Googlasin > varpu projekti
Menikö pupu pöksyyn?
Paniikkirektio?
14253
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
se kirjoitetaan Varpu-projekti.
En sen paremmin tunne Varpu-projektia, mutta mahdollisimman varhainen puuttuminen todella olisi enemmän kuin tarpeen. Ikävää on, että keinoja ei kuitenkaan ole tarpeeksi.
Emme voi mitään sille, että myös kotona olevat vanhemmat ronttaavat lapsiaan joka päivä pois häiritsemästä meluisiin ja usein hektisiin päiväkoteihin ammattilaisten huomaan. Emme voi mitään vanhemmille, jotka jatkuvasti mollaavat lastaan. Monissa kodeissa ei huolehdita lapsen riittävästä nukkumisesta, toisinaan jopa ruoka on epäterveellistä. Kyselepä koululaisilta, mitä ovat parina viime päivänä syöneet! Monet vanhemmat huutavat lapsilleen jatkuvasti, jopa nimittelevät heitä. Valitettavan monet vanhemmat eivät osaa, viitsi tai edes välitä ottaa vastuuta lapsistaan, vaan he saavat vaeltaa kaupungilla yömyöhään. Osaa lapsista pahoinpidellään kotona, henkisesti ja fyysisesti, eikä se ehkä koskaan tule kenenkään sellaisen tietoon, jolla olisi mahdollisuus saada se tavalla tai toisella loppumaan.
Ja tässä kohtaa monella ovat niskakarvat pystyssä! Edellämainittuja asioita ei varmasti tapahdu missään perheessä! Lastensuojelun puuttuminen asioihin on ihan aina, ihan varmasti täysin tarpeetonta puuttumista perheen sisäisiin asioihin ja ainoa tarkoitus tietenkin on saada sijaiskodeille ja erilaisille laitoksille materiaalia.
Katsokaa yläasteikäisiä! Mistä mahtavat tulla kaikki ne ongelmanuoret? Heistä vain todella harva on huostaanotettu! Kyllä he tulevat biovanhemmiltaan, jotka eivät halua ja välitä heistä huolehtia. Liian harva on lastensuojelun tai minkään muunkaan organisaation tukitoimien piirissä.
Varhainen puuttuminen ei ole nykytilanteessa riittävää, se on kuin hyttysen kakka Itämeressä! Luusereita olisi kyllä jo ihan tarpeeksi (osa heistä vanhempia!), yhtään lisää ei tarvitsisi kasvattaa! Keinoja vain ei näytä olevan...
Minua ottaa henkilökohtaisesti päähän, että omat kunnolliset lapseni joutuvat aikanaan elättämään näitä kusipäitä ja maksamaan heidän rikoksistaan. Yhteiskuntahan toimii niin, että ne, jotka jotain saavat aikaiseksi ja johonkin pystyvät, maksavat myös aikaansaamattomien ja mihinkään pystymättömien elämän. Jossain vaiheessa heillä oletettavasti tulee mukista yli, emmekä vielä voi tietää, mitä silloin tapahtuu.
syytä itsensä kusipään mennä hiukkasen itseensä ja miettiä miettiä...
Kaikki maamme tuikitavalliset ja sivistyneen valtion ominaispalvelut on ajettu alas, lopetettu ja alibudjetoitu jne.
Homeseti ja liian pienet väkimäärään nähden
päiakodit, koulut pullistelvat äärimmilleen tungettuja lapsia ja nuoria.
Peruspalveluita on viety kauas ja ihmisten tavoittamattomiin; päivä ja kaksikin menee että saat tavallisen peruspalvelun lapsellesi itsellesi.
Opettajilla voi olla jopa 60 - 90 oppilasta opetettavanaan (toivotaan että nämä luvut ovat todellakin vain tilapäislukuja eivätkä todellisuutta oppilaiden, koululaisten elämässä).
