissa etenen hyvin, haaveita tulevaisuudelle jne... Mitä muuta elämää vielä pitäisi olla? Minä olen ainakin onnellinen näin.:)
Tarkoitus oli vain selvittää raha-asioita, mutta ne on jo selvillä.
...siinähän se just tuli: Sinä et vaadi niitä elareita, joihin lapsellasi on täysi oikeus myös lain kautta, joten on kohtuutonta että' miehen edellisen liiton lasten tulisi maksaa mutkien kautta sinun varattomuudestasi. Kysehän ei ole sinun tai teidän halustanne vastaanottaa elareita. Jos niitä ei halua, ei myöskään voi ruveta vaatimaan, että tuo miehesi exä niistä luopuisi. Kaavan mukaan ne vissiin on alunperin laskettukkin, ja olosuhteiden muutosta ei ole muuta kuin se, että miehen asumiskulut ja muut pakolliset menot ovat puolittuneet sinun myötäsi. Johonkinhan se edellinen laskelma perustuu, ja se lienee lasten elatuksen tarve, ja lähivanhemman ja etävanhemman elatuskyky, mikäli tuon exän tulot eivät ole olennaisesti nousseet.. Avioliiton elatusvelvollisuuden myötä sinun oma elatustarpeesi on edelleen vain se 120, koska saat tuon 300 opintojesi kautta. Laskukaava on aika armoton elatusapuvelvolliselle, eikä käräjillä huomioitaisi sinun vähävaraisuuttasi millään tapaa. Laskukaavaan perehtynyt lastenvalvojakaan ei voi huomioida sinun tilannettasi, koska et itse ole kannetta lapsesi nimissä nostanut, jotta tällä olisi oikeus myös elatukseen isältään.
Pikkasen pistää naurattamaan tuo sinun puheesi siitä että mielellään te maksatte itse lasten kuluja. Sullahan ei niitä tuloja ole, joten ketkä ne me on, jotka maksaa ja mitä?. Ymmärrän hyvin että mies kovin mielellään mielummin maksaisi sinun elämisen kun edellisen liiton lapsen elareita oman exänsä tilille, mutta kun se maailma ei toimi niin. Niin kauan kun tuo exä itse niitä elareita vaatii, koska ilmiselvästi niitä tarvitaan lasten elatukseen, niin juuri niin kauan niitä on maksettava. Olisi todella hauska tietää miten suurista elareista tässä on kyse. Kerroppa summat, se valaisee huomattavasti tilannetta siitä, miten suuri elatustarve lapsilla on, ja mikä se etän ja lähin elatuskyky on. Tarvehan vielä nousee iän myötä.
Vaikka tuo miehesi exä rupeisi tienaamaan miljoonia niin ettehän te saisikaan häneltä mitään, hänhän on lähivanhempi ja elättää lapsensa suoraan. Elatustarvehan ei ole muuttunut lapsilla, vaikka ykskaks tippuisi miljoonia taivaalta. Miehesi maksamat elarit olisivat nolla siinä tapauksessa, jos lähi sopii sellaisesta miehesi kanssa. Jos ei suostu, luultavimmin miehesi joutuisi edelleen maksamaan sen Kelan maksaman elatustuen verran.
Jos ainoa kenkää hiertävä homma tässä on se exän tilille maksaminen, niin oiva ratkaisu on mennä lastenvalvojalle ja tehdä sellainen elatussopimus sitten, että kuka maksaa ja mitä. Kaikki mustaa valkoisella. Kuka maksaa koulukuvat, kuka tarhamaksut, bussiliput, vaatteet, kännykkälaskut, harrastuskulut, lääkkeet, silmälasit, lasten lemmikkieläimen heinät,taskurahat, rippikoulujuhlat jne. Eritellä ihan kaikki.Tämä on se vaihtoehto sille, ettei maksa lähille elareita, ja etä haluaa kontrolloida lähin rahankäyttöä'. Kuten varmaan ymmärrät, tämänkaltaiset elatussopimukset yleensä ovat hankalia laatia sen lisäksi, että jossain vaiheessa se voikin olla kovin epäreilu, kun puhelinlasku voi jossain kuussa olla erittäin iso ja toisena pieni, niinkuin moni muukin juokseva kulu. Tällainenkaan sopimus ei takaa että kulut menisivät 50/50, ja riitoja on tiedossa. Jos taas tätä eriteltyä elatussopimusta ei tehdä, niin etä voi luistaa elatusvelvollisuudestaan kokonaan halutessaan, ja siitä syystä se on pakko tehdä, mikäli etä haluaa elättää lapsensa suoraan, ja lähi haluaa varmistaa että elatusapu todellakin laitetaan kohteeseen.
Vielä eräs fakta kehiin: Mikäli sinä et nosta elatusapukannetta exääsi vastaan lapsesi puolesta, ja vaarannat näin ollen lapsesi oikeuden riittävään elatukseen, tuon kanteen voi nostaa myös sosiaaliviraston porukka, mikäli he katsovat, että lapsella ei ole riittävää elatusta. Eli vaikka kuinka haluaisit mielummin uuden miehen kustantavan sinun lapsesi elatuksen, ja hän itsekkin olisi siihen myöntyväinen, niin miehen entiset lapset ovat oikeutettuja miehesi tulojen mukanatuomaan elintasoon. Sinun lapsellasi on oikeus siihen elintasoon, mihin sinun ja exäsi tulot riittävät.
Eli vaikka menisitte naimisiin niin sillä keinolla ette ainakaan saa noita elareita pois, mikäli edellinen laskelma perustuu tilanteeseen, joka oli voimassa ennen sinun mukaantuloasi, ja miehen exän tulot eivät ole nousseet. Jos taas lapset ovat jo siirtyneet seuraavaan elatustarveluokkaan ikänsä puolesta, ja te olette muuttaneet yhteen niin, että miehen asumiskulut ovat puolittuneet, niin mitä luultavimmin elarit nousee, eikä suinkaan laske.
Hiton hyvä kirjoitus, joka aloittajan kannattaa lukea huolella.
Oli piiitkä vastaus, myönnän etten nyt ehdi lukea kokonaan ja ajatuksella. Kommentoin johonkin lyhyesti.
Siis varmasti ymmärrät, että käytännössä miehen asumismenot eivät todellakaan puolitu. Suotta siis sanot niin. Meidän lainamäärä pysyy samana, kuin se on nyt. Minun laina miehen laina. Lisäksi minä menetän asumistukeni miehen tulojen takia. Eipä siinä asumismenot puolitu.
Kun sanon, että mielellämme maksamme, monikossa, siihen on kaksi pätevää syytä. Ensinnäkin meidän perheessä rahat ovat yhteisiä, ihan sama kuka ne tienaa. Toisekseen tiedän, että tulevina vuosina tulotilanne kääntyy toisin päin. Miehen tulot laskee roimasti, minun tuloni nousevat. Tietysti siis minäkin tulen maksamaan omilla tuloillani huomattavan paljon, vaikka opiskeluaikana olenkin pienituloinen.
En ole koskaan vaarantanut lapseni hyvinvointia, enkä vaaranna. Sitä tarkoitin aiemmin sillä, että muutamme vaikka kaksioon koko porukka, jos on pakko. Koskaan siis sosiaaliviranomaiset eivät voi nostaa mitään kannetta millään perusteilla exääni kohtaan.
Edelleen olemme selvittäneet asiaa lastenvalvojalla. Toistaiseksi elarit eivät muutu. Miehen asumismenot lasketaan nyt pysyvän samana, ja muutokset ovat niin pieniä, ettei elarit muutu. Naimisiin menon jälkeen elarit pienenevät tai poistuvat kokonaan.