Neuvolapalvelut, kotipalvelut, ovat minimoitu tai osassa maata lopetettu kokonaan voimassa olevista laeista huolimatta. Työn perässä muuttaminen on rikkonut suvut, perheen avut ovat yhteiskunnan tarjoamien palveluiden varassa ja joita ei siis todellakaan ole, ei edes niitä mita laki vaatii kuntia järjestämään.
Minua
huom M i n u a
ottaa henkilökohtaisesti päähän kaiken maailman varpuilut ja urpuilut järjettömine urputuksineen.
Tässä maassa kun riittäisi pelkästään se että
kaikki lakisääteiset kuntien kontolla olevat peruspalvelut järjestettäisiin jokaisessa kunnassa
kuten voimassa oleva lainsäädäntömme vaatii
niin ei tarvittaisi koko lastensuojelun viranomaissakkia.
Riittäisi että peruspalvelut olisivat ja ovat sitä
mitä lainsäädäntömme vaatii ja mitä lainsäätäjä on niiden "kuvitellut"
maamme seuraamattomien ja valvomattomien ja vastuuttomien kuntaviranomaisten toimesta olevan järjestettynä.
Sanotaan niin jotta me rehelliset lapsemme hoitajat joudumme aikanaan vielä maksamaan viranomaisten hulttio muksujen elätyksen.
On taattu jottei noiden muksut pysty sopeutua tähän yhteiskuntaan,kun ovat oppineet kaikki kaltoinkohtelut niin ruumillisen,kun henkisen vanhemmiltaan.Onko nuo turhat huoli sossut edes ihmisiä?
Parempi jotta laittaisimme noi lainvastaisuuteen syyllistyneet viranomaiset autiolle saarelle perheineen ja miettimään,mitä ovat tehneet.
Kenelle sinä oikein kohellat? Äkkiseltään katsottuna olet suurimmaksi osaksi samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa siitä, että tarpeeksi ei puututa, sinä vain kutsut sitä puuttumista peruspalveluiksi.
Oletko sinä näiden luusereiksi nimitettyjen lasten vanhempi, vaiko itse tähän kategoriaan kuuluva? Jommastakummasta on varmasti kysymys!
Kirjoittaja ilmaisi huolensa siitä, että liian vähän puututaan. Käytti kyllä välillä aika kovaakin kieltä, mutta ei se muuta itse asiaa. Liian monissa kodeissa on hirveän huonosti voivia lapsia ja nuoria. Yhteiskunnalla ei ole tarpeeksi keinoja ja resursseja parantaa näiden lasten oloja. Tämähän on selvä fakta!
Kyllä se on tuhansia kertoja vuosien mittaan täällä todettu. Lastensuojelu on menettänyt alkuperäisen merkityksensä, siltä on poistettu auttamisresurssit, se ei ole yksinkertaisesti toimivaa. Kärjistäen voi sanoa, että huostaanotetaan sieltä, mistä ei pitäisi ja perinteiset asiakkaat saavat olla oman onnensa nojassa.
Kyllä yhteiskunnalla ON keinoja, mutta niitä ei ole haluttu käyttää. Onhan se lukemattomia kertoja todettu, viimeksi nyt julkistetussa sossun väitöskirjatutkimuksessa. Siitä on oma ketjunsa avattu tänään tällä palstalla.
lukea, vai miten on kun nostat noooooiiiiin tärkeäksi aiheeksi, mihin ryhmään joku kirjoittaja kuuluu.
Mihin itse kuulut?
Kyllä arpomasi henkilö itse selvästi osoittaa ryhmänsä, mihin kuuluu, voisi lukea ensin kirjoituksen, johon vastaa, niin ei tarvitse turhia kysellä.
on totuttu kutsumaan peruspalveluiksi muuallakin kuin täällä.
Puuttuminen on taas sokeaa huostaanottamista, niin ainakin viime vuosina on ollut. Silloin lakisääteiseiä peruspalvelujakin ollaan korvaavinaan huostaanotoilla, mikä jo sinällään on laitonta ja ihmisoikeuksien vastaista. Törkeyden huippu on se, että esim. hoidollisessa huostaanotossa lapsi jää joka tapauksessa ilman sitä peruspalvelua (terveydenhoito), jota huostaanotto on muka korvaavinaan. Lapsi joutuu siis moninkertaisesti laittomasti kohdelluksi omassa yhteiskunnassaan ja lisäksi tänne hyökkää tuollainen besserwisser-paskiainen nimittelemään häntä kusipääksi.