Ehdotuksesi siitä, että olisi sopimus siitä, kuka maksaa mitäkin, on hyvä. Itseasiassa loistava. Valitettavasti se ei sovi exälle, vaan hän haluaa elarit rahana omalle tililleen. Jos on syytä epäillä, ettei rahat mene lasten hyvinvointiin, voisikohan olla mahdollisuuksia vaatia, että mies saisi maksaa elarit mm. maksamalla tarhamaksun kokonaan, ja huolehtimalla kaikista vaatehankinnoista... Hmm. Täytyy miettiä.
Vielä sellainen lisäys, että kyllä lähivanhempikin voi joutua maksamaan elareita. Serkkuni on lähivanhempi, mutta maksaa etälle elareita. Eihän sillä ole mitään merkitystä, onko lähi vai etä, kun lasketaan elareita. Luonapito määrä vaikuttaa. Ei se, missä lapsen osoite on. Lähivanhempi paperilla voi olla lapsen kanssa joskus jopa vähemmän kuin etä. Tämä tieto kirjoituksessasi oli virheellinen.
Eli jos tämä ex alkaisi tienaamaan todella paljon, ja lapset ovat 50/50 vanhempien luona, lähi olisi velvollinen maksamaan miehelleni elareita. (Jos hän niitä haluaisi.)
Elatusvelvollisen muu elatusvastuu:-"mikäli puoliso on sairautensa tai vammansa vuoksi työkyvytön, hoitaa pariskunnan yhteistä lasta, hänestä voi saada puolisovähennyksen 420 euroa ja puolet nettoasumiskuluista, avopuolisosta voi vähentää vastaavasti enintään 210 euroa, mikäli hän hoitaa pariskunnan yhteisiä lapsia kotona". Tällainen tekstinpätkä löytyi...Sä et täytä nyt mitään kohtaa. Et ole työkyvytön etkä hoitovapaalla, vaikka naimisiin menisitte. Tuossa samassa tekstissä todetaan ettei uuden puolison edellisen liiton lapsia huomioida laskelmassa.Jos teillä vielä asuntolaina kimpassa niin missään nimessä ei sinun lainaosuuttasi voida poistaa miehen elatuskyvystä. Silloinhan miehen lapset tavallaan kartuttaisivat sinunkin omaisuuttasi. Eli kun jäät hoitovapaalle sinusta voinee tehdä vain vähennyksen joka vastaa yhtiövastikkeen puolikasta, ja siitäkin pitänee ottaa pois lapsesi osuus asumiskustannuksista. Opiskelijana voisit sopia pankin kanssa lainanlyhennyksistä ja pelkkien korkojen maksusta opiskelusi ajan, ja saman voi tehdä äitiyslomalainen. Jos miehesi rupeaa sinun osuuttasi makselemaan lainasta, niin silloinhan kyse on juuri siitä elatuskyvyn tahallisesta alentamisesta, koska avioliitto ei velvoita häntä maksamaan sinun lainaosuuksiasi tai hoitamaan sinun velkojasi.
Teidän perheen rahat ovat yhteisiä, ne rahat, jotka jää käyttöönne niitten elatusapujen jälkeen. Mies vastaa lasten elatuksesta yhdessä ex-puolisonsa kanssa, ja heidän yhteiseen tulotasoon on lapsilla oikeus. Sinä et heilauta sitä suuntaan etkä toiseen ennenkuin teillä on yhteisiä lapsia tai jäät työkyvyttömäksi.
Oikeusministeriön laskukaavasta löytyy nuo vähennykset mitä luonapidosta tehdään. Laskukaava ei voi johtaa miinusmerkkiseen tulokseen niin että lähi maksaisi etälle elatusapua laajojen tapaamisten takia. Lasten elatustarvekkin lasketaan aina lähivanhemman tulojen mukaan, esim. tarhamaksut ja lasten osuus lähivanhemman asumiskustannuksista. Tästä syystä sillä on hirveän iso merkitys, että missä lapset ovat kirjoilla.
Kerroit tapauksesta jossa lähi maksaa etälle elatusapua. Lain silmissä yhtäkään lähivanhempaa ei voida velvoittaa tähän, sillä maksukyvytön etä voi hakea vapautusta elatusmaksuista ja hakea tapaamisista aiheutuneet korvaukset sossusta. Lastenvalvojakin suosittelisi tällaisessa tapauksessa että mikäli lapset oleskelevat enemmän etän luona, tuo etä hakee sitä lähivanhemmuutta ja oikeus elatusapuun saa lainvoiman. Muutenhan niitä elareita ei mistään saa. Vanhemmat toki saavat keskenään sopia vaikka minkälaisesta maksamisesta puolin ja toisin, ainakin lapsilisän tulisi mennä siihen osoitteeseen jossa lapset suurimman osan ajastaan viettää, oli se sitten etä tai lähi. Mutta ilman lähin suostumusta maksuosoitettakaan ei voi vaihtaa.
Eli edelleen olen sitä mieltä, että naimisiinmenonne ei elareita tule poistamaan, ja asioihin perehtynyt lastenvalvojakaan ei voi maksattaa sinun asuntolainaasi miehesi edellisen liiton lapsilla. Hän ei voi myöskään ummistaa silmiään siltä että sinulla on tuloja, ja edellytyksiä elatustarpeeseen mieheltäsi avioliiton myötä ei ole, kun et ole työkyvytön etkä hoitovapaalla yhteisen lapsen takia.
Edelleenkään et vastannut kysymykseen et minkälaisista summista näissä elareissa on kyse...Olisi hirveän kiva tietää, sillä se valaisee huomattavasti tilannetta siitä, mikä lasten elatustarve on. Mun korviin ainakin särähtää pahasti se, että sinä olet omien sanojesi mukaan varaton opiskelija, joka et vaadi lapsellesi elatusta tämän isältä,et nosta opintolainaa,mutta siitä huolimatta olet ottanut suuren lainan yhdessä tämän miehen kanssa. Ei pennin pyörylää ja samaan aikaan ostatte asuntoa omaksi. Eli elarit pois, keinolla millä hyvänsä, että rahat riittää sinun opiskeluun ja sinun lainanlyhennykseen...Öööööö....Jos tilanne on tällainen niin te kaksi siellä elätte yli varojenne, ja teidän tulee karsia menojanne sen sijaan että yritätte alentaa/poistaa elareita, jos ne kerran on jo laskettu elatustarpeen mukaan ennen sinun mukaantuloasi.
täysillä lasikengät kirjoituksia !
joku kirjoittaa täyttä asiaa.
Tulee niin pitkiä vastauksia, ja osittain samaa asiaa. En millään taaskaan ehdi lukea kaikkea.
En lyhennä lainaani opiskeluaikanani. Maksan vain korkoja, 50e/kk. Asuntolainaa minulla on hyvin vähän. Uuteen asuntoon emme ota yhteistä lainaa, vaan molemmilla on oma lainansa, ja oma käsirahansa. Omistusosuus asunnosta menee noiden osuuksien mukaan. Mies maksaa koko osuutensa lainarahalla, joten hänen lainanhoitokulunsa ovat huomattavan paljon suuremmat kuin minulla. Älä siis oleta asioita, pyydän. Olen todellakin karsinut menoja. Luovuin autosta ja salijäsenyydestäkin jo aikaa sitten, mitään lehtiä en tilaa tms. ei niin välttämätöntä. Ei näillä tuloilla voi olla ylimääräisiä menoja. Olemme hyvin tarkkoja rahan suhteen. Ruokakaupassa käydään kerran viikossa, ja ostetaan se, mitä listassa lukee. Emme ole eläneet yli varojemme. Luottokortteihin tms. ei ole tarvinnut tukeutua. Yhteisen asunnon myötä menomme eivät kasva lapseni tarhamaksua lukuunottamatta, vaan minun tuloni vähenevät ja sitä kautta miehenikin käytettävät rahavarat.
Opintolainaa kerroin jo aiemmin, että aion nostaa. Tässä tilanteessa on pakko. Käytännössä siis laitamme tilisiirtona minun opintolainani elareina miehen exälle. Jonain päivänä sitten maksellaan lainat pois.