Ehkä paskiainen tajuaa sitten peruspalvelun olevan peruspalvelua kun oman surkean kusipäänsä kanssa törmää laittomaan huostaanottotilanteeseen. Kaikki on ensin itse koettava kantapään kautta, ennen kuin tajuaa, missä mennään asioissa, joista ottaa oikeudekseen hyvin asiantuntevasti kohkata heille, jotka näistä asioista varmasti enemmän tietävät kuin hän. Ja kyllä, pidä mielessäsi, että peruspalvelut ovat peruspalveluja. Niitä, jotka jokaiselle Suomen kansalaiselle on monessa laissa luvattu, voit aloittaa opiskelun vaikka perustuslaista, kun asia näyttää olevan sinulle noinkin tuntematon.
ole kuntatasollakaan pula, vaikka kuntaliiton virkamiehiä myöten jukisuudessa ja jatkuvasti valitetaan kuinka kuntien kassat huutavat tyhjyyttä.
1,4 milojardia ja jokaikinen vuosi menee kunnissa ja kaupungeissa ja pelkästään lastensuojelun viranomaisten käsien kautta sijaishuollolle! Kaikki se muu hukabaloo lastensuojeluviranomaisineen ja muine lastensuojelun ympärillä pyörivine viranomaisineen ja muine haahuilijoineen on toinen samanmoinen menoerä.
Rahaa siis on, siitä ei kunnissa ole pula.
Pula on viisaudesta ja asioiden arvostuksesta, lakien noudattamisesta jne.
Lapseni on aloittamassa koulutien. Aion huolehtia siitä, että hänellä on kunnollinen opettaja, joka huolehtii lasten sosiaalisesta hyvinvoinnista ja sosiaalisesti terveestä ympäristöstä. Olen vakuuttunut siitä, että opettajat ovat liian usein itse mukana tavalla tai toisella lasten kiusaamisessa.
Aion olla opettajan suhteen luja ja määrätietoinen. Seuraan hänen työtään luokanopettajana. Otan nopeasti kantaa, kun huomaan epäkohtia. Olen erittäin tarkka siinä, että lapseni luokalla ei kiusata ketään.
Tietysti seuraan myös koulun muuta toimintaa. Minä olen yleensä ensimmäisenä äänessä, jos havaitsen epäkohtia. Kyllä terveen ympäristön ylläpitäminen on kuitenkin sen verran yksinkertaista, että minulla on oikeus vanhempana vaatia sitä. Lapseni ei tarvitse elää koulussa henkisen väkivallan keskellä.
En usko, että lapseni on itse koskaan kiusaamisen kohteena, mutta luokkakaverin kiusaamisen näkeminenkin on väkivaltainen kokemus.
Opetan jatkuvasti lastani siinä, että hänen täytyy olla kiusattujen puolella, kiusaajia vastaan. Muu ei kelpaa minulle vanhempana. Tiedän, kuinka paljon pienetkin lapset kiusaavat toisiaan. Se hämmästyttää minua toistuvasti.
Se vain ihmetyttää, miksi et usko, että lapsesi voisi olla kiusattu. Kuka tahansa voi olla, ei ketään voi sulkea sen ulkopuolelle.
Anna nyt ensin mahdollisuus ja yritä puhaltaa samaan hiileen. Mun lapsen (3.lk) ope on parhaita mitä olen konsanaan nähnyt:)
Vanhemmalla lapsella on ollut monenmoisia opettajia; yksi sai kenkää vasta kun olin vaihtanut lapsen toiseen kouluun. Jäi kyllä tod vahvasti käsitys että poispotkitulla opella oli puolellaan hurja kaarti opetusviraston porukkaa ja outoja kytköksiä heillä takuulla oli, vapaamuurariveljien kautta...