Lapset eivät siis koskaan "kartuta omaisuuttani". Tästäkin huolimatta olemme tehneet mieheni kanssa testamentin, jonka mukaan kaikkia kolmea lasta, omia tai toisen, kohdellaan kuoleman sattuessa rintaperillisen tavoin. Miehen lapsilla on siis perintöoikeus minun omaisuuteeni.
Tämä vain tiedoksi niille, jotka todella kaiken tämän jälkeen luulevat, että heitä haluaisin jotenkin riistää.
Elatusmaksu on 100e/lapsi, eli 200e/kk. Ei ole suurin suuri, joten olen luottavainen sen suhteen, että lasten äiti pärjäisi tulojensa kanssa ilmankin elatusmaksuja, etenkin kun olemme valmiita maksamaan lasten hankintoja, harrastusmenoja ym.
Toisaalta koska maksu ei ole järjettömän suuri, emme myöskään aio asiasta mennä oikeuteen tai muuta radikaalia, mitä täällä on esitetty. Tärkämpää on laiha sopu kuin lihava riita.
mieshän siinä maksaa omasta lapsestaan. Haluat että sun lapsesi saisi miehen lapsen osuuden ja hänen oma jäisi vähemmälle!!! Kummallista kieroilua.
Mies maksaa omastaan ensimmäiseksi. Maksa sinä omasi.
Mene töihin jotta et ole vähävarainen, tai ota lapsia hoitoon siitäkin saa rahaa.
Älä odota ettämies maksaa sun lapsesi ja jättää oman äidin maksettavaksi.
Voi olla mahdollista, että saatte maksut pois 50/50 tapaamisilla, mutta siihen luuloon ei kannata tuudittautua. Hyvähän se tietysti olisi, jos moinen onnistuisi ja vielä toimisikin.
Lastenvalvojan päätökset ja laskelmat voivat oleellisesti erota tuomioistuimen päätöksistä ja siellä taas voi tapahtua ihan mitä vain.
Itseäni ihmetyttää tuo kun puhut "me elätämme lasta suoraan, ruualla, vaatteilla yms." ketkä me??
Ethän sinä ketään elätä, kun et pysty edes itseäsi ja lastasi elättämään.
suora elättäminen periaatteessa tietysti helpompaa, mutta monesti myös tuplasti kalliimpaa, etenkin, jos vaatteet yms. on molemmissa paikoissa erikseen. Eli siis haluaisitte näillä mahdollisesti poistuvilla elareilla kustantaa lapsen vaatetuksen yms. itse? miksei äiti siihen kelpaa?
En tottapuhuen nää mitään järkeä, että lapsella olisi molemmissa paikoissa esim. omat vaatteensa,kenkänsä yms. kun ne voi kulkea lapsen mukanakin. Kalliiksikin se tällöin tulee, vai onko kyse myös siitä, että ne vaatteet voisi kierrättää lapsilla tulevaisuudessa?
Kiitos kaikille niille, joiden vastaus on ollut asiallinen, vaikka mielipide olisikin vastakkainen omani kanssa. Ajatuksia on herättänyt mm. opintolainan nostaminen. Aion sen joka tapauksessakin nostaa, mutta vielä ei ole tietoa, vaikuttaako se asiaan.
Olen saanut täällä paljon vastakkaista tietoa, kuin mitä lastenvalvoja kertoi, ja kallistun tietysti uskomaan lastenvalvojaa. Osa täällä pyörivästä tiedosta on tietysti myös totta.
Lisään muuten sen, että puolisolla on (elareita laskettaessa) elatusvelvollisuus kumppaniinsa myös avoliitossa, mikäli nainen on yhteisen lapsen äitiysloman tai hoitovapaan aikana kotona. Välttämättä ei siis tarvitse olla naimisissa.
Joku ehdotti, että mikäli miehen tulot laskee, niin tämän elatusvelvollisuuden myötä mies joutuisi edelleen maksamaan elareita, jos vaimolla on hyvät tulot. Minun mielestäni se olisikin oikein. Minulle on ihan sama, kumman tuloja perheemme tulot ovat, minun vai miehen. Yhteen lasketut tulot ovat kuitenkin ne, jotka käytännössä vaikuttavat siihen, kuinka me taloudellisesti pärjäämme.
Kuten palstan lähes kaikkien kysymykset, myös tämä sai asiattomia vastauksia, vaikka ihmisiä tilanteen takana ette tunne lainkaan. Jos tuntisitte, uskoisin että empatiaa löytyisi enemmän. Meillä on aito halu ajatella kaikkien kolmen lapsen etua. Ja aito halua pärjätä kahdestaan, ilman muiden apuja.
Onneksi itse tiedämme, mitä sydämestä löytyy.:)
"Joku ehdotti, että mikäli miehen tulot laskee, niin tämän elatusvelvollisuuden myötä mies joutuisi edelleen maksamaan elareita, jos vaimolla on hyvät tulot. Minun mielestäni se olisikin oikein."
Eli hyväksyt myös sen, että mahdollisesti tulevaisuudessa, kun palaat työelämään miehesi maksut palautuvat. Moneen kertaan kun täällä olet sanonut,että tulet tienaamaan huomattavasti paremmin kuin miehesi.
Lastenvalvoja katsoo tilannetta papereilta ja ohjeistuksesta, mutta muista, että oikeudessa tilanne voi olla mikä vain.
Vielä tähän vastaan. Siis tietysti hyväksyn ja ymmärrän, että tulevaisuudessa maksut palautuvat. Saattavat jopa nousta. Tällä hetkellä siihen on vain todella huonot mahdollisuudet. Elareiden maksaminen vähentää huomattavasti mahdollisuuksiamme huolehtia lapsista rahallisesti sen puolet kuukaudesta, kun he ovat kanssamme. Kun tilanne on toinen, elareiden maksamiselle ei ole estettä.
Emme ole menossa oikeuteen, koska se ei olisi lasten etu. Sovimme asiat lastenvalvojalla.
miehen lapselta, miehenk uuluu maksaa omalle lapselle, eikä millään kieroilla tempuilla sinä voi saada niitä rahoja itsellesi.
MENE TÖIHIN, niin useampi opiskelija tekee, eikä elä miehen siivellä, tai yritä saada miehen lapsen rahoja omiin kaljotteluihin ja kalliisiin merkkityuotteisiin. Käy kirpparilla.
Huoh... En juo kaljaa. Kaksi siideriä kahden viikon välein. Eipä ime paljoa rahaa.
En halua rahoja itselleni, vaan meille mahdollisuuden laittaa rahat suoraan lapsiin, ei kierrättää exän kautta. Ei ole nyt varaa menettää euroja, kun exän suunnalla emme oikein luota siihen, mihin rahat menee. (Hän juo sitä kaljaa, polttaa tupakkaa ja ostaa niitä merkkivaatteita...)
En mene töihin tässä elämäntilanteessa, koska minulla on asiat tärkeysjärjestyksessä. Olen todellakin kokopäiväinen opiskelija, opintopisteitä ropisee vauhdilla. Pienen lapsen äitinä minulla ei ole aikaa olla töissä. Kaikki se aika olisi lapselta pois, eikä minulla ole vanhempia tms. paikkakunnalla, jotka voisivat auttaa. Mies on usein reissutöissä (samoin ex mies). Ymmärrät varmasti sen? Opintojeni eteneminen hidastuisi, jos menisin töihin. Niin käy suurella osalla opiskelijoista, saatika sitten, jos on lapsikin... Mielummin valmistun ajoissa, ja menen sitten töihin.
En ole ostanut koskaan kalliita merkkivaatteita. Olen pihi niiden hankintojen suhteen, joita teen itselleni. En muutenkaan juurikaan osta vaatteita, muuta kuin pakolliset. Siisti tietysti haluan olla. Kirpparilla joskus käynkin, ja H&M:llä. Niissäkin hyvin harvoin.
En edes tiedä miksi vastasin tähän viestiin... No, tähän on hyvä lopettaa.:)