Sitten on ne jotkut aineenopettajat, jotka tekee ihan väärää työtä. Siis JOTKUT: Osa osaa kunnioittaa lapsia ja nuoria niin ettei sellaista työtä saa mennä häiritsemään ainakaan, kun se on sitten lapsille pahaksi. -Kyllä monet opettajat kaipaa kannustusta ja tukea ja palautetta silloinkin, kun päivä on mennyt hyvin. Satsataan hyvään yhteistyöhän!! Onneksi kiusaaminen eli väkivalta on huomattu: Kannattaa pitää paljon vanhempien kanssa yhtä ja ehdottaa esim luennoitsija heti ekaluokan alkuun että oppilaatkin tietää mikä kaikki on väärää vallankäyttöä ja aika ajoin tiedustella niistä vähemmänpuhutuista mitätöinnin keinoista (huokailu, silmien pyörittely: tarkoitus viestittää että joku on kahjo eikä tajua sitä, määräily ja tärkeily, äänenpainot).
YLLÄ OLEVA KIRJOITTAA:
"Anna nyt ensin mahdollisuus ja yritä puhaltaa samaan hiileen. Mun lapsen (3.lk) ope on parhaita mitä olen konsanaan nähnyt:)"
Joo, noin aion toimiakin, että opettajalle suon mielelläni mahdollisimman suuren itsenäisyyden. Minä en hänen työtään tee, joten minulla ei ole mitään intressiä puuttua hänen TYÖHÖNSÄ. Olenkin enemmän kiinnostunut siitä, millaisessa YMPÄRISTÖSSÄ (=sosiaalisissa rakenteissa) lapseni liikkuu. Koulu on voimakkaasti vaikuttava ympäristö. Koen olevani hyvin kompetentti, kyvykäs, tarkkailemaan ympäristöä, olipa kyse sitten kodista tai koulusta tai niiden välimaastosta.
Mutta tosiaan, pidän siitä, että ammattilaiset työskentelevät itsenäisesti.
Lapseni aloittaa koulun ensi syksynä, menee ekaluokalle, joten en tunne vielä hänen opettajiaan, enkä edes juuri itse koulua. Koulusta olen vain vasta kuullut (ja lukenut) jotain, on nimittäin paikkakuntakin nyt uusi.
Olen aina kantaaottava aikuinen, en ehkä niinkään kantaanottava vanhempi. Siispä koulussakin tulee puhuttua, vaikka päällimmäinen intressini ei olekaan puhua lapseni vanhempana lapsestani, vaan maailmaa tarkkailevana kansalaisena.
Aion välittämästi nostaa esiin kaikki tietävämäni kiusaamistapaukset. Jos kuulen lapseltani kiusaamisista, kerron kaikki eteenpäin. Kaikki. Mielestäni kiusaamista esiintyy ympäristössä, jossa on velttoja ja luikureita aikuisia.
Opettajalle sanon ensi syksynä, heti esittäytymisemme yhteydessä, että olen kovin kiinnostunut seuraamaan sitä, ettei lapsia kiusata tässä koulussa. Kerron opelle myös, että tulen puuttumaan ongelmiin ripeästi.
Joku kirjoittaja kysyi, miksi arvelen, ettei lastani kiusattaisi. Toki häntäkin kiusattaneen aina silloin tällöin, mutta lapseni kertoo niistä minulle heti, enkä osaa olla siksi kovin huolissani. Ja minä olen tähänkin saakka tarttunut aina välittömästi kiusaamisilmiöihin. Pidän aktiivisesta toiminnasta.
Huolissani olen siitä, kun kuitenkin lapseni lähellä jotain toista kiusataan. Muistan omasta lapsuudestani ja kouluajoiltani, että sekin tuntui kauhealta. Rääkkäykseltä. Kiusaamisen kohteiden oli vain mukauduttava osaansa. Se oli todella väärin. Kiusaaminen on tehtävä niin näkyväksi, etteivät kiusaajat voi kätkeytyä minkään verukkeen suojiin! Kiusaaminen on vallan käyttöä. Inhoan sellaista.